"Porvarillisuus on Keskustalle varsin vieras käsite. Porvarillisuus on liitetty yleensä kaupunkeihin ja porvareita ovat aluksi olleet kaupunkien käsityöläisyritykset. Sittemmin porvarillisuus on laajentunut koskettamaan kaikkinaista markkinatalousehtoista yritteliäisyyttä, myös maaseudulla. Keskustan poliittista imagoa ja perinnettä kuvaa paljon osuvammin käsite talonpoikaisuus kuin porvarillisuus. Kun porvarillisuus on sidottu yritteliäisyyteen paikasta riippumatta, talonpoikaisuus on vahvasti kiinni turpeessa ja traditiossa."
Luepa suomen teollistumisen aikainen historia. Huomaat sieltä hyvin lähellä Keskustaa olevan porvarillisuuden. Se alkuperäinen porvarillisuus on hyvin kaukana Kokoomuksen "uusporvarillisuudesta", joka on äärioikeistolaista omaisuuden keskittämisporvarillisuutta, riistoa karkeimmassa mitassaan.
Keskustalainen porvarillisuus on oikeudenmukaisuutta työntekijöitä kohtaan, huolehtien kuitenkin taloudellisesti kannattavasta yritystoiminnasta. Siinä on oinallus työntekijöiden hyvinvoinnin tuomasta lisäarvosta yritykselle ja hyvinvoivan työntekijän työmotivaation lisääntymisestä. Palkka maksetaan työntekijöille niin korkeana kuin se yrityksen toiminnan kanalta on mahdollista, aivan kuin ne suurporvarit silloin teollistumishistorian alkuaikoina. Porvarit huolehtivat silloin kyläyhteisöistä ja ihmisistä syntymästä hautaan. Nyt tämä tehtävä on jaettu julkisen vallan ja yrityksen kesken eri tavoin, mutta sittenkin hiolenpito kaikista ihmisistä kuuluu Keskustalaiseen porvarillisuuteen. Kaikkia ei voi alistaa markkinatalouden ehdoilla olevaksi, koska ketään ei voi inhimillisyyden vuoksi jättää heitteille. Ihminen on koulutettava ja huollettava työikäiseksi ja työuran päätyyttyä on turvattava ihmisarvoinen vanhuus. Pelkkä Kova markkinatalous ei tätä pysty hoitelemaan.
Kaveria ei jätetä, sano Keskustalainen.
Luepa suomen teollistumisen aikainen historia. Huomaat sieltä hyvin lähellä Keskustaa olevan porvarillisuuden. Se alkuperäinen porvarillisuus on hyvin kaukana Kokoomuksen "uusporvarillisuudesta", joka on äärioikeistolaista omaisuuden keskittämisporvarillisuutta, riistoa karkeimmassa mitassaan.
Keskustalainen porvarillisuus on oikeudenmukaisuutta työntekijöitä kohtaan, huolehtien kuitenkin taloudellisesti kannattavasta yritystoiminnasta. Siinä on oinallus työntekijöiden hyvinvoinnin tuomasta lisäarvosta yritykselle ja hyvinvoivan työntekijän työmotivaation lisääntymisestä. Palkka maksetaan työntekijöille niin korkeana kuin se yrityksen toiminnan kanalta on mahdollista, aivan kuin ne suurporvarit silloin teollistumishistorian alkuaikoina. Porvarit huolehtivat silloin kyläyhteisöistä ja ihmisistä syntymästä hautaan. Nyt tämä tehtävä on jaettu julkisen vallan ja yrityksen kesken eri tavoin, mutta sittenkin hiolenpito kaikista ihmisistä kuuluu Keskustalaiseen porvarillisuuteen. Kaikkia ei voi alistaa markkinatalouden ehdoilla olevaksi, koska ketään ei voi inhimillisyyden vuoksi jättää heitteille. Ihminen on koulutettava ja huollettava työikäiseksi ja työuran päätyyttyä on turvattava ihmisarvoinen vanhuus. Pelkkä Kova markkinatalous ei tätä pysty hoitelemaan.
