adobe rgb vai srgb

heikkihänse

Olen aivan ulalla näistä väriavaruuksista. Luin kerran Canon käyttäjille tehtyä Parempia kuvia kirjaa näistä ja siinä raw muotoon kuvaajille suositeltiin muistaakseni tota adobe rgb:tä ja senpä laitoin kamerani asetuksiin sen kummempia miettimättä. Nyt sitten sattumalta luin netistä jonkun jutun adobe rgb ja srgb eroista ja mmuutenkin niistä ja mietin mitä helvettiä oikeasti. Pitääkö adobe rgb kuvia jotenkin muuttaa kuvankäsittelyssä ?? Kuvaan vaan rawille ja Lr:ssä laitan horisontit suoriksi, terävöitän ja poistan kohinaa tarpeen mukaan, vähän valoisia ja tummia kohtia se pikkasen värejä säätelen. Pitääkö noita väriavaruuksia jotenkin käsitellä vai häh? Olen aivan harrastekuvaaja eli kuvat menee nettiin jos on mennäkseen ja nyt projektina on laittaa seinälle pari kuvaa kehyksiin. En siis harrasta mitään tulostamista tai muuta sellaista.. Pitääkö minun laittaa srgb takaisin kameran asetuksiin? Tietokoneeni on asuksen läppäri, joku n56 sarjalainen eli en omista (vissiin) mitään huippunäyttöä, joten nuo värierot ei minun ruudussa vissiin näy?? Mites se näytön kalibrointi?? Kahdelta eri koneelta olen kuviani katsellut ja värit näyttää ihan samoilta kuin omassa koneessa niin ei sillä kalibroinnilla taida tehdä mitään kun tämmöinen sunnuntaikuvaaja olen??

56

867

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • arkikuvaaja

      Pitääkö adobe rgb kuvia jotenkin muuttaa kuvankäsittelyssä ??
      – riippuu siitä mihin kuvia käytetään ja millä tulostetaan

      Pitääkö noita väriavaruuksia jotenkin käsitellä vai häh?
      – ei ole pakko, mutta usein kannatta valita käyttöön sopiva. Säätääessä kannattaa aina käyttää suurinta mahdollista väriavaruutta ja bittisyyttä. Nettikuvat kannattaa lopuksi tallentaa sRGB:na

      Pitääkö minun laittaa srgb takaisin kameran asetuksiin?
      – ei pidä eikä kannata, menetät suuren osan värisävyistä

      nuo värierot ei minun ruudussa vissiin näy??
      – tiedätkö ettei kukaan muukaan koskaan katso kuvia jollakin muulla näytöllä?

      Mites se näytön kalibrointi??
      – jotkut siihen uskoo kuin pässi sarviinsa. Kalibrointiin ei ole mitään syytä jos kuvat näkyvät näytölläsi sellaisina kuin haluat.

      Kahdelta eri koneelta olen kuviani katsellut ja värit näyttää ihan samoilta kuin omassa koneessa niin ei sillä kalibroinnilla taida tehdä mitään kun tämmöinen sunnuntaikuvaaja olen??
      – kalibrointi muuttuu mielessäsi kauhean tärkeäksi jos hankit kalliin kalibrointilaitteen

      • Työeläkeläinen

        Näyttö kannattaa kalibroida jos aiot muutella värejä siitä miksi kamera on ne funtsinut.

        Ei nuo kalibrointilaitteet kovinkaan kalliita ole, alle 200€ lähtee mukaan jo kelvollinen laite. Itse joskus vuosia sitten maksoin vajaat 150€ ja se toimii vieläkin joskin ohjelman olen päivittänyt uudeksi verkon kautta. Ei maksanut mitään.

        Nyt valmistajan verkkokauppa kauppaa uutta mallia Spyder 4 pro noin 150€ sisältäen 19% sikäläistä alvia.

        Hakusanalla spyder4pro löydät varmasti!

        Tavallisessa katselussa asialla ei ole suurtakaan merkitystä mutta värien käsittelyssä on.

        Kun sinulla on tuo systeemiin kuuluva kapula niin voit ladata ohjelman niin moneen koneeseen kuin satut omistamaan. Olen kerran mainosmielessä suorittanut tuttavan koneen kalibroinnin, kun eräs valokuvausta harjoittava kuvataiteilija eräässä tilaisuudessa valitti kameransa tuottavan (Canon) hyvin sinisävyisiä kuvia ja kun hän niitä korjaili niin toisilla koneilla esitettynä niistä tuli punaisia. Kokeilimme kalibrointia ja arvelen hänen ostaneen oman laitteensa jatkoa ajatellen sillä ero ennen ja jälkeen kalibroinnin oli varsin huomattava. Ne sinertävät kuvat muuttuivat normaaliksi katsottavaan väriskaalaan.


      • satuilet
        Työeläkeläinen kirjoitti:

        Näyttö kannattaa kalibroida jos aiot muutella värejä siitä miksi kamera on ne funtsinut.

        Ei nuo kalibrointilaitteet kovinkaan kalliita ole, alle 200€ lähtee mukaan jo kelvollinen laite. Itse joskus vuosia sitten maksoin vajaat 150€ ja se toimii vieläkin joskin ohjelman olen päivittänyt uudeksi verkon kautta. Ei maksanut mitään.

        Nyt valmistajan verkkokauppa kauppaa uutta mallia Spyder 4 pro noin 150€ sisältäen 19% sikäläistä alvia.

        Hakusanalla spyder4pro löydät varmasti!

        Tavallisessa katselussa asialla ei ole suurtakaan merkitystä mutta värien käsittelyssä on.

        Kun sinulla on tuo systeemiin kuuluva kapula niin voit ladata ohjelman niin moneen koneeseen kuin satut omistamaan. Olen kerran mainosmielessä suorittanut tuttavan koneen kalibroinnin, kun eräs valokuvausta harjoittava kuvataiteilija eräässä tilaisuudessa valitti kameransa tuottavan (Canon) hyvin sinisävyisiä kuvia ja kun hän niitä korjaili niin toisilla koneilla esitettynä niistä tuli punaisia. Kokeilimme kalibrointia ja arvelen hänen ostaneen oman laitteensa jatkoa ajatellen sillä ero ennen ja jälkeen kalibroinnin oli varsin huomattava. Ne sinertävät kuvat muuttuivat normaaliksi katsottavaan väriskaalaan.

        ”valitti kameransa tuottavan (Canon) hyvin sinisävyisiä kuvia ja kun hän niitä korjaili niin toisilla koneilla esitettynä niistä tuli punaisia.”
        —tuo osittaa selvästi, että valehtelet. Sinisyyden vähentäminen ei tee kuvista punaisia. Jos oass säätää kuvan valkotasapainon (harmaakortill, valkoisella tms) niin monitorin värivirheellä ei ole mitään merkitystä.
        Joa kuvataiteilija ei tuollaista osaa tai ymmärrä niin vika on päässä ei monitorin kalibroinnissa.


