Huomasin sattumalta, että mutama päivä sitten järjestettiin teologipäivä, johon osallistuivat mm. Heikki Räisänen, Wille Riekkinen ja Jarmo Tarkki.
Riekkinen ja Räisänen alustivat teemoista Kristus-kuvia varhaiskristillisyydessä ja Kristittyjen identiteetti. Tarkin teemana oli Mikä on totuus? Totuus, kirkko ja tämän päivän sanottava.
Keskustelu tuntuu olleen poikkeuksellisen avointa ja kiinnostavaa. Paikalla en ole ollut, joten joudun turvautumaan tiedotusvälineisiin.
http://kirkonkellari.fi/suomalaisen-teologisen-keskustelun-iltarusko-tai-aamun-kajastus/
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/tieteen-jeesus-otti-seminaarissa-mittaa-tunnustuksen-jeesuksesta/
Näyttää että tilaisuudessa on tullut avoimesti todettua, että totuus ja tunnustus ovat kaksi eri asiaa. "Uskonnolliset totuudet" eivät ole sama asia kuin historialliset totuudet.
Seminaarin yhteenveto on paljonpuhuva:
"Saako pappi sanoa seurakuntalaiselle, että joulukertomus on merkityksellinen, mutta ei todellisesti tapahtunut? Voiko seurakunnassa todeta, ettei usko elämään kuoleman jälkeen? Saako pappikin etsiä, painia ja olla esimerkkinä totuuden etsimisessä aikuisen uskonnollisuuden mallina? Tekeekö totuus vapaaksi?
Päivän mietelauseen tiivisti Tarkki. ”On traaginen totuus, että jos lääkäri ei kerro totuutta, niin hän joutuu syytteeseen ja jos taas pappi kertoo totuuden, niin hän joutuu syytteen.”"
Riekkinen ja Räisänen alustivat teemoista Kristus-kuvia varhaiskristillisyydessä ja Kristittyjen identiteetti. Tarkin teemana oli Mikä on totuus? Totuus, kirkko ja tämän päivän sanottava.
Keskustelu tuntuu olleen poikkeuksellisen avointa ja kiinnostavaa. Paikalla en ole ollut, joten joudun turvautumaan tiedotusvälineisiin.
http://kirkonkellari.fi/suomalaisen-teologisen-keskustelun-iltarusko-tai-aamun-kajastus/
http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/tieteen-jeesus-otti-seminaarissa-mittaa-tunnustuksen-jeesuksesta/
Näyttää että tilaisuudessa on tullut avoimesti todettua, että totuus ja tunnustus ovat kaksi eri asiaa. "Uskonnolliset totuudet" eivät ole sama asia kuin historialliset totuudet.
Seminaarin yhteenveto on paljonpuhuva:
"Saako pappi sanoa seurakuntalaiselle, että joulukertomus on merkityksellinen, mutta ei todellisesti tapahtunut? Voiko seurakunnassa todeta, ettei usko elämään kuoleman jälkeen? Saako pappikin etsiä, painia ja olla esimerkkinä totuuden etsimisessä aikuisen uskonnollisuuden mallina? Tekeekö totuus vapaaksi?
Päivän mietelauseen tiivisti Tarkki. ”On traaginen totuus, että jos lääkäri ei kerro totuutta, niin hän joutuu syytteeseen ja jos taas pappi kertoo totuuden, niin hän joutuu syytteen.”"
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tarkin pelko "jos pappi kertoo totuuden niin hän joutuu syytteeseen" on turha. Nimittäin kristityt ovat täysin kykenemättömiä edes kerran elämässään puhumaan totta.
Sinäpä sen sanoit: "On traaginen totuus, että jos lääkäri ei kerro totuutta, niin hän joutuu syytteeseen ja jos taas pappi kertoo totuuden, niin hän joutuu syytteeseen".
Nytpä päästiin asiaan. Siis: ihminen kuolee, jos polttaa tupakkaa. Ihminen kuolee, jos ei usko Kristukseen. Sen takia jotkut papit ilmeisesti kertovatkin henkensä hädässä, miten asia on. Pappihan joutuu Jumalan edessä ankaraan syytteeseen, jos ei tätä kerro.
Ihminen kuolee, jos ei usko Kristukseen, eikä pelkästään tässä elämässä, vaan siellä toisella puolen.