Kaveria ei jätetä, sano Keskustalainen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Keskusta tai maalaisliitto ei ole, eikä ole koskaan ollut (ehkä kahden viikon poikkeusjaksoa Ahon pressavaalikampanjassa lukuunottamatta) porvaripuolue. Kepu on ollut enintään "ei-sosialistinen" puolue.
Kepu on tosiasiassa agraarisosialistinen hurmosliike.
Omat empiiriset kokemukseni ovat prikulleen samat.
Enpä ole vielä yhtäkään porvarikepulaista vastaani saanut, mutta populistisaarnaajia siinä puolueessa on vaikka muille jakaa - muiden rahaa kun on niin helppo luvata ja jakaa, paitsi kepulainen jakaa sitä vain itselleen.
Nimmariasi tuon kirjoittamasi kanssa yhdessä.
Sinä loukkaat rehellisiä ihmisiä käyttämällä tuollaista nimmaria tällaisen valhetulvan yhteydessä.
voit varmaan kertoa mitä hyvää Kepu on saanut aikaiseksi maanviljelijöiden hyväksi kuluvana hallituskautena?
Mitä hyvää se on jakanut "omilleen". Varmaan pitkä luettelo.
mielenkiinnolla odottaen heke.
...
Huomaat sieltä hyvin lähellä Keskustaa olevan porvarillisuuden. Se alkuperäinen porvarillisuus on hyvin kaukana Kokoomuksen "uusporvarillisuudesta", joka on äärioikeistolaista omaisuuden keskittämisporvarillisuutta, riistoa karkeimmassa mitassaan.
---------------
Sinun kannattaa perehtyä pellervolaisten osuustoimintayritysten historiaan, joiden omistus, hallinto ja johto ovat olleet pääasiassa keskustalaisista "porvareista" koostuvien tuottajaosuuskuntien käsissä.
Huomaat mielenkiintoisia asioita keskittämisestä, kun täysin kannattavia ja voittoja tuottavia myllyjä, leipomoita, teurastamoja, lihanjalostusyrityksiä, meijereitä ja muuta elintarvikejalostuksen keskustalaista yritystoimintaa on voimakkaasti keskitetty viimeisen 40 vuoden aikana.
Keskittäminen on tapahtunut kilpailulta suojatuissa puitteissa, kun tuottajaosuustoiminta on lähes kaikilla elintarvikejalostuksen aloilla hallinnut yli 50% tai jopa lähes 100% markkinaosuuksillaan ko. tuotealan tarjontaa.
Käytännössä keskittäminen on edellyt maataloustuen maksattamisen turvin, jota ovat eniten saaneet nimenomaan suuret maataloustuottajat. Näin he ovat myyneet oman perustuotantonsa edullisesti itse omistamilleen yrityksille jalostettavaksi ja vahvan markkina-asemansa turvin hinnoitelleet kapuale myytävät tuottet hyvin kannattavasti.
Kaupan keskittyneiden ketjujen ostotoiminnan puristuksessa kepulainen yritystoiminta on investoinut vuosikymmenet aina vain isompiin yksiköihin ja nimenomaan keskittämisen kautta lopettanut aivan kannattavasti toimivia ja voittoa tuottaneita pienempiä yksiköitä, koska suurista yksiköistä saa vielä paremmin kannattavia ja vielä enemmän rahaa tuloutetuksi tuottajaosuuskunnan isojen tilojen rikkaille isännille.
Jos aiot puhua "keskittämisporvarillisuuden riistosta karkeimmassa mitassa", niin juuri keskustalainen itsekäs ahneus siinä, miten koko maaseutu on tyhjennetty elintarvikejalostuksen ja -teollisuuden pk-yritystoiminnasta juuri "keskittämisporvarillisuudella", on mitä paras esimerkki.