      • Työeläkeläinen
        satuilet kirjoitti:

        ”valitti kameransa tuottavan (Canon) hyvin sinisävyisiä kuvia ja kun hän niitä korjaili niin toisilla koneilla esitettynä niistä tuli punaisia.”
        —tuo osittaa selvästi, että valehtelet. Sinisyyden vähentäminen ei tee kuvista punaisia. Jos oass säätää kuvan valkotasapainon (harmaakortill, valkoisella tms) niin monitorin värivirheellä ei ole mitään merkitystä.
        Joa kuvataiteilija ei tuollaista osaa tai ymmärrä niin vika on päässä ei monitorin kalibroinnissa.

        Sinähän satuilija sen tiedät, minä olin paikalla.

        Jos pyrit korjaamaan värejä kun monitori, tässä tapauksessa läppärin, näyttää värit väärin niin lopputulos saattaa olla arvaamaton. Kuvat ilman korjausta olivat paljon lähempänä totuutta kuin sen korjauksen jälkeen kunnes monitori kalibroitiin.

        On se kummaa miten tänne aina löytyy joku "viisas" joka tietää aina kaiken paremmin kuin joku jolla on aitoa kokemusta asiasta.

        On ihan sama miten säädät kameran väritasapainon jos monitorin kalibrointi on metsässä ja korjailet sen perusteella kuvaa eli lopputulosta. Siksi suosittelen monitorin kalibrointia jos kuvat yleisesti tuppaavat olemaan väriltään jotain muuta kuin sopivia. Varsinkin jos kuvan perusteella haluaa korjata värejä.

        Et taida tuntea yhtäkään taiteilijaa jos noin ajattelet. Taiteellinen ajattelu ei kokemukseni mukaan ole kovinkaan teknisesti edistynyttä vaan se liitelee aivan muissa sfääreissä. Mukavia ihmisiä mutta saattavat vaatia apuja kun kyse on jostain tekniikan alueesta joka ei liity siihen taiteen tekemiseen suorastaan.


      • kjfjahfghqa
        satuilet kirjoitti:

        ”valitti kameransa tuottavan (Canon) hyvin sinisävyisiä kuvia ja kun hän niitä korjaili niin toisilla koneilla esitettynä niistä tuli punaisia.”
        —tuo osittaa selvästi, että valehtelet. Sinisyyden vähentäminen ei tee kuvista punaisia. Jos oass säätää kuvan valkotasapainon (harmaakortill, valkoisella tms) niin monitorin värivirheellä ei ole mitään merkitystä.
        Joa kuvataiteilija ei tuollaista osaa tai ymmärrä niin vika on päässä ei monitorin kalibroinnissa.

        Valitettavasti jonkin sävyn vähentäminen korostaa aina toisia.
        Sain kerran Kodakilla kehitetyn filmin, jossa yksi väri puuttui kokonaan. kuvat oli todella "hauskan" värisiä ja susia. Sain korvaukseksi pari uutta rullaa, siin kaikki.
        Saman tempun ja helpommin voi tehdä digileluilla ja kuvankäsittelyssä.


    • 920

      Jos et itse tulostele kunnon valokuvatulostimella niin kannattaa vaihtaa kameran väriavaruus sRGB:si.
      Nettimaailma ja harrastekuvalinjat käyttävät sRGB:tä ja osa ammattikuvavalmistamoistakin käyttää sitä. Lisäksi voit RAW-kuvissa muuttaa helposti väriavaruuden toiseksi tarvittaessa ilman häviöitä.
      Itse tulostan kuvani Epsonin suurkuvatulostimella ja kirkkaissa väreissä väriavaruuksilla on suuret erot, mutta minilabbiksille pitää kuvat konvartoida sRGBsi.

      Jos olet tyytyväinen näyttöösi nin siitävaan.....itse olen kalibroinut näyttöni vuosikaudet. Kalibrointilaitteellakin on väliä, oma 10-vuotias Gretac Eye-One tuli hyllytettyä Spyder4 Studion hankinnan myötä, ja vasta nyt värit kontrastit ja varsinkin näytön kirkkaus on kohdillaan. Samalla kalibrointilaitteella kalibroin tämän Sony Xperia 2 tabletinkin ja värit paranivat huimasti.

      • aloittajaaaaaar

        Kiitoksia.. Taidan jättää nuo värit adobe rgb:ksi kun ei siitä taida haittaa olla. Sain tietää ettei Lightroomissa voi noita väriavaruuksia edes vaihdella niin eihän sillä ole mitään väliä.


      • 920
        aloittajaaaaaar kirjoitti:

        Kiitoksia.. Taidan jättää nuo värit adobe rgb:ksi kun ei siitä taida haittaa olla. Sain tietää ettei Lightroomissa voi noita väriavaruuksia edes vaihdella niin eihän sillä ole mitään väliä.

        Ihan kuinka vaan.....itse olen muotokuvaaja ja käytin sRGB:tä siihen asti kun ostin suurkuvatulostimen.
        Nyt pitää vaihdella tilanteen mukaan väriavaruuksia ja se hieman harmittaa.
        Jos ei käsittele kuvia muulla kuin LR:llä eikä talleta niitä käsiteltyyn muotoon, niin silloin voi aina tilanteen mukaan ottaa kuva käyttöön halutussa väriavaruudessa.


      • 920
        aloittajaaaaaar kirjoitti:

        Kiitoksia.. Taidan jättää nuo värit adobe rgb:ksi kun ei siitä taida haittaa olla. Sain tietää ettei Lightroomissa voi noita väriavaruuksia edes vaihdella niin eihän sillä ole mitään väliä.

        Ja vielä.....kaikki näytöt eivät pysty toistamaan edes täyttä sRGB väriavaruutta saatikka sitten AdobeRGBtä, tällöin kuvien käsittely on arpapeliä.


      • L-n
        aloittajaaaaaar kirjoitti:

        Kiitoksia.. Taidan jättää nuo värit adobe rgb:ksi kun ei siitä taida haittaa olla. Sain tietää ettei Lightroomissa voi noita väriavaruuksia edes vaihdella niin eihän sillä ole mitään väliä.

        Olet ymmärtänyt LR:n toiminnan hieman väärin. Kun tallennat (Export) kuvan LR:sta niin voit valita Export ikkunan kohdassa ”Color Space” mihin väriavaruuteen kuva tallennetaan. Kolmen vaihtoehdon lisäksi saat lisää valitsemalla ”Other…”
        Laita avautuvaan ikkunaan rasti kohtaan ”Include Display profiles” niin saat toistakymmentä vaihtoehtoa lisää.
        Voit myös itse lisätä uusia vaihtoehtoja esim. painotuotteita varten lisäämällä väriprofiileja järjestelmän ”Aplication Support” tai/ja ”ColorSync” -kansioon.


      • eikä talleta
        920 kirjoitti:

        Ihan kuinka vaan.....itse olen muotokuvaaja ja käytin sRGB:tä siihen asti kun ostin suurkuvatulostimen.
        Nyt pitää vaihdella tilanteen mukaan väriavaruuksia ja se hieman harmittaa.
        Jos ei käsittele kuvia muulla kuin LR:llä eikä talleta niitä käsiteltyyn muotoon, niin silloin voi aina tilanteen mukaan ottaa kuva käyttöön halutussa väriavaruudessa.

        ”Itse” 920 satuilee taas tapansa mukaan. Muka muotokuvaaja ei ymmärrä mitään väriavaruuksista.

