Kuka Maalaisliiton kansanedustaja on lukenut Maalaisliiton keskushallituksen kokouksessa syytekirjelmän, jossa Arvo Korsimoa on syytetty muunmuassa karkaamisesta rintamalta?
Kysymys tietäjille
Helppo on
3792
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
5 pisteen vihje.
Pöytäkirjaa kokouksessa pitivät Korsimo itse ja eräs toinen maalaisliittolainen.
4 pisteen vihje:
Syytekirjelmän muita syytteitä oli juopottelu, rahojen kavallus, isänmaan petturuus ja muutama muukin vielä.
3 pisteen vihje:
Syytekirjelmän, jonka kyseinen ja kysytty maalaisliiton kansanedustaja luki, oli tiettävästi laatinut maanviljelijä Ojalehto ja se oli kyseisen kansanedustajan tietojen mukaan lähetetty jo aiemmin Maalaisliiton silloiselle puheenjohtajalle, koskien Arvo Korsimoa.
2 pisteen vihje:
Vuosi oli 1957, Maalaisliiton puheenjohtaja ja kyseisen keskushallituksen kokouksen puheenjohtaja oli V. J. Sukselainen, joka itse myöhästyi tuosta kokouksesta.
Vaikkaisin Ope Oulusta tai Osmium Seinäjoelta
Veikkaisin resmaj Kemijärveltä.
Oletko jotenkin vähä-älyinen?
Keikkaisin kapia
kyllin ääliö?
Kapi ei tietääkseni ole ollut kepun (olkoon nimenä ollut mikä tahansa) kansanedustaja koskaan. Onko sinulla muuta tietoa?
muuten niinvitun ääliö notta hyvin voisi olla??
Kepulainenko?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kari-barlundille-vaaditaan-ehdotonta-vankeutta/1914942
.
Kaiken maailman hakkaraisia.
Ja viime aikoina Soini on alkanut puhua myönteisesti sekä maahanmuutosta että natojäsenyydestä.
Soini on omaksumassa siis ns. vanhojen puolueiden linjan ja viemässä hakkaraisensa harmaaseen massaan.
Pääasia, että palkka juoksee?
Ja ettei herra Hakkaraisen salkku unohtuisi ties minne kuten aikoinaan hiihtoliiton lekurien kapsäkit.
Hiihtoliiton lekureilla oli sentään onni mukana, kun laukkujen sisältöä ei oltu varastettu, niihin oli päinvastoin lisätty lekurien mukaan kamaa.
Herra Hakkaraisen salkusta ei herra Hakkaraisen mukaan oltu viety mitään, mutta ei lisättykään sinne mitään. Siellä oli löytymisen jälkeenkin ne likaiset kalsarit, joita herra Hakkarainen kai aina salkussaan kuljettelee?
Mainittakoon, jos joku ei muista, että herra Hakkaraisen salkku oli unohtunut erään epämääräsistä mainetta nauttivan moottoripyöräkerhon tiloihin.
Totta halvattu se oli Timo Soinin kummisetä Veikko Vennamo!
Keskustassa on ollut kaksi arvostettua poliitikkoa, Vennamo ja Virolainen. Kaikki muut ovat olleet rötösherroja tai saamattomia nahjuksia.
Veikkohan se oli.
Mutta onko Veikko Vennamo tosiaan Soinin kummisetä?
Ei Veikko Vennamo ollut oikeasti Soinin kummisetä, vain kuvainnollisesti näin sanotaan.
SMP:n nuorisoliikkeen johtajaa yms. jotkut kutsuivat Soinia "Veikon verikoiraksi". Aika osuva nimi! Veikko Vennamo kääntyisi haudassaan, jos kuulisi, mitä Soini puhuu mm. Euroopasta ja Israelista.
Veikko ei myöskään ottanut kantaa poikansa Sonera-puuhiin erääsä radiohaastattelussa. Sanoi, että ne on Pekan omia hommia. Veikko ei siinä yhteydessä rötösherroista mitään puhunut. Tony Halmeesta sanoi kierrellen ja kaarrellen, että ainesta on politiikkaan.
Olisiko Veikko sentään ehtinyt kommentoida Tony Halmetta mitenkään. Veikko siirtyi jahtaamaan rötösherroja pilvien toiselle puolelle jo 1997, jolloin Tony oli vielä showkiertueella toisella puolella maailmaa.
Mutta sen sijaan puolueensa vaikuttajia Veikko haukkui kuolemaansa asti. Jopa puoluettaankin. Veikko oli perustanut säätiön, jonka avulla hän vei SMP:n konkurssiin. Nyt Timo Soinilla on varaventtiilinään sama säätiö.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Maaseudun_Puolue#Konkurssi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perussuomalaisten_Tukisäätiö
Halme antoi populistisia lausuntoja Suomessa julkisesti jo 1990-luvun alussa.
Vennamon, entisen puoluejohtajan, radiohaastattelussa kysyttiinkin, olisiko Halmeesta persupoliitikoksi? Myöhemmin ilmeni, että ainakin valituksi tuli, poliittisista taidoista en niinkään tiedä.
Urpo Leppänen:
"Josh minut valitaan, poishtan työttömyyden puolessha vuodessa Suomestha"
Leppänen sössötti hieman ässäänsä. Mutta työttömyys jäi poistamatta, ei tullut edes puolitettua, vaikka Leppänen valittiin.