Tässä mielessä on minusta todella ikävä, lähes inhottava piirre, kun keskusta nyt mankuu aluetukia hallitsemiinsa maaseutukuntiin sillä perusteella, että ne olisivat autioituneet työttömiksi uka Lipposen keskittämispolitiikan seurauksena, sillä todellinen syys on ainoastaan keskustalaisen ja MTK:laisen maataloustuotannon ja MTK:laisen yritystoiminnan hyvin voimakkaassa ja itsekkään ahneessa keskittämisessä, jonka kautta maaseudulta on fävitetty kymmeniä tuhansia elintarvikeketjun työpaikkoja viimeisen 40 vuoden aikana.
että yrityksen pitäisi "riistää" alkutuottajaa.
Juuri tästä kirjoitin, Keskustalainen porvarillisuus jakaa Voiton tasapuolisesti, niille jotka tekevät sen tuloksen. Hyvät palkat, hyvä hinta yhteistyökumppaneille, riippumatta siitä missä asemassa ne ovat yritykseen nähden. yrityshän olisi voinut "kupata" monopoliasemassaan viljelijät kuiviin, mutta tässä se pointti onkin, se ei sitä tehnyt.
Nykyinen Kokoomuslainen kuppausporvallisuus on sitä että alihankkijat kupataan kuiviin ja kun yksi on kupattu otetaan toinen kupattavaksi.
Kuljetusala on tästä hyvä esimerkki. Kilpailutetaan niin tiukallle että yritykset menevät konkurssiin ja yrityksillä ei ole rahaa maksaa kunnon palkkoja työntekijöilleen.
Tätä juuri tarkoitin sillä Keskustan ja Kokoomuksen porvarillisuuden erolla. Eikö ole parempi lypsää sitä tuottavaa lehmää, kuin teurastaa se?
Alkutuottajat omistavat yritykset joista kirjoitin. Viestissäni oli siis kyse osuustoiminnallisesta riistokapilatismista parhaimmillaan, jossa on ensin riistetty veromnaksajalta veromarkat maataloustukeen, jotta voidaan myydä raaka-aine halvalla itse eomistetulle teollisuudelle, josta revitään mahdollisimman suuret voitot itse toteutetun keskittämisen avulla välittämätä paskaakaan siitä, että prosessi on tuottanut kymmeniä tunhansia työttömiä.
Kaiken tämän "kuppausporvarillisuuden" jälkeen on sitten otsaa vaäitää, että joku muu kuin keskusta itse olisi tuhonnut maaseudun ja "keskitänyt" sen työpaikat kaupunkeihin.
Kuljetusalan epäterve tilanne lypsää sitä seurausta, että em. kepun keskittämispolitiikka on johtanut mm. sellaiseen "ulkoistamiseen", jossa kepulaiset elintarvikeyritykset ovat irtisanoneet autokuskinsa mies-ja-auto -yrittäjiksi ja kilpailuttavat kuna yrittäjä saa ajaa esim. meijerin maitoautoa tai kuka halvimmalla tulee leipomon pullakuskiki.
Keskustako se oli hallituksessa tässä keskittämisvimman aikana?
Elintarviketeollisuuden kuljetukset ovat hyvin pieni osa tässä kuljetusalan busineksessa. Siellä se kilpailuttaminen on järkevällä pohjalla ja kuljetusyritysten vaihtuvaas hyvin pieni. Yleensä samat meijereiden maidonkuljetusyritykset ovat tehneet sitä samaa vuosikymmeniä, se takaa elintarvikeketjun laadun. Näin sen pitäisi ollakin. Yritysten pitäisi pyrkiä pitkäaikaisiin yhtesaityösuhteisiin, eikä juosta hetken voittojen peräässä.
Tämä tuki josta kirjoitat on ollut kuluttajien tukea, ei yritysten tukea, tämän sinä tiedät itsekin.