        Väriavaruuksia ei tarvitse eikä pidä vaihdella. Edellisessä vaihtoehdossa menetetyt sävyt ei palaa takaisin väriavaruutta vaihtelemalla. Sama koskee kuvan bittisyyttä, sitäkään ei kannata vaihdella vaan kuvat kannatta säätää mahdollisimman suurella bittisyydellä ja vasta tallennusvaiheessa muuttaa sitä tarpeen mukaan. Esim 8 bit sRGB kuvaan ei voi myöhemmin vaihdella takaisin alkuperäisen RGB kuvan väriavarutta niin. että menetetyt sävt palaavat kuvaan,.

        Kuvia ei talleteta, se on pankkitoimintaa. Tallennusmedian voi tietysti viedä pankin tallelokeroon, mutta se ei ole tallettamista.


      • 920
        eikä talleta kirjoitti:

        ”Itse” 920 satuilee taas tapansa mukaan. Muka muotokuvaaja ei ymmärrä mitään väriavaruuksista.

        Väriavaruuksia ei tarvitse eikä pidä vaihdella. Edellisessä vaihtoehdossa menetetyt sävyt ei palaa takaisin väriavaruutta vaihtelemalla. Sama koskee kuvan bittisyyttä, sitäkään ei kannata vaihdella vaan kuvat kannatta säätää mahdollisimman suurella bittisyydellä ja vasta tallennusvaiheessa muuttaa sitä tarpeen mukaan. Esim 8 bit sRGB kuvaan ei voi myöhemmin vaihdella takaisin alkuperäisen RGB kuvan väriavarutta niin. että menetetyt sävt palaavat kuvaan,.

        Kuvia ei talleteta, se on pankkitoimintaa. Tallennusmedian voi tietysti viedä pankin tallelokeroon, mutta se ei ole tallettamista.

        Nojoo, tallennetaan, kauheaa kun sanapoliisit ovat taas asialla.

        Näinhän se on, vain suppeampaan väriavaruuteen ja bittisyvyyteen kannattaa kuvaa muuttaa.

        Ja loppujenlopuksi kameran väriavaruuden valinnalla ei ole paljon merkitystä rawwina kuvatessa muutakuin siihen kuinka kameran histogrammi näyttää sävyalan, siihen kyllä vaikuttavat ratkaisevasti kameran kuvasäädötkin (kontrasti, värikylläisyys jne.)


      • itse itse
        920 kirjoitti:

        Nojoo, tallennetaan, kauheaa kun sanapoliisit ovat taas asialla.

        Näinhän se on, vain suppeampaan väriavaruuteen ja bittisyvyyteen kannattaa kuvaa muuttaa.

        Ja loppujenlopuksi kameran väriavaruuden valinnalla ei ole paljon merkitystä rawwina kuvatessa muutakuin siihen kuinka kameran histogrammi näyttää sävyalan, siihen kyllä vaikuttavat ratkaisevasti kameran kuvasäädötkin (kontrasti, värikylläisyys jne.)

        920:
        ”itse olen muotokuvaaja ja käytin sRGB:tä … Nyt pitää vaihdella tilanteen mukaan väriavaruuksia”

        Itse olen valehtelija joka luulee että kannattaa valehdella olevansa muotokuvaaja. Nyt pitää valehdella tilanteen mukaan talletettuja väriavaruuksia.


      • 920
        itse itse kirjoitti:

        920:
        ”itse olen muotokuvaaja ja käytin sRGB:tä … Nyt pitää vaihdella tilanteen mukaan väriavaruuksia”

        Itse olen valehtelija joka luulee että kannattaa valehdella olevansa muotokuvaaja. Nyt pitää valehdella tilanteen mukaan talletettuja väriavaruuksia.

        Ei kannata valehdella, ei siitä ole mitään hyötyä.
        Tämä tabetti automaattitekstinkorjailuineen tekee välillä kepposet kirjoituksille.


      • talletus
        920 kirjoitti:

        Nojoo, tallennetaan, kauheaa kun sanapoliisit ovat taas asialla.

        Näinhän se on, vain suppeampaan väriavaruuteen ja bittisyvyyteen kannattaa kuvaa muuttaa.

        Ja loppujenlopuksi kameran väriavaruuden valinnalla ei ole paljon merkitystä rawwina kuvatessa muutakuin siihen kuinka kameran histogrammi näyttää sävyalan, siihen kyllä vaikuttavat ratkaisevasti kameran kuvasäädötkin (kontrasti, värikylläisyys jne.)

        ”vain suppeampaan väriavaruuteen ja bittisyvyyteen kannattaa kuvaa muuttaa.”

        Ei ihan noinkaan.
        Tuo väriavaruus on enempi väärinkäsitys tässä yhteydessä. Kuva ei oikeastaan voi olla missään väriavaruudessa (ehkä oikeammin pitäisi puhua kuvan väriprofiilista).
        Tuo suppeampaan muuttaminenkin on hieman kyseenalainen käsitys kun esim mv-kuvakin (harmaasävy) voi olla missä ”väriavaruudessa” tahansa.

        ”… kameran histogrammi näyttää sävyalan”
        —ihanko totta?
        Et ilmeisesti ymmärrä mitä kuvan sävyalalla tarkoitetaan?


    • 15+4

      Kun sRGB tuli markkinoille, niin valokuvaajat antoivat sille kuvaavan nimen, shitRGB.
      *loppu*

    • niin mutta

      Vaikuttaako tämä sRGB / Adobe RGB -asetus lainkaan, jos kuvaa RAW-kuvia?

      Eikö RAW pitäsi olla suoraan kennon pikseleiltä tallennettua informaatiota, jossa väriavaruuksia ei ole muutettu mihinkään?

      • jos kuvaa

        ”… jos kuvaa RAW-kuvia?”
        Näin sitä luulisi, mutta kun siinä on tuo ”jos”.

        Jos lehmässä olisi pyörät niin se olisi maitoauto, mutta kun siinä on tuo jos niin lehmä ei ole maitoauto.
        ”Jos jossia ei olisi niin lehmätkin lentäis”


      • OMD

        RAW-kuvissa voidaan jälkikäteen valita käytettävä väriavaruus tilanteen mukaan, eli ei ole väliä kuvatessa kumpi onnkäytössä.


    • nettiketti

      Olen samaa mieltä henkilön kanssa joka sanoi näytön kalibroinnin tulevan tärkeäksi silloin kun omistaa sellaisen laitteen kalibrointia varten. Olen kuvannut Nikonin D90 -rungolla D700 -D7000 ja nyttemmin D800E- rungolla (joiden bajonettiin on kiinnitetty erilaisia laadukkaita objektiiveja, aina yksi kerrallaan). Lisäys oli saivartelijoita varten. Niin olen käyttänyt aina sRGB väriavaruutta. Olen myös huomannut että jos teetän kuvavalmistamossa kuvia ovat ne juuri sellaisia värimaailmaltaan kuin ne omalla näytölläkin näytti. Olen teettänyt kuvia suoraan ja käsittelemättä kameran jpg- kuvista, että myös itse Lightroomissa tai Corelin kuvankäsittelyohjelmistoilla käsiteltyjä. Näistä kahdesta Lightroom on tietysti ylivoimainen monipuolisuudessaan. Olen teettänyt suuria canavas-tauluja, kymppikuvia, kuvasuurennoksia ja aina on tullut sitä mitä olen tilannutkin, oikeilla värisävyillä. Käytetyllä väriavaruudella ei ole mitään merkitystä. sRBG on hyvä. Kalibrointilaitetta ei tarvita. Mikä ratkaisee? Kuvavalmistamo on avaintekijä ja kuviin käytetty tulostusmateriaali. Smartphoto on erinomainen, samoin fotonetti. Ifi pettää aina, tavalla tai toisella, yleensä värimaailma on surkean harmaata. Siinä tämä lyhykäisyydessään ja yksinkertaisuudessaan.

