Kokoomusta nykyisin johtavan, (kehäkolmosen) liberalistisen siiven twiittailun ja intoilun perusajatus valaistuu VATT:n Juhana Vartiaisen ajatuksista.
Suomen kuvalehti 27.7-14.
”Kaikki alueet eivät voi kasvaa ja kehittyä-eikä siihen ole edes tarvetta”.
”....hyvä talouskasvu ja työllisyys edellyttävät paljon aiempaa voimaparäisempää kaupungistumista ja alueellista keskittämistä.”
” Kaupungistuminen ja keskittyminen, sekä väestön alueellinen kasautuminen ovat todennäköisesti maallemme käyttämätön voimavara, jota kipeästi tarvittaisiin.”
Vartiaisen kirjoituksen otsikkona oli,”TULEVAISUUS ON METROPOLIEN.”
Tämänkaltaisten tavoitteiden innoittamana laadittiin aikanaan Kataisen hallituksen ohjelma.Sillä selittyy hallituksen utopistinen -nyt jo kuopattu- surullisen kuuluisa kuntauudistus hanke.
Kokonaisuudessaan hallitusohjelmasta paistoi läpi keskittämisen ja kasauttamisen ideologia.
Siinä oli kauttaaltaan samanlaista, jalat ilmassa intoilua, kuin kaupungissa syntyneen, maalle muuttaneen minian amatöörimäisissä otteissa: -”huomenna pannaan ranttaliksi ja siemennetään kaikki lehmät ja hiehot”, sanoi miniä. Selvää kokoomuslaista ”keskittämisen” pyrkimystä sekin.
Kataisen hallitusohjelman mukaisesti risupaketit ja turvetuotanto ajettiin alas ja tuotiin velkarahalla kivihiiltä tilalle. Hankerahoituksella(velkarahalla) kaivetaan tunneleita pääkaupunkiseudun maaperään, toinen keskittämispiste sille rahoitukselle on Tampere.
Hallitus kyllä loi ja luo fantastisia mielikuvia ja ministerit puhuvat kesätapahtumissa maakunnista kauniisti puuta heinää , kuin Putin Ukrainan pysyvästä rauhasta , mutta vasta hallituksen teot esim. enerkiatalouden sunnan muutoksessa merkitsevät jotain.
Biotalouden kehittäminen ja kotimaisen enerkiatalouden kehittäminen näivettyi politikkojen suunsoitoksi, puhutaan tietoisesti ympäripyöreitä asian vierestä. Se selittynee osittain sillä, että nämä tavoitteet ovat ristiriidassa kokoomusjohtoisen hallituksen keskittämisen ja väestön kasauttamistavoitteiten kanssa. Näin siksi, että kotimaisen enerkian käytön ja biotalouden etenemisen luomat uudet, kymmenet tuhannet työpaikat synnyttäisivät vaurautta maakuntiin.
Ja sehän on jyrkässä ristiriidassa väestön kasauttamis-ja keskittämispyrkimysten suhteen.
Suomen kuvalehti 27.7-14.
”Kaikki alueet eivät voi kasvaa ja kehittyä-eikä siihen ole edes tarvetta”.
”....hyvä talouskasvu ja työllisyys edellyttävät paljon aiempaa voimaparäisempää kaupungistumista ja alueellista keskittämistä.”
” Kaupungistuminen ja keskittyminen, sekä väestön alueellinen kasautuminen ovat todennäköisesti maallemme käyttämätön voimavara, jota kipeästi tarvittaisiin.”
Vartiaisen kirjoituksen otsikkona oli,”TULEVAISUUS ON METROPOLIEN.”
Tämänkaltaisten tavoitteiden innoittamana laadittiin aikanaan Kataisen hallituksen ohjelma.Sillä selittyy hallituksen utopistinen -nyt jo kuopattu- surullisen kuuluisa kuntauudistus hanke.
Kokonaisuudessaan hallitusohjelmasta paistoi läpi keskittämisen ja kasauttamisen ideologia.
Siinä oli kauttaaltaan samanlaista, jalat ilmassa intoilua, kuin kaupungissa syntyneen, maalle muuttaneen minian amatöörimäisissä otteissa: -”huomenna pannaan ranttaliksi ja siemennetään kaikki lehmät ja hiehot”, sanoi miniä. Selvää kokoomuslaista ”keskittämisen” pyrkimystä sekin.