Eipä niitä "markkinatalousehtoisia" maataloustuotteiden jalostajia ole tullut vapailla markkiunoilla toimivalle jalostusalalle kovinkaan monta. Mistä se kertoo? Siitä että voitot ei ole niin isoja että se kiinnostaisi perustamaan meijereitä tai teurastamoita.
Yksi pointti vielä jota et ole vielä oivaltanut. Keskusta ei ole omistanut koskaan yhtään yritystä. Mutta jos näiden osuuskuntien hallinnossa on ollut "kepupäättäjät", nosta näille päättäjille hattua oikeasta porvarillisuudesta. Todellinen porvari toimii juuri niin kuin on toimittu. Turvaten keikkien yhteistyökumppaneiden toimeentulon.
Ymmärsinb pointtisi, mutta se on niin alaarvoinen ja vääriin asenteisiin pohjautuva että en viitsinyt sitä edes kommentoida.
Yksikään hallitus ei ole täsä maassa keskittänyt mitään yritystoimintaa. Keskittämispäätöksistä vastaavat aina yritysten omistajat. Edellä kuvaamissani tapauksissa siis ne maataloustuottajat, jotka osuuskuntiensa jäseninä edustivat omistajia MTK:laisissa elintarviketeollisuuden yrityksissä, myllyissä, meijereissä, teurastamoissa, leipomoissa, muussa elintarvikejalostuksessa, jossa omistajana on tuottajaosuuskunta ja sen pääasiassa keskustalaiset maataloustuottajat.
Maataloustuen idea on tietenkin elintarvikkeiden hinnan alentaminen, muta ei se ole kuluttajille tullut, vaan jäänyt elintarvikeketjun katteisiin, kun sekä teollisuudessa ja etenkin kaupassa vallitsee harvainvalta eikä aitoa hintakilpailua ole koskaan ollut.
Kirjoituksesi osoittaa, ettei sinulla ole markkinataloudesta minkäänlaista käsitystä, kun selittelet tilannetta näin: "Eipä niitä "markkinatalousehtoisia" maataloustuotteiden jalostajia ole tullut vapailla markkiunoilla toimivalle jalostusalalle kovinkaan monta. Mistä se kertoo? Siitä että voitot ei ole niin isoja että se kiinnostaisi perustamaan meijereitä tai teurastamoita."
Kilpailun syntyminenhän on ollut mahdotonta juuri siksi, että tuottajaosuuskuntien jäsenet ovat sitoutuneet myymään tuotantonsa ainoastaan itse omistamilleen tuotantolaitoksille, jotta voisivat näin maksimoida omistamansa laitoksen voitot suojassa kilpailulta.
Ihalusi keskustan "todellisia porvareita" kohtaan on myös hyvin riistokapitalistinen, koska se sisältää kaikki edellä kuvailemani itsekkään ahneuden piirteet, joilla tavoitellaan omaa voittoa mistään seurauksista välittämättä.
Heittosi minun asenteistani jääköön omaan arvoonsa, koska tekstieni sisältämien tosiasioiden ja johtopäätösten ymmärtäminen edellyttäisi sinulta markkinatalouden ja yritystoiminnan ymmärtämistä, missä huomaan sinulla olevan aika vakavia puutteita juttujesi perusteella.
...
Maalaisliitto/Keskusta on ollut läpi historian kiinnostunut Suomen kehittämisestä lähinnä maatalousvaltiona. Sellaista yritystoimintaa tämä puolue on kyllä tukenut ja tehnyt sen voittopuolisesti veronmaksajien ja kuluttajien rahoilla. Toinen Keskustan tukea nauttinut yritystoiminta on ollut valtiojohteista tai valtio-omistukseen nojaavaa suurteollisuutta (esim. Rautaruukki) ja palvelutoimintaa (esim. aikoinaan Posti-Tele). Keskustan porvarillisuus on vahvasti turpeessa kiinni.
Nuilta osin olen samaa mieltä kuin nimimerkki Jäba43 erinomaisessa vastineessaan.
että suomen puunjalostuteollisuuden ja kaivannaistoinnan ja postin kuljetus olisi åpitänyt jättää rakentamatta?
