Kasvavat alueet keskittyvät Suomessa entistä pienemmälle pinta-alalle, ja maakuntien keskuskaupungit ovat vahvistuneet koko 2000-luvun ajan.
Noin yksi kolmesta kunnasta tai seudusta kasvattaa väkimääräänsä ja loput menettävät niin asukkaita, yrityksiä kuin vetovoimaansa.
Kasvavia kaupunkiseutuja on maassa kourallinen. Etelä- ja Lounais-Suomen suuren työssäkäyntialueen ohella kasvavia kaupunkiseutuja on kuusi: Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Oulu, Vaasa ja Seinäjoki.
Muuttoliiketutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo, ettei luontaista kehitystä kannata väkisin jarruttaa.
- Perinteinen aluepolitiikka on Suomessa vuosikymmeniä perustunut siihen retoriikkaan, että koko maa pidetään asuttuna ja kaikkien alueiden elinvoima turvataan. Tämä näkyy edelleen vahvasti poliittisissa juhlapuheissa, mutta käytännössä uudet työpaikat syntyvät ja muuttovirrat keskittyvät tietyille alueille, Aro toteaa.
- Suomessa aluekehitystä on rakennettu pitkään koheesiopolitiikan varaan, eli heikkoja on pyritty vahvistamaan. Kilpailukykypolitiikkaa on tuettu varovasti ja anteeksipyydellen, hän jatkaa.
Joensuun seudun kasvu kattaa myös Kontiolahden ja Liperin. Muun maakunnan suhteellinen asema sen sijaan heikkenee Aron mukaan asteittain.
Lue lisää sunnuntain Karjalaisesta.
YMPÄRISTÖKUNNAT KUIHTUU VÄHÄN KERRALLAAN VAIKKA KUINKA VASTAAN PANIS, ASUMISLÄHIÖIKSI MUUTTUU...
Noin yksi kolmesta kunnasta tai seudusta kasvattaa väkimääräänsä ja loput menettävät niin asukkaita, yrityksiä kuin vetovoimaansa.
Kasvavia kaupunkiseutuja on maassa kourallinen. Etelä- ja Lounais-Suomen suuren työssäkäyntialueen ohella kasvavia kaupunkiseutuja on kuusi: Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Oulu, Vaasa ja Seinäjoki.
Muuttoliiketutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro sanoo, ettei luontaista kehitystä kannata väkisin jarruttaa.
- Perinteinen aluepolitiikka on Suomessa vuosikymmeniä perustunut siihen retoriikkaan, että koko maa pidetään asuttuna ja kaikkien alueiden elinvoima turvataan. Tämä näkyy edelleen vahvasti poliittisissa juhlapuheissa, mutta käytännössä uudet työpaikat syntyvät ja muuttovirrat keskittyvät tietyille alueille, Aro toteaa.
- Suomessa aluekehitystä on rakennettu pitkään koheesiopolitiikan varaan, eli heikkoja on pyritty vahvistamaan. Kilpailukykypolitiikkaa on tuettu varovasti ja anteeksipyydellen, hän jatkaa.
Joensuun seudun kasvu kattaa myös Kontiolahden ja Liperin. Muun maakunnan suhteellinen asema sen sijaan heikkenee Aron mukaan asteittain.
Lue lisää sunnuntain Karjalaisesta.
YMPÄRISTÖKUNNAT KUIHTUU VÄHÄN KERRALLAAN VAIKKA KUINKA VASTAAN PANIS, ASUMISLÄHIÖIKSI MUUTTUU...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuntaliitoksia ei tarvita, Joensuu vetää pouleensa asukkaat ja vaurastuu muiden kustannuksella. Joensuu rules... Upeeta
Ei siis tarvitse panna vastaan sitä tosiasiaa, että ympäristökunnat kuihtuu. No hyvä.
Mutta pitääkö sitä sitten edesauttaa näillä pakkoliitoksilla? Ei minun mielestäni!
Heh heh ja silleen
Kuopio ja lihapadat. Jees.