Pois sairas ruotsalaisuus Suomesta

Äläpäs nyt heikki tuolla tavalla.

Kielikiintiöt

Suomen akateemiset piirit suomenkielistyivät vahvasti 1900-luvulla ruotsinkielisten sitkeästä vastarinnasta huolimatta. Kun korkeakoulutus ei enää ollutkaan itseään maan yläluokkana pitävän ruotsinkielisen vähemmistön yksinoikeus oli apartheidmaiset edut turvattavat toisella tavalla. Kehitettiin kielikiintiöt opiskelupaikkoihin. Nämä tarkoittavat käytännössä sitä, että ruotsinkielisille on varattuna suhteellisesti enemmän opiskelupaikkoja yliopistoihin ja korkeakouluhin kuin heidän suhteellinen osuus populaatiosta edellyttäisi. Näiden kiintiöpaikkojen avulla ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan suomenkielisiä helpommin. Ruotsinkieliset tahot ovat tehneet kaikkensa vaikeuttaakseen vertailua suomenkielisen hakijamateriaalin kesken; mm. pääsykoetehtävät eroavat usein suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden kesken. Kielikiintiöt heijastelevat osaa siitä Freudenthalilaisesta ajattelusta suomenkielisten vähempiälyisyydestä ruotsinkielisiin nähden; täten suurempi osa ruotsinkielisistä on lahjakkaampaa kuin suomenkieliset ja siksi suhteellista väestöosuuttaa suurempi edustus akateemiseen koulutukseen on saatava.

Pakkoruotsi

Vuonna 1964 Maalaisliitolle oli ehdottoman tärkeää saada muodostetuksi sen johtama hallitus eikä se ollut mahdollista ilman RKP:n osallistumista. Ruotsinmieliset käyttivät tämän tilaisuuden ajakseen freudenthalilaista "loistavaa filosofiaa" ja asettivat mukaantulonsa edoksi pakkoruotsin osaksi tulevaa uutta opetussysteemiä, peruskoulua. Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja, Johannes Virolainen, runnoi demokratian vastaisesti muut hyväksymään RKP:n vaatimuksen. Freudenthalin aatteiden ajamisesta Folktinget myönsikin Virolaiselle Freudenthalin nimeä kantavan mitalin. Näin Jaakko Linnankivi, emeritus opetusneuvos, peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, kuvailee tapahtunutta:

"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."

RKP on käyttänyt vastaavia tilanteita useasti muulloinkin hyödykseen. 1970-luvun lopulla RKP:läinen Kristian Gestrin opetusministerinä toimiessaan pakotti pakkoruotsin ulottumaan myös yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Vielä tänäkin päivänä pakkoruotsi on suomenkielisen koululaisen rasitteena. Huolimatta useista asiasta tehdyistä mielipidemittausten tuloksista, joissa selvä enemmistö on vastustanut pakkoruotsia, tilanne on pysynyt muuttumattomana. Vuonna 2004 pakkoruotsi kuitenkin poistettiin ylioppilaskirjoituksista, mikä saattaisi olla merkki kielipolitiikan kehittymisestä vähitellen vastaamaan vallitsevia realiteetteja.

Kielipoliittisen keskustelun sensurointi

Kielipoliittisen keskustelun sensurointi on melko uusi ilmiö mutta kertoo, että jotain suomalaisten oikeudessa sananvapauteen on huomattavassa määrin vialla. Ennen Internettiä tuskin saattoi lukea Suomen realiteetteja vastaamattoman kielipolitiikan kritisointia mutta 1990-luvun puolivälissä asiat muuttuivat. Samalla kuitenkin selvisi jotain äärimmäisen likaista eli kielipoliittisen keskustelun selkeä sumeilematon ja häpeilemätön sensuuri. Ruotsinkieliset käyttävät valtaansa hyväkseen ja pyrkivät rajoittamaan kaikin mahdollisin keinoin suomalaisten oikeutta kritisoida likaista suomenruotsalaisuutta. Ensimmäisen pakkoruotsin vastaisen sivuston tekijä sai konreettisiä omaan terveyteen kohdistuvia uhkauksia. Sen takia tämän tekstin kirjoittaja haluaa pysyä edes näennäisesti nimettömänä.

"Imelä kaksikielisyys" oli käsite jo vuosikymmeniä sitten.

Se tarkoitta Rkp:n ja sen myötäpuolien propagandaa ruotsin kielen puolesta.