Minusta olet kyllä nyt täysin väärässä. Tällainen teolluus on ollut suomen hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeä. Kun yksityisellä sekstorilla ei ole ollut resursseja tällaisia hoitaa on ollut hyvä asia että valtio on ottanut tämän teollistumisen hoitaakseen.
Jos valtio ja Keskusta ei tällaista olisi tehnyt, olisimme edelleen Eteläafrikan tasoinen kehitysmaa. Tämäkö sinulle olisi mieleen? heh.
Haet kyllä hyvin kaukaa näitä pointteja. Nyt eletään eri aikaa kuin silloin. Nyt on siotä vapaata yhksityistä pääomaa olemassa.
Tieddätkö miksi?
Pääasaissa sen vuoksi että joyku poliittiset puolurrt ollessaan 12 vuotta hallitusvastuussa myivät valtion yritykset "omilleen", jotka sitten "rahastivat" ne aikalailla suurilla voitoilla. Valtio "lahjoitti" yrityksensä "sijoittajille" Pekka Vennamolle ja muille lähellään oleville tahoille.
Passaa siinä sitten sijoitella "porvarilisesti" näitä rahoja vaikka mihin yritystoimintaan. Lipposen hallitukset tekivät valtion kannalta hyvin tyhmiä kauppoja, mutta ne sinun "porvarit" tekivät hyviä kauppoja. Olisiko tämä sitä tarkottamaani "riistoporvarillisuutta", pikavoittoja keinolla millä hyvänsä... Valtiotakin riistettiin.
Kyllä teollistuminen on ollut järkevää ja ymmärrän valtionkin osuuden siinä pääomien puutteiden osalta. Valtiolle yritystoiminnasta ei saa kuitenkaan muodostua itsetarkoitus tai muun politiikan väline. Valtiojohtoista teollistamista käytettiin Keskustan valtakaudella aluepoliittisena keinona. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisuuslaitosten sijoittamista ei välttämättä harkittu vain maksimaalisen kannattavuuden valossa, vaan siihen vaikuttivat muutkin syyt.
Kyllähän postin kuljetuksen järjestäminen on tietysti perusteltua. Mutta onko sitten perusteltua kantaa joka päivä postia jollekin 100 km matka yhteen suuntaan ja naapurille sitten 50 km toiseen suuntaa, on jo vähän niin ja näin. Mutta Keskustaa ei ole koskaan kiinnostanut tällainen kustannusajattelua. Keskustan mielestä jokainen saa valita asuinpaikkansa ja jokaiselle pitää taata palvelut, valitsipa hän asuinppaikkansa kuinka hankalasti tahansa. Voi vai ristiä kätensä kiitokseksi siitä, että Huippuvuoret kuuluvat Norjalle eikä Suomelle.
Valtionomistus ja sosialismin harrastaminen ovat olleet kyllä kommunistien ohella Keskustalle mieleen. Sen olen kyllä havainnut. Kokoomuksen ja demarien voimin tuota veronmaksajille kalliiksi käyvää systeemiä ja riskejä on yritetty onneksi pienentää. Sonerasta olisi tietysti pitänyt päästä aikaisemmin eroon, sillä siinä valtiollekin realisoituvat riskibisneksen riskit.
Vertaus Etelä-Afrikkaan on vähän kummallinen. Minulla on ollut sellainen mielikuva, ettei Etelä-Afrikka olisi mikään erityinen kehitysmaa, vaan päinvastoin melko kehittynyt valtio. Voi tosin olla siinä maassa tulo- ja varallisuuserot ovat valtavat ja osa sen vuoksi luettava kehitysmaaksi.
Teollistumisen alkuaikoina reilu sata vuotta sitten ei Suomessa ollut paljoakan yksityisiä pääomia teollisuuteen investoitavaksi. Niinpä tänne muuttikin kaikenlaisia serlachiuksia, hackmanneja, gutzeiteja, fazereita jne perustamaan suomalaista teollisuutta.