En siis toivottele ketään kadotukseen, mutta täytyy myöntää, että riekkisten, räisästen ja muiden naaman ilmeet tulevat olemaan näkemisen arvoiset sitten siellä aikanaan.
Mitä muuten tuohon tulee, se on niin kertakaikkisen vanhentunutta teologiaa, että ihmettelen kuinka kauan sillä vielä täällä Suomessa ratsastetaan. Suomalaiset ovat sillä tavalla hitaita, menee iänikuisuus sen jälkeen kun he sitten kuulevat uusista tuulista. Vähän silloin kun Kekkoslovakia lopulta päättyi, jotkut vielä roikkuivat siinä iät ajat.
Jumalasta vieraanutneiden ammattivalehtilijoiden depatti työnsä sisällön mielekkyydestä, pesee ja linkoaa myös ulos näistä filosofisista pohdinnoista kaiken aidon kristinuskon perustan, eli Jumalan Pojan eli melko tehokkaasti tällaiset tiimityöskentelijä "pesee ja linkoaakin" - puhepotpureissaan sen Jumalan Pojan pois maailmankuvastaan, jota eivät ole koskaan tunteneetkaan, saatika aidosti ja todellisesti ylösnousseena Hengessä kohdanneetkaan.
Hohhoi. Mikähän siinä on, kun jotkut eivät pääse ikinä tuosta lapsellisesta ajattelutavasta, että tieteellinen tai historiallinen totuus on yhtä kuin totuus. Nehän ovat vain tämänhetkistä tietoa ja tulkintaa, ihmisen erittäin rajallisilla kyvyillä hankittua ja käsitettyä, ja todellista totuutta ihmisellä ei ole ehkä mitään mahdollisuuksia tavoittaa.
Jos viisaat tohtoritkin jauhavat tuolta pohjalta, niin tosiaan lapsellista höpsötystä on heidän juttunsa.
Onkos siinä mitään eroa, jauhaa filosofiota Jumalan Pojasta, tai siinä, että tuntee hänet henkilökohtaisesti ylösnousseena Vapahtjanaan itsessään: Joh.14: 16-23 - ?
Silloin voi vaihtaa työpaikkaa, jos ei usko elämään kuoleman jälkeen. Tähän on niin yksinkertainen ratkaisu.
Jos epäusko on väliaikaista, voi mennä jonnekin muualle ja jos käy niin onnellisesti, että Jumala nostaa alhosta, tulee sitten vaikka uudestaan.
Ja mielellään Kristuksen kera, kiitos. Jos ei siinä vaiheessa ole päässyt Kristus-uskoon, kannattaa varmaan vieläkin pysyä siellä toisessa työpaikassa.
Enhän minäkään sellaiseen firmaan mene töihin, jonka liikeideaa vastaan olen, tai johon en usko. Pitäisin ihan asiallisena, jos saisin potkut. Tietysti nykyisen mammonpalvonnan aikana se on joillekin mahdotonta.
Tuleekin mieleen, että ei se rikkaan pääseminen taivaan valtakuntaan tarkoita pelkästään rikasta, vaan sellaista itseensä tyytyväistä, kaikkien kehumaa, mainetta ja kunniaa saanut ihminen. Kyllä siinä väkisin pilaantuu.
No eipä tuon kirkon eliitin teologiapäivien asiasisällössä ollut mitään erikoista heidän ko. aiheista jo vuosikymmeniä jauhamiin sisältöihin.
Kun seminaarin yhteenvedossa kyseltiin saako pappi sanoa seurakuntalaisille, että hänen mielestään joulukertomus on merkityksellinen, mutta ei todellisesti tapahtunut, eikä hän usko Jeesuksen syntyneen Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta neitseestä, eikä usko Jeesuksen olevan Jumalan poika, joka on sovittanut ihmiskunnan synnit Jumalan kanssa niille, jotka ottavat totena hänen sanansa Jumalasta, eikä usko edes elämään kuoleman jälkeen, niin tottakai hänen pitääkin kertoa kantansa seurakuntalaisilleen. Jos ei kerro, niin Raamatun ilmoittamaan taustatietoon verrattuna hän kuuluu valehtelijoiden luokituksessa, 1 - 10, luokkaan kymppi . Eikä pelkästään valehtijoiden luokkaan, vaan suurimpaan huojareiden luokkaan, koska seurakuntalaiset maksavat vilpittömin mielin uskoessaan hänen olevan Jumalan sanansaattaja, hänen kuukausipalkkansa vuodesta toiseen.