Urhon päiväkirjamerkintöjä.
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/525.htm
Tämän riidan jälkeen Maalaisliiton ja Vennamo tiet erkanivat lopullisesti. Vennano uuden puolueen nimellä Suomen pientalonpoikien puolue. Poliittinen retoriikka suunnattiin erityisesti asutustilallisille, joiden asuttamisessa Vennamolla oli keskeinen rooli.
Uuden puolueen yleisohjelma oli suhteellisen maltillinen varrattuna nykyisten persujen retoriikkaan. Tässä yleisohjelma vuodelta 1959:
http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sppohjelma1959
Omituisia ilmaisuja silti tuossakin, kuten:
"Pakottavista syistä ulkopuolella kodin työtä suorittava nainen on saatettava tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa."
"Poliittinen retoriikka suunnattiin erityisesti asutustilallisille, joiden asuttamisessa Vennamolla oli keskeinen rooli."
Oli keskeinen rooli. Sitä ei käy kiistäminen. Mutta kerrotaanpa niinkin, että hyväksyttyihin anomuksiin Vennamo laittoi oman allekirjoituksiinsa, hylättyihin hän laitatti jonkun alaisensa kirjoittamaan nimensä.
Sorry typo... tuolla pitää lukea "Vennamo perusti uuden....jne"
Kuka oli puoluesihteerinä SMP:n konkurssin aikaan. Sama vie pian persujen rahat säätiöönsä ja puolueen konkurssiin.
Soinihan se.
Mutta kuka Soinin kaveri käänsi persujen kassankin?
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kari-barlundille-vaaditaan-ehdotonta-vankeutta/1914942
Kaikesta vanhanaikaisuudestaan huolimatta Vennamon yleisohjelma vuodelta 1959 ohjelma oli maltillinen ja sisälsi selkeitä periaatteellisia kantoja. Aika vain oli toinen. Sen perusolemus oli taloudellis-sosiaalinen. Ohjelmasta puuttui täysin nationalistinen soinistinen öyhötys. Esimerkiksi osiossa suhteet muihin maihin sanottiin:
"Puolueemme tukee rauhanomaista kansainvälistä yhteistyötä ja sen kehittämistä niin henkisellä kuin taloudellisella alalla.
Erityisesti on maamme ylläpidettävä ja kehitettävä hyviä suhteita sekä tervettä taloudellista kanssakäymistä naapurimaiden ja varsinkin suuren itäisen naapurin Neuvostoliiton kanssa Paasikiven linjan mukaisesti. Puolueemme haluaa Paasikiven rakentavan ulkopolitiikan koko kansaamme yhdistäväksi asiaksi ja vastustaa kaikkinaisten epärehellisten ja epäterveiden keinojen käyttämistä kansamme hajoittamiseksi ja sen aseman vaikeuttamiseksi ulkopoliittisissa asioissa."
Kekkosesta ei vielä puhuttu Paasikiven linjan yhteydessä eikä jatkossakaan Kekkonen ollut vennamolaisten suosiossa. Paasikiven-Kekkosen -linja käsitteenä saattoi olla myös myöhäisempää liturgiaa.
Pieni tarkennus ja korjaus edelliseen. Paasikiven-Kekkosen linja -käsitteen lanseerasivat Arvo Korsimo ja Kustaa Vilkuna Neuvostoliiton ilmoitettua Porkkalan vuokra-alueen palauttamisesta Suomelle vuonna 1955. Käsite esiintyi lehdistössä ensimmäisen kerran Maalaisliiton pää-äänenkannattajan Maakansan varustettua Porkkalan palauttamisesta kertovan uutisen otsikolla "Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittisen linjan voitto" 18.9. 1955 ilmestyneessä numerossaan. Maalaisliitto siis meni vuoden 1956 presidentinvaaleihin myös tällä sloganilla.
Kepun K-linja oli kepun vasemman laidan ryhmittymä, kertoo Tytti Isohaakana-Asunmaa keskustan historiikissa.
K-linja oli puolueen sisäisen rymittymän epävirallinen nimi, samoin olivat myös V-linja ja musta tusina. Paasikiven-Kekkosen -linja on toinen asia. Tytti I-A varmasti tietää näiden eron.
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=1407&category=3
"Isohookana-Asunmaan kirjassaan johdonmukaisesti kepun "vasemmistoksi" kutsuman K-linjan toiminnan rinnalla kepun "oikeiston" toiminta vaikuttaa epäsystemaattisemmalta ja reaktiivisemmalta. Yhtenäinen ei toki ollut K-linjakaan, vaan esim. Paavo Väyrynen pelasi sen suhteen alusta alkaen koko ajan omaa peliään, jonka hallitseva ajatus oli Väyrysen oman poliittisen uran edistäminen. Väyrynen oli valmis tarjoamaan itseään "kompromissiehdokkaaksi" presidentinvaaleihin jo 1981, mutta ajatus ei ottanut tulta."
"Suomen olisi syytä liittyä Neuvostoliittoon" Halonen puheessaan.
Kepufaktaa tuo on.
.
"Neuvostoliitto ei hajoa ja Euroopan kahtiajako on pysyvä" Väyrynen väitöskirjasaan 1988.