Teletoiminnan alku oli sikäli mielenkiintoinen, että yksityiset puhelinyhdistykset saivat Suomen suuriruhtinaskunnan keisarilliselta tsaarilta toimiluvat, koska tsaari ei uskonut uuden tekniikan syrjäyttävän silloin käytössä ollutta, napoleoninaikaista lennätinjärjestelmää, joka perustui semaforitorneihin ja niiden väliseen näköyhteyteen.
Yksityisiä puhelinyhdistyksiä syntyikin kaikkiin kaupunkeihin ja hiemankin tiheämmin asuttuihin osiin maata hyvin nopeasti. Valtio tuli mukaan vasta itsenäistymisen jälkeen rakentamaan täydennykseksi syrjäseutujen puhelinverkon, mistä sittennmin syntyi Sonera.
Keskustalaiselle yritystoiminta-ajattelulle on ollut aina tyypillista sama kuin muullekin puhtaalle kapitalismille, jossa hamutaan maksimalisia voittoja, eli vapaaseen markkinatalouteen kuuluvan kilpailun välttäminen kaikin keinoin. Tästä on hyvänä osoituksena juuri se, että keskusta suosii valtionkapitalismia ja valtion monopoleja kaikilla aloilla, joissa monopoli tai hallitseva markkina-asema ei ollut maataloustuottajien omistamnien osuustoimintayritysten hallussa.
Kun puhutaan keskittämisestä ja sen seurauksista, niin maalaisliitto ja sen seuraaja keskusta ovat aivan tyypillisiä kouluesimerkkejä siitä, miten yritysten omistus keskittämällä on pyritty hallitsevaan markkina-asemaan ja kaiken kilpailun eliminoimiseen markkinoita.
Omistuksen keskittäminen onkin sitten taannut vapauden toimia kilpailulta suojassa, mistä on seurannut toiminnan keskittänimem pelkästään suuriin tuotantoyksiköihin, koska niin on päästy alhaisiin tuotantokustannuksiin per tuotettu maitolitra tai makkarakilo.
Nain on saatu myös tuloutetuksi maksimaaliset voitot liiketoiminnan omistajille, eli takaisin niille maataloustuottajille, jotka nostivat myös suurimmat maataloustuet kuluttajien verorahoista jo ennakkoon.
keskustalla ja sosialismilla on tässä paljon yhteisiä piirteitä jo osuustoiminnan historiallisesta eriytymisestä alkaen, koska myös sosialistit halusivat omalle osuustoiminnalleen suojaa yksityiseltä kilpailulta ja sosialismi luonnollisesti myös kannatti valtionkapitalismia.
Maalaisliitolais-keskustalainen kaksinaamainen populismi näkyykin parhaitenb siinä, että se, mikä on koskenut keskustalaisten johtamaa osuustoimintaa on ollut ihan eri asia kuin se, minkä on katsottu velvoittavan verorahoista maksettavia palveluja.
Postia todella pitää kuljettaa joka savuun maksoi mitä maksoi, kun maksaja ei ole keskustalainen vaan veronmaksaja, mutta meijerin maitoauton ei tarvinnut noutaa maitoa muuta kuin suurilta sopimustuottajilta. Pikkunavettojen maidontuottajat saavat kuljettaa maitonsa itse meijeriin, koska noitaminen olisi ollut meijerille "kannattamatonta".
Näin pääsivät tuottajaosuustoiminnan ökyisännät rikastumaan myös sillä, että maataloustuotantokin saatiin keskittymään, koska pikkutuottajat voitiin hävittää pois häiritsemästä yritystoiminnan kannattavuutta.
