Kahta kieltään täällä kaikille pakoitetaan

Ankdam: " Miten niin yhtä? Kahta kieltähän täällä kaikille pakotetaan! Niitä kahta kotimaista, suomea ja ruotsia! Ihme fennomatematiikkaa! "

Ahvenanmaalla ei pakoitetaan enää suomenkieltä, tarkennukseksi.

Toisekseen mannersuomi täysin suomenkielinen (toki pari selkeesti kaksikielistä kuntaa) joten on luonnollista että kaikki ruotsinkieliset opiskelee suomea pakolla tai valinnaisesta kun suomea Suomessa on osattava. Lisäksi monet ruotsinkieliset saa jo suomenkielistä kielikylpyy hiekkalaatikkoleikeissä ennenkuin kunnolla edes kävelevät:)

Kaikkialla maailmassa vähemmistökieliset tyypillisesti opiskelee maan pääkielen.

Suomenkielisten kannalta tilanne totaalisesti eri kun vierasta kieltä ruotsia nyt suurimmassa osassa mannersuomea ei yksinkertaisesti tarvitse ei kuule vaikka yrittäisi etsii tilannetta käyttää ruotsinkieltä. Suomenkieliselle pakkoruotsi nyt vain on totaalisesti eriluokan kysymys kuin ruotsinkieliselle pakkosuomi.

Missään muussa maassa ei enemmistökielisillä ole pakko vähemmistökielen opetusta peruskoulusta yliopistoon, saati näin ylimitoitettua virkamiesruotsi pakkoa,

Kysymystä "hyötyruotsi vai pakkoruotsi suomen etu?" Olisi syytä pohdiskella myös ankkalammikossa kun sieltähän se voimakkain vatimus pakkoruotsin säilyttämiseen ja kaksikielisyyden vahvistamiseen tulee RKPn, Folktingetin, Magman viestittämänä.
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Hieman liioittelet. Mantereella on kyllä useitakin selkeästi kaksikielisiä kuntia, mutta selkeästi ruotsinkielisiä vain kaksi. Muuten kirjoitus on silkkaa asiaa!

Äänestä
  • Myönnetään - pari=useitakin erinomainen debatti aihe myös.

    Tulisiko määritellä kaksikieliseksi kunnaksi se jossa 0,3%, 3%, 23% tai yli 53% virallisesti ruotsinkielisiä:)
    Vai tulisiko katsoa numeerista määrää ruotsinkielisiä 300-3000-30000?

    Eikö niissä kahdessa ruotsinkielisessä kunnassa ole noin suurinpiirtein 10%n suomen kielinen väestö, jopa enempi?

    Äänestä

  • suomenkielinen kirjoitti:

    Myönnetään - pari=useitakin erinomainen debatti aihe myös.

    Tulisiko määritellä kaksikieliseksi kunnaksi se jossa 0,3%, 3%, 23% tai yli 53% virallisesti ruotsinkielisiä:)
    Vai tulisiko katsoa numeerista määrää ruotsinkielisiä 300-3000-30000?

    Eikö niissä kahdessa ruotsinkielisessä kunnassa ole noin suurinpiirtein 10%n suomen kielinen väestö, jopa enempi?

    Virallinen vähemmistökieliraja on 7-8% riippuen tulokulmasta eli kyllä noissa kahdessa ruotsinkielisessä kunnassa on vielä alle 7% suomenkielisiä.

    Mutta kuten on aiemmin mainittu, niin molemmat surukunnat poistuvat kartalta piakkoin. Minikunta Korsnäs kuntaliitoksen myötä ja Närpiö hakee itse ns. vapaaehtoista kaksikielisyyttä.

    Tuo kaksikielisyyden prosenttiraja on ihan OK, mutta nykyinen vain 3 00 asukkaan lukumääräraja on naurettavan alhainen. Esim. Vantaa on muka kaksikielinen, vaikka suruja on 2,8% ja esimerkiksi muunkielisiä 13,3%! Turha mainitakaan, että nuo Vantaan "surut" ovat täysin kaksikielisiä osaten suurin osa paremmin suomea kuin ruotsia.

    JOTEN mielestäni ainoastaan prosenttiraja on oikea kasikielisyyden mittari, määritellään se mihin tahansa.