    • nettiketti

      Vielä on huomioitava kuvia teetettäessä kuvan dpi, joka muuttuu Lightroomissa kun muuttaa RAW- kuvan jpeg- muotoon. Jos kamera prosessoi 300 dpi- kokoisen kuvan, Lightroom tekee siitä 240 dpi:tä. Eri asia on sitten se onko sillä käytännön merkitystä vedoksen lopputulosta arvioidessa? Ja ainahan kuvan voi joka tapauksessa muuttaa takaisin siihen kolmeensataan.

      • OMD

        Jos sun LR muuttaa sun kuvasi 240 dpi:hin, se todistaa että et osaa sitä käyttää.

        Kun itse tulostaa kunnon pigmenttimuste valokuvatulostimella, niin AdobeRGB on parempi väriavaruus, perinteiselle valokuvalinjalle sopii suppeampi sRGB kun se ei pysty toistamaan niin suurta väriavaruutta.


      • on surkean

        Aina kannattaa toimia niin kuin saa mieluisiaan kuvia vaikka kaikki muut tietävät sinun olevan väärässä.
        Toisilla Lightroom tekee mitähaluaa, toise taas tekevät LR:lla mitä haluavat.
        Tuo 240 dpi on aika erikoinen juttu kun LR-kuva on digitaalinen


      • nettiketti
        OMD kirjoitti:

        Jos sun LR muuttaa sun kuvasi 240 dpi:hin, se todistaa että et osaa sitä käyttää.

        Kun itse tulostaa kunnon pigmenttimuste valokuvatulostimella, niin AdobeRGB on parempi väriavaruus, perinteiselle valokuvalinjalle sopii suppeampi sRGB kun se ei pysty toistamaan niin suurta väriavaruutta.

        Jaa. No väännä nyt sitten tyhmälle rautalangasta miten saadaan muutettua Lightroomilla RAW- kuva jpeg- muotoon niin että alkuperäinen dpi ei muutu mukana?


      • khfjwehfg
        nettiketti kirjoitti:

        Jaa. No väännä nyt sitten tyhmälle rautalangasta miten saadaan muutettua Lightroomilla RAW- kuva jpeg- muotoon niin että alkuperäinen dpi ei muutu mukana?

        Mitä väliä sillä oikeasti on, vaikka muuttuu?
        Jos et lähetä kuviasi kirjapainoon ei dpi:llä ole yhtään mitään merkitystä.
        Voit kirjoittaa siihen vaikka 10 ja kuvasi on edelleen samanlainen.
        Kirjapainossakaan ei sillä ole merkitystä, mutta laiskat työntekijät ei viitsi antaa haluamaansa arvoa. DPI antaa vain kuvan mahdollisen maksimi tulostuskoon tiedon ko. arvolla.

        Laita siihen LR:n export säätöön dpi 300.
        Canonilla se on oletuksena omissa ohjelmissa 350 dpi.

        Opettele käyttämää Lightroomia, kun olet sen kerran hankkinut!


      • OMD
        nettiketti kirjoitti:

        Jaa. No väännä nyt sitten tyhmälle rautalangasta miten saadaan muutettua Lightroomilla RAW- kuva jpeg- muotoon niin että alkuperäinen dpi ei muutu mukana?

        Osta Potkan LR Valokuvaajille-kirja.


      • nettiketti
        OMD kirjoitti:

        Osta Potkan LR Valokuvaajille-kirja.

        Kiitokset khf kirjainrimpsulle. OMD sen sijaan ei näytä tietävän vastausta, tai sitten kuuluu tähän "kyllä minätiedän mutta parempi etteimuuttiedä" panttauskerhoon. No, jokainen tyylillään. En osta Potkan kirjaa. Ärsyttää muutenkin koko äijä.


      • nettiketti
        nettiketti kirjoitti:

        Kiitokset khf kirjainrimpsulle. OMD sen sijaan ei näytä tietävän vastausta, tai sitten kuuluu tähän "kyllä minätiedän mutta parempi etteimuuttiedä" panttauskerhoon. No, jokainen tyylillään. En osta Potkan kirjaa. Ärsyttää muutenkin koko äijä.

        Tein saman tein poikkitieteellisen kokeen erääseen hämärässä otettuun kuvaan. Muutin dpi:n Lightroomissa kun muutin RAW- kuvan jpeg- muotoon. nyt se on 300 entisen 240 sijasta. Ja kyllä vain! Kuva on laadukkaampi kaikin puolin. En säätänyt RAW -kuvaa mitenkään, mutta poikkiviivat, värikerrostumat taivaalta häipyivät tykkänään! Tämä todistaa että dpi vaikuttaa kuvaan myös sen digitaalisessa muodossa.


      • värikerrostumat
        nettiketti kirjoitti:

        Tein saman tein poikkitieteellisen kokeen erääseen hämärässä otettuun kuvaan. Muutin dpi:n Lightroomissa kun muutin RAW- kuvan jpeg- muotoon. nyt se on 300 entisen 240 sijasta. Ja kyllä vain! Kuva on laadukkaampi kaikin puolin. En säätänyt RAW -kuvaa mitenkään, mutta poikkiviivat, värikerrostumat taivaalta häipyivät tykkänään! Tämä todistaa että dpi vaikuttaa kuvaan myös sen digitaalisessa muodossa.

        Jos vielä opit ymmärtämään mikä ero on dpi ja ppi yksiköillä niin sitten vasta todistaa.


      • OMD
        nettiketti kirjoitti:

        Tein saman tein poikkitieteellisen kokeen erääseen hämärässä otettuun kuvaan. Muutin dpi:n Lightroomissa kun muutin RAW- kuvan jpeg- muotoon. nyt se on 300 entisen 240 sijasta. Ja kyllä vain! Kuva on laadukkaampi kaikin puolin. En säätänyt RAW -kuvaa mitenkään, mutta poikkiviivat, värikerrostumat taivaalta häipyivät tykkänään! Tämä todistaa että dpi vaikuttaa kuvaan myös sen digitaalisessa muodossa.

        On sitä muitakin LR-kirjoja jos Potka ei käy. LR on aika monipuolinen ohjelma että joku opas tai kurssi olis hyvä VAIKKA olis käyttänyt Photoshoppiakin. Ja niitä ominaisuuksia olis hyvä käyttää säänöllisesti, että ne ei unohdu.

        Export-valikossa voi laittaabasetuksia muistiin, jolloin eri käyttötarkoituksiin on helppo laittaa kuvia menemään eri säädöillä.

        Mullakin on omiin tulostettaviin käytössä Adobe RGB profiililla 360 dpi, ja muualla tulostettavat lähtevät sRGB ja 300 tai 305 dpi tulostuspaikasta riippuen. 10-kuville on omat säädöt ja käyttämääni nettigalleriaan omansa.