"Kyllä teollistuminen on ollut järkevää ja ymmärrän valtionkin osuuden siinä pääomien puutteiden osalta. Valtiolle yritystoiminnasta ei saa kuitenkaan muodostua itsetarkoitus tai muun politiikan väline. Valtiojohtoista teollistamista käytettiin Keskustan valtakaudella aluepoliittisena keinona. Tämä tarkoittaa sitä, että teollisuuslaitosten sijoittamista ei välttämättä harkittu vain maksimaalisen kannattavuuden valossa, vaan siihen vaikuttivat muutkin syyt"
Raaka- aineiden sijainti.
...
Näin sitä valehdellaan suoraa päin naamaa.
"maitoa muuta kuin suurilta sopimustuottajilta. Pikkunavettojen maidontuottajat saavat kuljettaa maitonsa itse meijeriin, koska noitaminen olisi ollut meijerille "kannattamatonta"."
Kun noin myönnät, että juttuni muilta osin piti täysin paikkansa, niin myönnän, että ilmaisuni maitotilkojen kohtalosta oli liioiteltu.
Syy pienien maidontuottajien loppumisen oli suurtuottajien omistamien meijereiden siirtyuminen säiliöautoihin ja tonkkakuljetusten lopettaminen maitolaitureilta.
suurtuottaja niin voin ehkä kommentoida paremmin.
koneelta
Määrittele itse, niin voit vastata helpommin.
Miksi väistät yksinkertaisen kysymyksen heittämällä vastineen tee se itse.
Minähän voisin määrittää ettei Suomessa ole suurtuottajia. Ja tätä kautta ihmetellä mistä suurtuottajista puhut.
Missä on tapahtunut tuo mainitsemasi tonkkamaidon haun lopettaminen?
Ketjussa keskustellaan aivan muista kuin maidon suurtuottajista, joka oli todella pieni sivujuoni dialogissa.
Minulla ei ole itse keskustelun aiheen kannalta mitään tarvetta määritellä suurtuottajaa millään tavalla, koska se ei ole keskustelussa pääasia.
Jos siis haluat tehdä epäolennaisen sivuasian määrittelystä uuden keskustelunaiheen, niin voit määritellä suurtuottajan ihan itse ja haluamallasi tavalla.
Tonkkamaidon haku on lopetettu kaikkialla, missä maitolaiturit ovat kadonneet eikä maitoa tuottavia pientiloja enää ole.
määritystä suurtuottajalle jätät vastuun lukijalle, ja vaikkakin se sanan määrittely olisikin pieni sivujuonne tässä keskustelusarjassa on se kuitenkin voimakkaassa asemassa sinun eri kommenteissasi.
Mihin perustuu väitteesi pikkunavetan vievän itse maitonsa meijeriin? saisiko tähän vastauksen?
Sitäpaitsi ei meijereillä ole sopimustuottajia. Vain jäseniä.
Olen keskustellut yritysten keskittämisestä ja valmis jatkamaan siitä.
Jos haluat keskustella eri suuruisista maidon tuottajista itse yritystoiminnan keskittämisen lisäksi, niin se sopii, mutta silloin voinet myös tehdä tarpeelliset, itse haluamasi määrittelyt parhaaksi katsomallasi tavalla, koska noilla detaljeilla ei ole olennaista merkitystä siinä keskustelussa, jota edellä käytiin ja johon puutuit sivusta määrittelypyyntöinesi.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan? Minä en tarvitse noita määrittelyjä. Jos sinä niitä tarvitset, niin tee ne ja jatka keskustelua sen jälkeen keskusteluna eikä kysmyspalstana.
mitä väärää siinä on jos tuottajat ovat perustaneet esim. osuusmeijerin ja näin keskittäneet tuotantonsa sinne. Samoin on tehnyt myös kauppaporras keskittänyt toimintansa, vai olisko yksittäisen tuottajan pitänyt hoitaa suoraan kaupantiskille maitonsa.
Ei sanomasi suurtuottajat ole pieniä sieltä tiputtamassa pois vaikkakin pienet tosiaankin aiheuttavat tuottoonsa nähden suuremmat kustannukset.