Kataisen hallitusohjelman mukaisesti risupaketit ja turvetuotanto ajettiin alas ja tuotiin velkarahalla kivihiiltä tilalle. Hankerahoituksella(velkarahalla) kaivetaan tunneleita pääkaupunkiseudun maaperään, toinen keskittämispiste sille rahoitukselle on Tampere.
Hallitus kyllä loi ja luo fantastisia mielikuvia ja ministerit puhuvat kesätapahtumissa maakunnista kauniisti puuta heinää , kuin Putin Ukrainan pysyvästä rauhasta , mutta vasta hallituksen teot esim. enerkiatalouden sunnan muutoksessa merkitsevät jotain.
Biotalouden kehittäminen ja kotimaisen enerkiatalouden kehittäminen näivettyi politikkojen suunsoitoksi, puhutaan tietoisesti ympäripyöreitä asian vierestä. Se selittynee osittain sillä, että nämä tavoitteet ovat ristiriidassa kokoomusjohtoisen hallituksen keskittämisen ja väestön kasauttamistavoitteiten kanssa. Näin siksi, että kotimaisen enerkian käytön ja biotalouden etenemisen luomat uudet, kymmenet tuhannet työpaikat synnyttäisivät vaurautta maakuntiin.
Ja sehän on jyrkässä ristiriidassa väestön kasauttamis-ja keskittämispyrkimysten suhteen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Toisaalta jos vastapainopuheissa korostetaan vain kotimaista energiataloutta, biotaloutta ja vastaavaa risuille ja turpeelle tuoksahtavaa, unohtuu tosiasia, että maakuntayliopistot, yliopistokeskukset ja korkeakoulut kehittävät innolla ja taidolla maakuntien yritysten, teknologiakeskusten ja kehitysyhtiöiden kanssa muitakin tulevaisuuden aloja muun muassa metallurgiassa, sähkötaloudessa, puurakentamisessa ja kemiassa. Teknisten ratkaisujen ohella tärkeä kehityskohde on myös kauppa ja siihen liittyen yritysten verkostoituminen.
Kehitystyö tietenkin maksaa, eikä se olisi mahdollista ilman ulkopuolista rahoitusta. Onneksi Suomi liittyi EU:hun, sillä se mahdollisti rahoituksen noille maakuntien kehityskohteille Euroopan aluekehitysrahastosta. Jos Suomen maakunnat olisivat nykykaltaisen kokoomusvetoisen hallituksen armoilla, kehitystyö keskisessä ja pohjoisessa Suomessa pysähtyisi rahoituksen puutteeseen.
Valitettavasti Keskusta on ollut esteenä elinvoimaisten maakuntakeskusten luomiselle. Keskusta on nimenomaisesti halunnut panostaa auringonlaskun aloihin, aluepoliitiikalla ollaan myös väkisin yritetty pitää korvet ja lettosuot asuttuna. Mikäli olisi tuettu maakuntakeskuksia ja keskisuuria kaupunkeja sen sijaan että rahat on haaskattu kuoleviin käpykyliin olisi luotu elinvomaisia maakunakeskuksia. Mutta Kepulle on aina ollut tärkeämpää että sillä on hyppysissään satoja kuntia, olkoonkin että suurin osa niistä elää lähes kokonaan valtion avustuksilla.
Kepu on suurin syyllinen keskittymiseen, mikä sinällään on kylläkin ainoa mahdollisuus harvaan asutussa maassa.
Mitä hiton yhteistä kaupunkien tai maalaiskuntien tukemisella on innovaatioiden tukemisen kanssa? Kaupungit ja kunnathan ovat hallintoyksiköitä, eivät kehittäjiä ja yrittäjiä itsessään. Sotket kaksi eri asiaa keskenään.
Euroopan aluekehitysrahasto kyllä haluaa hankkeiden vetoon ja osarahoittajiksi julkisia hallintoyksiköitä, mutta esittelemissäni kohteissa sellaisena toimii yleensä maakuntaliitto. Maakuntien liitoissa on puolestaan päättäjiä sekä kaupungeista että maalaiskunnista. En muista nähneeni, että ne olisivat olleet napit vastakkain kehityskohteita valittaessa. Kohde maakuntakeskuksessa hyödyntää koko maakuntaa ja vastaavasti kohde maalaiskunnassa myös maakuntakeskusta.
Maakuntakeskukset ovat meillä elinvoimaisia, koska ne palvelevat koko maakuntaa yli kuntarajojen. Kuntarajan pääsee ylittämään muun muassa autolla. Esimerkiksi kotoa töihin ja töistä takaisin kotiin. Tämä tuntuu olevan kokoomuksen henna virkkusille ja jan vapaavuorille käsittämätön asia.