      • nettiketti
        OMD kirjoitti:

        On sitä muitakin LR-kirjoja jos Potka ei käy. LR on aika monipuolinen ohjelma että joku opas tai kurssi olis hyvä VAIKKA olis käyttänyt Photoshoppiakin. Ja niitä ominaisuuksia olis hyvä käyttää säänöllisesti, että ne ei unohdu.

        Export-valikossa voi laittaabasetuksia muistiin, jolloin eri käyttötarkoituksiin on helppo laittaa kuvia menemään eri säädöillä.

        Mullakin on omiin tulostettaviin käytössä Adobe RGB profiililla 360 dpi, ja muualla tulostettavat lähtevät sRGB ja 300 tai 305 dpi tulostuspaikasta riippuen. 10-kuville on omat säädöt ja käyttämääni nettigalleriaan omansa.

        Hyviä neuvoja OMD. Edelliseltä kysyn, että mikä se lpi sitten on? Joka tapauksessa lienee yhdentekevää tietää näitä lyhenteitä ja niiden tarkoitusta. Kun dpi:tä muutetaan oletan että ppi ja lpi muuttuu siinä samalla automaattisesti. Kuvaa kuvavalmistamoon siirrettäessä ei tarvitse tietää yhtään mitään. Riittää että voi luottaa valmistamon ammattitaitoon näissä asioissa. Niin kuin Idän pikajuna- elokuvassa hullujenhuoneella oleskeleva totesi "..kyllä ne siellä tehtaalla tietää että olemme viallisia." Kukin ihan omalla tavallamme.


      • nettiketti
        nettiketti kirjoitti:

        Hyviä neuvoja OMD. Edelliseltä kysyn, että mikä se lpi sitten on? Joka tapauksessa lienee yhdentekevää tietää näitä lyhenteitä ja niiden tarkoitusta. Kun dpi:tä muutetaan oletan että ppi ja lpi muuttuu siinä samalla automaattisesti. Kuvaa kuvavalmistamoon siirrettäessä ei tarvitse tietää yhtään mitään. Riittää että voi luottaa valmistamon ammattitaitoon näissä asioissa. Niin kuin Idän pikajuna- elokuvassa hullujenhuoneella oleskeleva totesi "..kyllä ne siellä tehtaalla tietää että olemme viallisia." Kukin ihan omalla tavallamme.

        Ajatusvirhe. Kyseessä oleva elokuva on tietenkin midnight express. Keskiyön pikajuna.


      • värikerrostumat
        nettiketti kirjoitti:

        Hyviä neuvoja OMD. Edelliseltä kysyn, että mikä se lpi sitten on? Joka tapauksessa lienee yhdentekevää tietää näitä lyhenteitä ja niiden tarkoitusta. Kun dpi:tä muutetaan oletan että ppi ja lpi muuttuu siinä samalla automaattisesti. Kuvaa kuvavalmistamoon siirrettäessä ei tarvitse tietää yhtään mitään. Riittää että voi luottaa valmistamon ammattitaitoon näissä asioissa. Niin kuin Idän pikajuna- elokuvassa hullujenhuoneella oleskeleva totesi "..kyllä ne siellä tehtaalla tietää että olemme viallisia." Kukin ihan omalla tavallamme.

        lpi on perinteisessä offset-kirjapainossa käytettävän rasterin tiheysyksikkö ”linjaa per tuuma” (käytännössä n. 60–200 lpi paperun laadustariippuen)
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasteri


      • nettiketti
        värikerrostumat kirjoitti:

        lpi on perinteisessä offset-kirjapainossa käytettävän rasterin tiheysyksikkö ”linjaa per tuuma” (käytännössä n. 60–200 lpi paperun laadustariippuen)
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Rasteri

        Niin juuri. Kirjapainotekniikkaa. Nyt senkin tiedän. Rasteri on sanana ottanut korviin jo pidemmän aikaa. Joskus aikaa sitten olin Rajalassa käymässä, kun siellä oli joku keski-ikää lähestyvä tärkeilevä rouva. Teetti kymppikuviaan automaatilla, ja toi koko läjän myyjälle ja alkoi tietäväisenä selostaa jotain rastereista. Myyjä kuunteli vaivautuneen näköisenä ja totesi lopulta kuvia edes vilkaisematta että hän ottaa niistä uudet ja taitaa koneemme rasteroinnissa olla sitten jotain vikaa ja plaa plaa... Niin itse siinä lähellä seisoessa vilkaisin niitä kuvia naisen niitä myyjälle esitellessä. Jotain ulkomaankuvia, aivan surkeita kuvakulmia, kuvia joistain älyttömistä liikennemerkeistä. Väärin jälkikäsiteltyjä, mitäänsanomattomia räpsyjä. En silloin tiennyt rastereista mitään mutta minua huvitti sangen suuresti, sillä epäilin että rouvakaan ei tiennyt siitä mitään, kunhan oli joskus jostain moisen sanan kuullut. Päättänyt sitten että luettuaan wikipediaa että tällä onkin hyvä biljeerata, vaikka todellisuudessa teki itsensä täysin naurettavaksi. Kohtaus oli kuin jostain kätevä emäntä- sketsisarjasta.


      • ppi_dpi_lpi
        nettiketti kirjoitti:

        Hyviä neuvoja OMD. Edelliseltä kysyn, että mikä se lpi sitten on? Joka tapauksessa lienee yhdentekevää tietää näitä lyhenteitä ja niiden tarkoitusta. Kun dpi:tä muutetaan oletan että ppi ja lpi muuttuu siinä samalla automaattisesti. Kuvaa kuvavalmistamoon siirrettäessä ei tarvitse tietää yhtään mitään. Riittää että voi luottaa valmistamon ammattitaitoon näissä asioissa. Niin kuin Idän pikajuna- elokuvassa hullujenhuoneella oleskeleva totesi "..kyllä ne siellä tehtaalla tietää että olemme viallisia." Kukin ihan omalla tavallamme.

        Digikuvan ppi pikselit (RGB) on punaista, vihreää ja sinistä valoa. Näitä valoja voi tulostaa vain näytölle, ei paperille. RGB-värien summa on valkoinen. Eli RGB, väreillä ei voi muodostaa mustaa.
        kts esim.
        http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter

        Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms).
        Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä.
        CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri.

        Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden.
        Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee.

        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee.


      • ps.
        ppi_dpi_lpi kirjoitti:

        Digikuvan ppi pikselit (RGB) on punaista, vihreää ja sinistä valoa. Näitä valoja voi tulostaa vain näytölle, ei paperille. RGB-värien summa on valkoinen. Eli RGB, väreillä ei voi muodostaa mustaa.
        kts esim.
        http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter

        Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms).
        Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä.
        CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri.

        Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden.
        Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee.

        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee.

        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee.
        po.
        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden muoto, koko ja tiheys vaihtelee.