Vuodesta 95 on rajat olleet vapaina tuonnille. Joka kiihdytti keskittämistä ja ainahan HS:n sivuilla on lukenut kuinka tehotonta Suomen elintarviketeollisuus ja ym. on.
Et siis tarvitse määrittelyjä kuitenkin vähän väliä siellä täällä puhut ökyisännistä ja suurtuottajista, mutta kun kysytään mitä se sana sisältää ei löydy mitään tietoa. minähän jo heitin oman oletuksen suurtuottajista sanoin ettei niitä Suomessa löydy.
Keskusteluun ei siis kuluu kysymyksien esittämistä, väitteitä siis saa esitää mutta perusteita ei tarvitse esittää.
Ketjun avaaja hehetteli tällaisia näkemyksiä...
>>>Luepa suomen teollistumisen aikainen historia. Huomaat sieltä hyvin lähellä Keskustaa olevan porvarillisuuden. Se alkuperäinen porvarillisuus on hyvin kaukana Kokoomuksen "uusporvarillisuudesta", joka on äärioikeistolaista omaisuuden keskittämisporvarillisuutta, riistoa karkeimmassa mitassaan.
että Suomen elintarviketeollisuus on pientä verrattuna vaikka Ruotsin Arlaan. Ja tämä johtaa siihen että ei Suomessa voi olla montaa eri toimijaa samalla alalla.
Hyvänä esimerkkinä liiallisesta tuotteiden alihinnoittelusta käy meijerialalta otettuna aitomaito ja muohijärven meijeri, molemmissa syötiin seinät pois ja konkurssi kohtasi.
Tuona aikana kauppa pääsi todella niskanpäälle ja sai tiputettua sisäänostohintaa reilusti se vain ettei myyntihintaan se paljoakaan vaikuttanut.
Kate kaupanpuolella on sen verran iso Suomessa kun se houkuttelee lidlejä muutamaa muuta ulkomaista kauppaa tänne pohjolaan.
On siis oikein että elintarviketeollisuus on keskittänyt toimintaansa. Tästä olemme luultavasti samaa mieltä.
Ikävin tilanne Suomen kannalta olisi se että omatuotanto häviäisi maasta, josta johtaisi sellainen tilanne että tuojat voisivat vapaasti määritellä tuotteelleen hinnan, koska ei olisi sitä mainitsemaasi kilpailua.
Meijereistä
Meijeritoiminta politiikan määrä sen hallitus ja hallitus valitaan sääntömääräisessä kokouksessa ja jokaisella tilalla on yksi ääni.
Meijereissä ei äänimäärä liity mitenkään tuottajan tuottamaan maitomäärään jos puhuttaisiin osuusmaksusta silloin asia onkin toinen.
Ja tuosta voidaan johtaa se johtopäätös 8 tuottajaa on enemmän kuin 2.
Välikysymys oletko paljokin ollut meijerien kanssa tekemisissä?
Vaikka suuruus on suhteellista, pidän sellaista suurtuottajana jolla töissä vähintään puolenkymmentä työntekijää, lypsävien määrä muutama sata, jne.
Se mitä Arla on Ruotsin puolella tehnyt ei tarkoita että Suomessa olisi tehty samoin.
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Hallituksen ja Suomen Pankin työnjako heijastui myös julkiseen keskusteluun. Poliitikot ottivat liberalisointiin kantaa vain harvoin. Näkyvä poikkeus oli Paavo Väyrynen, ”Suomessa ei ole koskaan keskusteltu sen paremmin julkisuudessa kuin päätöksentekijöiden keskuudessa siitä, mikä on Suomen etu pääoma- ja rahamarkkinoiden yhdentymistä toteutettaessa ja miten sen vaikutukset on otettava Suomen sisäisessä kehityksessä huomioon”, hän sanoi kesäkuussa 1984 kepun puoluekokouksessa. ”Johtavien läntisten kapitalististen maiden tie ei tarvitse olla Suomen tie.”
Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:
Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”