Vähemmän niitä rahoja nyt on käytössä kuin ennen euta.
Eu:lle pitää maksaa muiden maiden aluekehityksestä niin paljon että suomeen niitä rahoja ei riiitä.
Suurin ero on siinä että nyt eletään 5-vuotis suunnitelmataloudessa niin Neuvostoliitossa konsanaan. Vähemmill' rahoilla kauhealla byrokratioalla ja hirbitt'äv'll' raportoinjilla.
Kehityshankkeiden nrahoituksestA MENEE 60% hallintoon ja raportointiin. Lisäksi sama määrä rahaa menee valvontaan mitä käytetään noihin hankkeisiin. Eli ainoastaan 20% noista rahoista tulee hankkeen todelliseen käyttöön. 80% rahasta menee byrokratiaan ja valvontaan.
Täysin tehotonta touhua.
niin..
Kepu tekee oikein, tukien ihmisten elämää kotipaikkakunnillaan.
Siksihan maata on puolustettu, mm saa ihmiset asua haluamissaan paikoissa.
Nyt kehä3 sisäpiiri haluaisi sodan runtelemien ihmisten aikaansaannokset nurin.
Liian arvotonta ajaa vanhat ja nuoretkin ihmiset pois kotipaikkakunniltaan.
Itse en edes näe politiikkaa, kun ihmiset muualla kuin kehä3 sisäpuolella.
Taas ihmisiä jotka asuneet aina kehä3 sisäpuolella.
heillekkin elämä arvokasta, asua vaikkapa satojavuosia olleella dsukutilalla.
-esimerkki vain, älä yleistä.
Kekkosta" maa tarvitsisi, osasi tämänkin.
mm Rautaruukin 60 -luvun alussa kävi käynnistässä.
Nyt jupit möi sen pois.
Jotkin jupit sai mojovat rahat.
Toisaalta lakkopesä joutikin.
Suomessa jokainen saa asua haluamassa paikassa. Toivottavastoi jatkossa myös jokainen maksaa itse lisäkulut mitä maksaa asua jossain hevonvitu...sa, nythän näin ei ole vaan miljardien edestä kipataan kaupungeista kerättyä rahaa kepukuntiin pitkin erämaita ja lettosoita.
No, jos on rahaa levitetty lähinnä vihreiden toimesta erämaihin ja lettosoille, ne on yleensä myös samalla siirretty kaupunkilaisten omistukseen.
Uskoisin, että suurin osa hevonvitussa asuvista on valmis ehdottamaasi järjestelyyn, jos vastaavasti heidän ei tarvitse osallistua "guggenheimien" rahoittamiseen.
Oletko ihan tosissasi, tämä tekisi jopa 40% loven monen kepukunnan tuloihin (vaikka kaikki valtion tulot ja menot alueittain huomioitaisiin)?. Esim. Espoo saisi 250 miljoonaa vuodessa lisää tuloja, eli niitä ei tarvitsisi maksaa enää kepukuntiin tulontasauksina. Esimerkiksi merijärven kuntaveron pitäisi olla noin 35 äyriä jotta rahat riittäisivät kunnan menoihin, taitaisi kunta olla kaput parissa kuukaudessa.
Toivomuksessasihan oli kysymys vain jossain tietyssä paikassa asumisesta syntyvistä kustannuksista. Ei kunnan koko budjetti siihen liity, vaan valtaosa kuntien menoista syntyy valtion määräämien tehtävien (terveydenhoito, sosiaalitoimi, koulutus jne) täyttämisestä. Nuo asiat olisi järjestettävä, vaikka kaikki suomalaiset muuttaisivat Helsinkiin. Kuntien saamat tulontasaukset liittyvät juuri noiden tehtävien järjestämiseen.
Tietyssä paikassa asumiseen liittyviä kuntien menoja ovat lähinnä vain julkinen asuntorakentaminen, katuverkoston ja viemäröinnin rakentaminen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden järjestäminen.
Tuohon lisäisin reunahuomautuksena, että asukasta kohden laskettuna terveydenhoidon, sosiaalitoimen, ja koulutuksen järjestäminen on Suomessa edullisinta alle 100000 asukkaan kunnissa.
Suuruus ja keskittäminen ei tuo kustannussäästöjä, eikä se ole laatunsa puolesta parhainta luokkaa.
aloitus!
pisteet!
huomasi !
antanut !