      • pps.
        ps. kirjoitti:

        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee.
        po.
        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden muoto, koko ja tiheys vaihtelee.

        http://www.sakioglu.com/image/page/lpi.gif


      • värikerrostumat
        nettiketti kirjoitti:

        Niin juuri. Kirjapainotekniikkaa. Nyt senkin tiedän. Rasteri on sanana ottanut korviin jo pidemmän aikaa. Joskus aikaa sitten olin Rajalassa käymässä, kun siellä oli joku keski-ikää lähestyvä tärkeilevä rouva. Teetti kymppikuviaan automaatilla, ja toi koko läjän myyjälle ja alkoi tietäväisenä selostaa jotain rastereista. Myyjä kuunteli vaivautuneen näköisenä ja totesi lopulta kuvia edes vilkaisematta että hän ottaa niistä uudet ja taitaa koneemme rasteroinnissa olla sitten jotain vikaa ja plaa plaa... Niin itse siinä lähellä seisoessa vilkaisin niitä kuvia naisen niitä myyjälle esitellessä. Jotain ulkomaankuvia, aivan surkeita kuvakulmia, kuvia joistain älyttömistä liikennemerkeistä. Väärin jälkikäsiteltyjä, mitäänsanomattomia räpsyjä. En silloin tiennyt rastereista mitään mutta minua huvitti sangen suuresti, sillä epäilin että rouvakaan ei tiennyt siitä mitään, kunhan oli joskus jostain moisen sanan kuullut. Päättänyt sitten että luettuaan wikipediaa että tällä onkin hyvä biljeerata, vaikka todellisuudessa teki itsensä täysin naurettavaksi. Kohtaus oli kuin jostain kätevä emäntä- sketsisarjasta.

        Voit tehdä painokuvan kaltaisen rasteroinnin myös Photoshopilla:
        Filter/Pielate/Color Halftone…
        Kokeile esim arvoja
        Radius 4
        Channel 1: 108
        Channel 2: 162
        Channel 3: 0
        Channel 4: 45


      • värik…
        värikerrostumat kirjoitti:

        Voit tehdä painokuvan kaltaisen rasteroinnin myös Photoshopilla:
        Filter/Pielate/Color Halftone…
        Kokeile esim arvoja
        Radius 4
        Channel 1: 108
        Channel 2: 162
        Channel 3: 0
        Channel 4: 45

        oops Pielate?
        po.
        Filter/Pixelate/Color Halftone…


      • Viikon KAKKAPAKETTI
        ppi_dpi_lpi kirjoitti:

        Digikuvan ppi pikselit (RGB) on punaista, vihreää ja sinistä valoa. Näitä valoja voi tulostaa vain näytölle, ei paperille. RGB-värien summa on valkoinen. Eli RGB, väreillä ei voi muodostaa mustaa.
        kts esim.
        http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter

        Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms).
        Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä.
        CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri.

        Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden.
        Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee.

        Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee.

        "Digikuvan ppi pikselit (RGB) on punaista, vihreää ja sinistä valoa. Näitä valoja voi tulostaa vain näytölle, ei paperille. RGB-värien summa on valkoinen."

        Pashhaaa...

        Mites tuo RGB-keltainen tulee?

        Jos kerran kaikki on valkoista?

        Vai kuvaatko vaan aina 19 EV yli :-)

        "Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms)."

        No eikä muokata.

        "Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä."

        Eipäs.

        Vaan yksi pikseli tuotetaan usealla mustepisteellä.

        "CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri."

        Viikon korvauspieru.

        "Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden."

        Oliko tässä jokin sisältö?

        Kaikki on tietyssä kulmassa johonkin nähden.

        "Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee."

        Ai että yksi pikseli voi olla kärpäsen kakan kokonen tai koko ladon ovi siinä paperilla?

        "Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee. "

        Miksi puhua vanhemmasta jos uudempi on olemassa?


      • ppi_dpi_lpi
        Viikon KAKKAPAKETTI kirjoitti:

        "Digikuvan ppi pikselit (RGB) on punaista, vihreää ja sinistä valoa. Näitä valoja voi tulostaa vain näytölle, ei paperille. RGB-värien summa on valkoinen."

        Pashhaaa...

        Mites tuo RGB-keltainen tulee?

        Jos kerran kaikki on valkoista?

        Vai kuvaatko vaan aina 19 EV yli :-)

        "Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms)."

        No eikä muokata.

        "Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä."

        Eipäs.

        Vaan yksi pikseli tuotetaan usealla mustepisteellä.

        "CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri."

        Viikon korvauspieru.

        "Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden."

        Oliko tässä jokin sisältö?

        Kaikki on tietyssä kulmassa johonkin nähden.

        "Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee."

        Ai että yksi pikseli voi olla kärpäsen kakan kokonen tai koko ladon ovi siinä paperilla?

        "Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee. "

        Miksi puhua vanhemmasta jos uudempi on olemassa?

        Vastaan, vaikka turhaan.

        Mites tuo RGB-keltainen tulee?
        – se tulee silmän rajallisesta erotuskyvystä. R ja G pikselien yhdistelmä näyttää keltaiselta. kts esim:
        http://www.saunalahti.fi/eeromari/graafinen/lumi1.html
        http://sarjakuvaseura.fi/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1d/variense.html

        Jos kerran kaikki on valkoista?
        – ei kaikki vaan kaikkien (RGB) valojen summa on valkoinen

        "Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms)." No eikä muokata.
        – kyllä muokataan, valitun menetelmän mukaan

        "Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä."
        Eipäs.
        – totuus ei muutu älyttömällä vastaan inttämisellä

        "CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri." Viikon korvauspieru.
        – taidat luulla, että joku CMYK-väreistä tai niiden sekoitus on valkoinen. Valkoinen painoväri on myös olemassa, mutta sitä ei käytetä neliväripainossa (CMYK)

        "Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden." Oliko tässä jokin sisältö? Kaikki on tietyssä kulmassa johonkin nähden.
        – piste ”on tietyssä kulmassa johonkin nähden”?

        "Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee." Ai että yksi pikseli voi olla kärpäsen kakan kokonen tai koko ladon ovi siinä paperilla?
        – no ei vaan tarvittaessa painetaan riittävän monta pistettä vierekkäin. Käytännössä max pistekoko on n. 1/60"

        "Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee. " Miksi puhua vanhemmasta jos uudempi on olemassa?
        – no ihan vaan siksi, että molempia menetelmiä käytetään nykyään. Joskus jopa samassa työssä siten, että perusvärit painetaan pisterasterilla ja lisävärit hajautetulla.
        Stokastisessa pisteiden muoto, koko ja tiheys vaihtelee.
        Perinteisessä pisterasterissa vain pisteiden koko ja rasterikulma vaihtelee.

        Muista pyytää joku pyyhkimään peppusi


      • korvauspieru
        Viikon KAKKAPAKETTI kirjoitti:

        "Digikuvan ppi pikselit (RGB) on punaista, vihreää ja sinistä valoa. Näitä valoja voi tulostaa vain näytölle, ei paperille. RGB-värien summa on valkoinen."

        Pashhaaa...

        Mites tuo RGB-keltainen tulee?

        Jos kerran kaikki on valkoista?

        Vai kuvaatko vaan aina 19 EV yli :-)

        "Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms)."

        No eikä muokata.

        "Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä."

        Eipäs.

        Vaan yksi pikseli tuotetaan usealla mustepisteellä.

        "CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri."

        Viikon korvauspieru.

        "Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden."

        Oliko tässä jokin sisältö?

        Kaikki on tietyssä kulmassa johonkin nähden.

        "Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee."

        Ai että yksi pikseli voi olla kärpäsen kakan kokonen tai koko ladon ovi siinä paperilla?