    PS. Kaiken huipuksi on keksitty ns. vapaehtoinen kaksikielisyys. Kunta voi hakea sitä 10 vuodeksi ilman MITÄÄN rajaa. Eli kunta voi olla kaksikielinen, vaikka sillä ei olisi YHTÄKÄÄN ruotsinkielistä asukasta!?

    Äänestä

  • Tarkennus. kirjoitti:

    Virallinen vähemmistökieliraja on 7-8% riippuen tulokulmasta eli kyllä noissa kahdessa ruotsinkielisessä kunnassa on vielä alle 7% suomenkielisiä.

    Mutta kuten on aiemmin mainittu, niin molemmat surukunnat poistuvat kartalta piakkoin. Minikunta Korsnäs kuntaliitoksen myötä ja Närpiö hakee itse ns. vapaaehtoista kaksikielisyyttä.

    Tuo kaksikielisyyden prosenttiraja on ihan OK, mutta nykyinen vain 3 00 asukkaan lukumääräraja on naurettavan alhainen. Esim. Vantaa on muka kaksikielinen, vaikka suruja on 2,8% ja esimerkiksi muunkielisiä 13,3%! Turha mainitakaan, että nuo Vantaan "surut" ovat täysin kaksikielisiä osaten suurin osa paremmin suomea kuin ruotsia.

    JOTEN mielestäni ainoastaan prosenttiraja on oikea kasikielisyyden mittari, määritellään se mihin tahansa.

    PS. Kaiken huipuksi on keksitty ns. vapaehtoinen kaksikielisyys. Kunta voi hakea sitä 10 vuodeksi ilman MITÄÄN rajaa. Eli kunta voi olla kaksikielinen, vaikka sillä ei olisi YHTÄKÄÄN ruotsinkielistä asukasta!?

    Ruotsinkielisten osuus väestöstä 31.12.2013
    - Korsnäs 87,2%
    - Närpes 84,8%

    Lähde: Tilastokeskus

    Äänestä

  • Puolsuomenkielinen kirjoitti:

    Ruotsinkielisten osuus väestöstä 31.12.2013
    - Korsnäs 87,2%
    - Närpes 84,8%

    Lähde: Tilastokeskus

    Eikö keskustelun aloituksen pointtit ole :

    1) pakkosuomi aivan eri juttu ruotsinkieliselle suomalaiselle kuin pakkoruotsi suomenkieliselle suomalaiselle.
    2) "hyötyruotsi vai pakkoruotsi suomen etu" ?


    Noi prosentit per kunta triviaalia näpertelyy tässä keskustelussa ja jokainen voi tarkistaa ne googlaamalla.

    Tärkeä keskustelu tulevaa kunnallisvaalit ajatellen!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


puolsuomenkielinen kirjoitti:

Ankdam: " Miten niin yhtä? Kahta kieltähän täällä kaikille pakotetaan! Niitä kahta kotimaista, suomea ja ruotsia! Ihme fennomatematiikkaa! "

Ahvenanmaalla ei pakoitetaan enää suomenkieltä, tarkennukseksi.

Toisekseen mannersuomi täysin suomenkielinen (toki pari selkeesti kaksikielistä kuntaa) joten on luonnollista että kaikki ruotsinkieliset opiskelee suomea pakolla tai valinnaisesta kun suomea Suomessa on osattava. Lisäksi monet ruotsinkieliset saa jo suomenkielistä kielikylpyy hiekkalaatikkoleikeissä ennenkuin kunnolla edes kävelevät:)

Kaikkialla maailmassa vähemmistökieliset tyypillisesti opiskelee maan pääkielen.

Suomenkielisten kannalta tilanne totaalisesti eri kun vierasta kieltä ruotsia nyt suurimmassa osassa mannersuomea ei yksinkertaisesti tarvitse ei kuule vaikka yrittäisi etsii tilannetta käyttää ruotsinkieltä. Suomenkieliselle pakkoruotsi nyt vain on totaalisesti eriluokan kysymys kuin ruotsinkieliselle pakkosuomi.

Missään muussa maassa ei enemmistökielisillä ole pakko vähemmistökielen opetusta peruskoulusta yliopistoon, saati näin ylimitoitettua virkamiesruotsi pakkoa,

Kysymystä "hyötyruotsi vai pakkoruotsi suomen etu?" Olisi syytä pohdiskella myös ankkalammikossa kun sieltähän se voimakkain vatimus pakkoruotsin säilyttämiseen ja kaksikielisyyden vahvistamiseen tulee RKPn, Folktingetin, Magman viestittämänä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu