Olen kuljeskellut yhdellä jos toisellakin paikkakunnalla mutta yksi asia joka yhdistää ruotsinkielisiä paikkakuntia on se, että niistä puuttuvat sankarihaudat!
Soutivatko kaikki surut Munsalan soutajien kanssa Ruotsiin?
Soutivatko kaikki surut Munsalan soutajien kanssa Ruotsiin?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vilken idiot. Kom ti borgå o kolla...skäms du inte alls??
Ettei vaan porkoon sankarihaudoissa makaavat ole suomenkielisiä?
Ruotsinkielisiä sankarivainajia on kokonaismäärästä n.5% eli n.4300 kpl. Väestösuuteen verrattuna heitä on n. Puolet siitä määrästä, jota heidän väestöosuutensa olisi edellyttänyt ( 10% 1941).
Tämä johtuu siitä että suurin osa ruotsinkielisistä sotilaista suoritti palveluksen vähemmän riskialtiilla sektorilla, esim. Rannikkopuolustuksessa ja laivastossa.
Etulinjan joukoissa maavoimissa heitä oli vähemmän kuin tuo 10%.
Siinä faktaa
.
ovat tietenkin Ruotsissa
.
Ei niitä hirveästi ole.
Missä olet niitä etsinyt? Tule vaikkapa Kirkkonummelle katsomaan.
Oikeastaan tuollaiselle idiootille ei pitäisi vastata mitään mutta vastasin nyt kuitenkin.
Idiootin tekemä avaus.
Myönnä sveko vaan että raukkamainen hur.ri vaarisi pakeni ruotsiin.
Ei vaan haavoittui sodassa eikä pystynyt sen takia pakenemaan.
Surujen suurimmat "sotasankarit" istuivat päämajan kabinetissa juomassa saksalaista konjakkia ja polttelemassa sikareita. Mitä nyt välillä syötiin kalliista ja ryypättiin sen kera.
Marski kehtasi "myöntää" itselleen ja surukaverilleen(Heinrich) ensiksi ensimmäisen luokan ritarimitalin, jota ei muille saanut enää myöntää. Todelliset sotasankarit saivat vain toisen luokan mitaleita.
Eniten karkureita tuli juuri Satakunnasta ja suomenkieliseltä Pohjanmaalta, suurimpia fenno uhojia jotka lopulta siis juoksivat.
Tässä hyvä kirjoitus muutaman vuoden takaa:
Sotapoliisin toimintakatsaus kesä-elokuulta 1944
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
Web of Trust
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
Web of Trust
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
Web of Trust
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
Web of Trust
Hitto mitä soopaa svedu kirjoitaa. Suomenkielisen Pohjanmaan miehet palvelivat suurimalta osin 19 prikaatissa, joka oli keväällä 1944 Itä-Karjlassa ja sieltä perääntyi hyvässä järjestyksessä. Myöhemmin se oli vuosalmella joka oli sangen rauhallinen rintamalohko. Karkuruutta ei juuri esiintynyt.
Lukekaa niin tiedätte!
Erityisesti fenno juoppo Vesa Keskisen kotipitäjästä oli paljon karkureita.
Totta!
Mitalisijat karkureiden määrässä:
"Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä."
Turha siis svekun vinkua palstalla.
Nikinnussuttaja varasti nikkini ja tällä kellonlyömällä osoitti idioottimaisuutensa 8.8.2014 14:48.
Vakuudeksi: ruotsi vapaaehtoiseksi kieleksi muiden kielten joukkoon.