        "Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee. "

        Miksi puhua vanhemmasta jos uudempi on olemassa?

        ”Vaan yksi pikseli tuotetaan usealla mustepisteellä.”
        —tuo on ihan höpöjuttua. Tulostetussa kuvassa ei ole mitää tuotettuja pikseleitä vaan pelkästään kuvapisteitä.


      • viikon KAKKAPAKETTI
        ppi_dpi_lpi kirjoitti:

        Vastaan, vaikka turhaan.

        Mites tuo RGB-keltainen tulee?
        – se tulee silmän rajallisesta erotuskyvystä. R ja G pikselien yhdistelmä näyttää keltaiselta. kts esim:
        http://www.saunalahti.fi/eeromari/graafinen/lumi1.html
        http://sarjakuvaseura.fi/akatemia/framet.html?/akatemia/kerros1/luokka1d/variense.html

        Jos kerran kaikki on valkoista?
        – ei kaikki vaan kaikkien (RGB) valojen summa on valkoinen

        "Pikselit (RGB) muokataan tulostusväreiksi (CMYK tms)." No eikä muokata.
        – kyllä muokataan, valitun menetelmän mukaan

        "Paperille tulostusta varten pikselit pitää muuttaa tulostuspisteiksi (dpi) jotka ovat tulostimen pigmenttien värisiä (esim CMYK). Yksi tulostuspiste (dot) muodostetaan (lasketaan) n. kuuden (ppi) pikselin ryhmästä."
        Eipäs.
        – totuus ei muutu älyttömällä vastaan inttämisellä

        "CMYK tms väreillä ei voi muodostaa kuvaan valkoista vaan sen korvaa tulostuspaperin väri." Viikon korvauspieru.
        – taidat luulla, että joku CMYK-väreistä tai niiden sekoitus on valkoinen. Valkoinen painoväri on myös olemassa, mutta sitä ei käytetä neliväripainossa (CMYK)

        "Lpi pisteet on siis pisterivejä (l) painetussa kuvassa. Perinteisessä offset-painossa käytetään neljää painoväriä CMYK joiden pisterivit (lines) on tietyssä kulmassa toisiinsa nähden." Oliko tässä jokin sisältö? Kaikki on tietyssä kulmassa johonkin nähden.
        – piste ”on tietyssä kulmassa johonkin nähden”?

        "Kaikki perinteisen rasterin offset tulostuspisteet ovat yhtä etäällä toisistaan ja lpi kuvaa siis myös painopisteiden etäisyyttä k/k toisistaan. Vain pisteiden koko vaihtelee." Ai että yksi pikseli voi olla kärpäsen kakan kokonen tai koko ladon ovi siinä paperilla?
        – no ei vaan tarvittaessa painetaan riittävän monta pistettä vierekkäin. Käytännössä max pistekoko on n. 1/60"

        "Uudempi menetelmä on ns. hajautettu (stokastinen) rasteri jossa pisteiden koko ja tiheys vaihtelee. " Miksi puhua vanhemmasta jos uudempi on olemassa?
        – no ihan vaan siksi, että molempia menetelmiä käytetään nykyään. Joskus jopa samassa työssä siten, että perusvärit painetaan pisterasterilla ja lisävärit hajautetulla.
        Stokastisessa pisteiden muoto, koko ja tiheys vaihtelee.
        Perinteisessä pisterasterissa vain pisteiden koko ja rasterikulma vaihtelee.

        Muista pyytää joku pyyhkimään peppusi

        "Vastaan, vaikka turhaan."

        opettele kirjoittamaan mitä tarkoitat.

        "Muista pyytää joku pyyhkimään peppusi "

        Keltaista RGBtä pitää pyyhkiä kolme kierrosta vasempaan ja sitten 5 oikeaan, niin CMYK-kakka on muokattu oikein :-)


      • Super Major
        korvauspieru kirjoitti:

        ”Vaan yksi pikseli tuotetaan usealla mustepisteellä.”
        —tuo on ihan höpöjuttua. Tulostetussa kuvassa ei ole mitää tuotettuja pikseleitä vaan pelkästään kuvapisteitä.

        Kakkamies, tervetuloa takaisin sen jälkeen kun olet hieman opiskellut pikseleitä, dotteja, linjoja ja värien muodostumista.


      • viikon KAKKAPAKETTI
        Super Major kirjoitti:

        Kakkamies, tervetuloa takaisin sen jälkeen kun olet hieman opiskellut pikseleitä, dotteja, linjoja ja värien muodostumista.

        "Kakkamies, tervetuloa takaisin sen jälkeen kun olet hieman opiskellut pikseleitä, dotteja, linjoja ja värien muodostumista. "

        Argumentaatiosi vaatii taasen vähän filosofian opintoja :-)


      • vaatii taasen
        viikon KAKKAPAKETTI kirjoitti:

        "Kakkamies, tervetuloa takaisin sen jälkeen kun olet hieman opiskellut pikseleitä, dotteja, linjoja ja värien muodostumista. "

        Argumentaatiosi vaatii taasen vähän filosofian opintoja :-)

        onko kakkamies ex diamies nyt ja aina?


      • viikon KAKKAPAKETTI
        vaatii taasen kirjoitti:

        onko kakkamies ex diamies nyt ja aina?

        "onko kakkamies ex diamies nyt ja aina? "

        kai sitä on oltava, jos kerran nyt sekä aina :-)

        Tosin enemmän oon kyl negamies.

        Toisaalta tuo Super Hyper Kapteeni vaikuttaa enemmän diamiehelle.


      • Anonyymi

        Tuolla dpi:llä ei ole mitään merkitystä kuvan laadulle.
        Ainut merkittävä asia on kuvan pikselimäärä. Jos kamera tekee 24 Megapikselin kuvia nin dpi ei sitä mitenkään muuta, se kertoo vain kuvan painajalle kuinka suuren painotuotteen kuvasta voi tehdä dpi:n ilmoittamalla pikselitarkkudella.

        Jos rajaat kuvaa, se pienenee, mutta dpi ei muutu. Dpi:n saa unohtaa täysin, paitsi silloin, kun haluaa tietää kuinka monta kuvapistettä tulee tulosteeseen tuumaa kohti, kun se tulostetaan tiettyyn fyysiseen kokoon.

        Erään kuvatoimiston hoitaja valitti, että minun kuvani oli vain 72 dpi (kameran oletus) ja väitti niitä pieniksi, kunnes näytin hänelle, mitä dpi:n muutos aiheuttaa kuvan kokoon, Ei mitään.

        Unohtakaa jo koko dpi.


      • Anonyymi
        nettiketti kirjoitti:

        Tein saman tein poikkitieteellisen kokeen erääseen hämärässä otettuun kuvaan. Muutin dpi:n Lightroomissa kun muutin RAW- kuvan jpeg- muotoon. nyt se on 300 entisen 240 sijasta. Ja kyllä vain! Kuva on laadukkaampi kaikin puolin. En säätänyt RAW -kuvaa mitenkään, mutta poikkiviivat, värikerrostumat taivaalta häipyivät tykkänään! Tämä todistaa että dpi vaikuttaa kuvaan myös sen digitaalisessa muodossa.