Kirkkomme pappien olisi jo aika alkaan noudattamaan keskuudessaan ns. ryhtiliikettä.
Kun veronmaksajiemme rahat alkavat pikkuhiljaa ehtyä ylläpitämään ns. hyvinvointivaltiomme kriteerejä, niin tieteenteostammekin tulisi karsia jonnenjoutavat haarat koskien nimenomaan teologisen tiedekunnan ylläpitoa yliopistoissamme. Toki muitakin ns. humanistisia tiedekuntia.
Varma työpakka valheen isän palkkalistoilta lyötyy nimeomaan kirkosta.
Heikki Räisänen:
- Moraalisen kritiikin pohjalta kristityn on vain todettava, että homoseksuaalisuuteen suhtautumisen kysymyksiä ei ratkaista Raamatun ilmaiseman asenteen pohjalta, vaan Raamatun kielteinen käsitys ohitetaan tässä, inhimillisyyden tähden
Wille Riekkinen:
- Raamatussa on paljon yli kaksi tuhatta jopa kolme tuhatta vuotta sitten eläneiden ihmisten käsityksiä, joita ei ole mitään syytä tuoda nykyaikaan, kun läääketiede on kyennyt selittämään meille ilmiöt, joita ei siihen aikaan ymmärretty
Eli tässä on kysymys vain ja ainoastaan kahden henkilön mielipiteestä ja ne eivät ole ylitse Raamatun.
Lisäksi näissä omakohtaisissa mielipiteissä, sitähän ne ovat, he yrittävät asettua Raamatun henkilöiden yläpuolelle omine mielipiteineen ja luulevat heidän mielipitettensä oleva se "viimeinen tiedekunnan johdattelema tieto".
Kun ajatellaan tätä nykyajan ihmisten toimintaa ja ongelmia, ovatko ne muuttuneet 3000 vuoden aikana, niinhän nämä kaksi henkilöä luulevat muuttuneen, mutta tosiasiassa ihmisten tilanteet ja ongelmat ovat samanlaisia vaikka ajankuva on muuttunut.
Nämä kaksi herraa ovat asettaneet itsensä hyvin kyseenalaiseen ja luulemisen tilanteeseen. Toisin sanoen mestaroimaan oman kunnian halusta vanhoja totuuksia.
Voidaan kysyä mitä tekemistä tällaisilla henkilöillä on kirkossa tai sitten kirkko on etääntynyt kokonaisuudessaan omasta peruskirjastaan ja pyrkii muuttamaan sen sanomaa omien mielikuviensa mukaan. Kun näin on niin miksi kirkko on sitten olemassa. Sen tällaisena instituuttina voisi lopettaa ja liittää johonkin tiedekuntaan, jossa se saisi mellastaa mielensä mukaisesti ja jokaisen moneen erisuuntaukseen mielyneiden mukaisesti.
Siinähän sitten saisivat vapaasti tärvellä Sanaa ja saada näin itselleen sitä himottua tiedekunniaa.
Koko tuollaisella vääntämisellä, jota nämä kaksi herraa tekevät, ei ole mitään tekemistä todellisen elämän ja siihen kuuluvien ratkaisuiden kanssa, he voisivat mennä vaikka Pohjois-Koreaan, siellähän ei suvaita uskovia eikä Raamattua.
Kalanpäähattujen tarkoituksena on nostaa niiden kantajat päätä pidemmäksi muita, ja tuoda muka heille "oikea kuva jumalasta", jota he ovat loisien ihmisten työn hedelmillä edustavinaan.
Niin siinä käy kun jumalattomuus pukee päähänsä, kalajumalansa kuvuuden maalta rannalle kävelleenä suurena turskana, josta apinan kautta kuoriutuu piispankaapuihin käärittyjä epäjumalankuvatuksia, - eli per-keleen eläväisiä niiden mallikappaleita.
Kokous oli mieleltään turmeltuneiden ihmisten leikkiä kiiltokuvajumalankuvillaan, joita he käsittelevät kuin pikkulapset enkelikiiltsikoina, pyhäkoulun päättymisen jälkeen.
Onxs sul vaihtareita, sää saat mult tän siivettömän ja kiilteettömän Jeesuksenkuvan, jos vaihdat sen tohon omenaposkiseen pulleeseen Askolan kuvaan, ja homoseksi-siivillä varustettuna ja Jarin kuvan saat kylkiäisinä myös siivillä.