        "Muutin dpi:n Lightroomissa kun muutin RAW- kuvan jpeg- muotoon. nyt se on 300 entisen 240 sijasta. Ja kyllä vain! Kuva on laadukkaampi kaikin puolin. En säätänyt RAW -kuvaa mitenkään, mutta poikkiviivat, värikerrostumat taivaalta häipyivät tykkänään! Tämä todistaa että dpi vaikuttaa kuvaan myös sen digitaalisessa muodossa."

        Ohjelmallinen harha.
        Kuva näyttää paremmalta, kun se esitetään pienemmässä koossa 300 kuvpistettä per tuuma.
        Et edes katsonut kuvien koko %, joka ketoo kuinka suuri se näytöllä on.
        Samoin katso kuvan pikselimäärä onko se muuttunut?
        Kuvan pikselimäärä ei saa muuttua, mutta jotkut mm. Adoben ohjelmat tekee sen säädöidtä riippuen. Eli lisää kuvaan interpolituja valepikseleitä, jollin kuva suurenee ja kun sitä sitten kutisteaan näytölle sopivaksi se saattaa näyttää paremmalta.
        Vaikka luulen, että et asiaa heti oivalla.


    • Anonyymi

      edellä oli sontaa ja asiaa. voisko asiantuntija nyt joku oikeesti vastata miulleki, vaatimukseni: kuvaan etupässä raw kuvia ja katson näytöltä (srgb) sekä joku 3% tulostan ifolorilla joka haluaa srgbnä ne.

      1) kumpaa käytän kamerassa adobe rgb vai srgb (jälk. ollut tähän asti)
      2) minkä väriasetuksista otan asetukseksi ja työtilan RGB valinnaksi?
      3) itse camerq rawissa on vielä adobe ja kamera asetuksia 4kpl molempia esim tavallinen, neutral, mikä näistä valitaan?

      KIITOS!

      • Anonyymi

        Tavallisen harrastajan kannattaa pysyä srgb asetuksessa jottei asiaa tarvitse miettiä sen enempää. Jos värihallittu työskentely tai värit ylipäätään kiinnosta niin kannattaa hankkia joku kirja jossa asiat selitetään. Kuvausoppaissa yleensä asia selitetään mutta on oppaita itse värihallitusta työstäkin. Netistäkin löytyy kun hakusanat kohdillaan. Aloita vaikka "srgb vai adobe rgb" haulla. Pariin lauseeseen vaikea tiivistää.

        3) Tarkoittanet raakakuvien muuntamista jpg kuviksi automaattiasetuksilla. No se on sitten makuasia ja vähän mitä haluaa että millä asetuksilla muuttaa kuvat. Kokeile muuttaa vaikka kailla vaihtoehdoilla yksi kuva ja valitse sitten paras. Toisenlaisissa kuvissa joku toinen asetus voi toimia joskus paremmin. Neutraali tai tavallinen tuottaa yleensä luonnollisen näköisen kuvan eli sillä voi lähteä liikkeelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tavallisen harrastajan kannattaa pysyä srgb asetuksessa jottei asiaa tarvitse miettiä sen enempää. Jos värihallittu työskentely tai värit ylipäätään kiinnosta niin kannattaa hankkia joku kirja jossa asiat selitetään. Kuvausoppaissa yleensä asia selitetään mutta on oppaita itse värihallitusta työstäkin. Netistäkin löytyy kun hakusanat kohdillaan. Aloita vaikka "srgb vai adobe rgb" haulla. Pariin lauseeseen vaikea tiivistää.

        3) Tarkoittanet raakakuvien muuntamista jpg kuviksi automaattiasetuksilla. No se on sitten makuasia ja vähän mitä haluaa että millä asetuksilla muuttaa kuvat. Kokeile muuttaa vaikka kailla vaihtoehdoilla yksi kuva ja valitse sitten paras. Toisenlaisissa kuvissa joku toinen asetus voi toimia joskus paremmin. Neutraali tai tavallinen tuottaa yleensä luonnollisen näköisen kuvan eli sillä voi lähteä liikkeelle.

        se oleellinen vielä tosta
        2 jos valitsen srgb niin kumpi: näytön värit vai yleiskäyttöiset eurooppa 3
        3 eli kameran tavallinen vai adobe tavallinen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        se oleellinen vielä tosta
        2 jos valitsen srgb niin kumpi: näytön värit vai yleiskäyttöiset eurooppa 3
        3 eli kameran tavallinen vai adobe tavallinen?

        2) yleiset eurooppalaiset

        3) Kumpikin käy. Jos huomaat eroa niin käytä sitä joka näyttää paremmalta.


    • Anonyymi

      eur yleis valittu. jatkokysymys uutena..omana

    • Anonyymi

      Jos et tiedä aivan varmasti miksi käyttäisit Adobe rgb asetusta, niin älä silloin käytä sitä.

    • Anonyymi

      aina kun raw tallennus tehdään jpegksi oletuksena on adobe rgb, jotta kaikki kuvat tulis aina samanlailla olen sen antanut olla valittuna...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. RIP. Tyksin sairaanhoitaja menehtyi.

      36 v perusterve Tyksin sairaanhoitaja menehtyi vähän toisen koronarokotteen saatuaan. Ruumiinavausraportti aika karsea. Sisko kertoo asiasta. Ilkkujil
      Maailman menoa
      502
      12140
    2. Pääministerin edustussänky?

      Helsinkiläisessä puusepänliikkeessä teetetty, tammesta tehty sänky, sängynpäädyt ja senkki ilman patjaa maksoivat 6 553 euroa. Kansliasta oli kerrott
      Maailman menoa
      415
      1713
    3. Millaisen siivun Stefun rahasta Sofia saa laukkuina ja vaatteina?

      Pitihän se arvata, että Stefu on saanut lisää rahaa kun on ”rakkautta” ilmassa ollut viime päivinä😄 https://www.seiska.fi/kotimaa/stefan-therman-nost
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1561
    4. Stefun ilme, kun Sofia huomaa Burberryn liikkeen

      Ihanasti Sofia ottanut instastoryynsa mukaan Stefun pelästyneen ilmeen. Taitaa miettiä, kuinka pitkään osingot riittävät…
      Kotimaiset julkkisjuorut
      49
      1057
    5. Sormus ostettu Tallinnasta?

      Tallinnassa käyty korukaupoilla (S&S). Jokohan sormus ostettu..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      37
      943
    6. Nikokin nauraa Sofian ikävälle

      https://www.seiska.fi/kotimaa/niko-ranta-aho-sai-kuulla-sofia-belorfin-rajusta-piikittelysta-tvssa-paljonkertova-reaktio Mutta nainen ei vaan älyä hä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      916
    7. Mikä voisi olla todennäköisin paikka

      Missä kohtaisimme sattumalta tällä viikolla? Milloin, päivällä, illalla?
      Ikävä
      79
      883
    8. Onko Maralla rahat loppu

      Elkö ole varaa ottaa remppamiestä vaan Pikkarainen joutuu maalaamaan. Vitsi mikä teatteri video taas. Vaimo katsoo kun mä maalaan. En kestä, mut ei mu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      875
    9. Nyt lahoilla korona kun piti tammerfesteille änkeä

      Otsikko kertoo kaiken oleellisen. Lahot ei välitä mistään mitään...
      Parkano
      12
      740
    Aihe