Jos jostain löytyy (vaikkapa Clear Worl Bible) selkeä raamatunjae missä sanotaan että sapatti olisi nimenomaan luomisen muistomerkki niin liittyisin seitsemännen päivän adventistiseen.
Saako olla uskomatta Adventtikirkon 28 opinkohtaan ja olla jäsenenä "lopuunajan jäännösseurakunnassa"?
Saako olla uskomatta Adventtikirkon 28 opinkohtaan ja olla jäsenenä "lopuunajan jäännösseurakunnassa"?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ehei, et saa! Ja jos liittymisen jälkeen alkaakin asiat Raamatun valossa selvitä ja alat epäillä adventismin opinkohtia ja varsinkin heidän pyhää Elleniänsä hourailuineen, niin sinut erotetaan seurakunnasta. Paitsi jos olet varakas, niin silloin sinut yritetään pitää jäsenenä kynsin hampain kymmenysten takia, mutta "turpa tukkoon" kuitenkin.
Hei-
Tuo ei ole vaikea asia, mutta ei pidä takertua lillukan varsiin. Kannttaa edetä kaikesssa ymmärryksessä sellaisessa järjestyksessä mitä ymmärtää.
On paljon asioita jotka eivät valkene ilman asian pohjatietoa. Ihmisen hengellinen uskon tila on sekin asia jossa saa lisää ymärrystä taikka ei mitään tipu eikä lirise.
1 Moos 2:1-4
2 Moos 20 luvussa on laki annettu kts lepopäivä siinä
2 Moos 31:16-17
Hes 20:12, 20
5 Moos 5 luvussa laki annettiin ja lisää tuli Egyptistä muiston muistaminen
Jes 58:13-24 selviää päivän luonteesta lisää
Jeesus opetti oikeata lepopäivän viettoa sen ajan opettajia nuhdellessaan
lisää
Laki on voimassa kaikkena aikana synnin opettajana. Room 3:20, Luuk 16:16-17, 1 Joh 5:2-3, 2:1-6, Matt 5.17-18, >>>>>>>>>> Ilm 14:12, 12:17.
Katso tästä miten tärkeä on yksi lain käsky: >Jaak 2:10
(yht. jakeet 8-13)
Lue kaikki nuo jakeet jos haluat asiaa ymmärtää.
Muussa tapauksessa kannattaa olla kirjoittamatta asiasta jos ei halua asiaa tutkia. Tuossa on jakeet lyhykäisyydessään.
28- opinkohtaa ovat suurilinjainen katsaus siihen mitä mm. kirkon opetus pitää sisällään- siksi se on laadittu että uskossa kääntyneet saisivat siitä hiukan annakkotietoa ettei tule liian suurta kulttuurishokkia yhtäkkiä ja luopumusta sen vuoksi.
Asia on hyvin laaja eikä niitä kukaan voi uskoon tulon hetkellä kaikkea ymmärtääkään.
Kukaan ei määrää ihmisen omaa tuntoa vaan on itse ymmärrettävä mihin uskoo että siitä mitän asiaa vastaavaa hyötyä olisi.
Ihmisen kaikki kasvatus ja opetus nuhtelu perustuu Jumalan Hengen työhön-
Usko kun on suhdetta tähän persoonaan- ei naapurin Reiskaan.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Jari: "kulttuurishokki" on mielenkiintoinen ilmaisu siitä, että kun ihmiselle adventismin harhaopit alkavat selvitä, niin...
Hei-
Sinä olet vapaa pitämään omantunnon asiat ominasi ja nimittään kaikkea harhaksi mitä et ymmärrä, mutta kannattaa perustella aina asia Raamatun valossa- ei omien ennakkokäsityksien eikä mieltymyksiensäkään - ei luulojensa mukaan, vaan Pyhä Raamattu on aina Jumalan sanan auktoriteetti.
Omantunnon asiat ihmisiä ohjaavat aina sinne ja tänne. Ihmisen arvot, tieto ja tavat muuttuvat elämän varrella.
Yst. t. Jari Laurila
#Jos jostain löytyy --- selkeä raamatunjae missä sanotaan että sapatti olisi nimenomaan luomisen muistomerkki niin liittyisin seitsemännen päivän adventistiseen.#
Jaa, no mitäs sanot näistä #raamatunjakeista" ?
Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs p ivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
SILLÄ KUUTENA PÄIVÄNÄ Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; SEN TÄHDEN Herra SIUNASI LEPOPÄIVÄN JA PYHITTI SEN. 2. Moos. 20:8-11
Voiko tuon enää paremmin ilmaista?
Niin että siitä nyt sitten vain alat hiippailla Adventtikirkkoon oppimaan lisää. ;))
Jumala ei luonut sapattia ja siksi sapatti ei ole luomisen muistomerkki.
Raamatusta ei löydy sunnuntai pedonmerkkiä.
Olet tyypillinen vänkäeetu, joka ei usko Raamattua. Sapatti on ja pysyy luomisen muistomerkkinä läpi ikuisuuden.
Kyllä Jumala perustelee sapattikäskyä juuri sillä, että Hän on kaiken Luoja. Juuri siksi sapatti on luomisen muistomerkki. "SILLÄ KUUTENA PÄIVÄNÄ Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; SEN TÄHDEN Herra SIUNASI LEPOPÄIVÄN JA PYHITTI SEN. 2. Moos. 20:8-11
Nyt kyllä eletään jo uuden luomisen aikaa, joka alkoi Kristuksen ylösnousemuksesta. Sen muistopäivä on ylösnousemuksenpäivä, sunnuntai eli Herran päivä. Pieni teologian tuntemus auttaa pitämään ajatukset selkeinä.
Lauantai-sapatti annettiin juutalaislle vanhan liiton merkiksi.
"Herran päivä" raamatullisesti on tuomion päivä.
Toistaalta, juttusi on tutkitussa juttujen kirjoittajalla vanhojen mantrojen kertausta.
Apostolinen seurakunta - helluntalainen - on kansainvälinen sapattiaviettävä seurakunta. On batisteja, on Luterilaisuudesta irrottautunutta, jotka ottivat Jumalan Sanan vakavasti ja viettävät Herran Kansana sapattia,. On Lindemanin kanssa vapaista suunnista ihmisiä, jotka vietävät sapattia. Pitävät nuorille kesäleirejä jne.
Eli sunnuntai on, kuten saat lukea Keijon kirjasta, niin antikristuksen eksytys.
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm
Sapatti tullaan asettamaan kerran paikalleen ja sitähän voi jo nyt omaltakohdin kunnioittaa Jumalan Pyhittämänä ja erottamana päivänä, Aadamia varten.
Ennenkuin juutalaiset saivat Siinailla "helluntaiaikaan" sapattinsa Herralta, joka Jumalan lain mukaan erotti heidän Hänen kansakseen, niin sapatti oli.
Ei siinä epäselvää ole, mutta harhautuneilla on omat vaikeutensa ymmärtää asiat, koska isien perinnäissäännöt tekevät tyhjäksi Jumalan sanan, tämän sunnuntai- käsitteen äärellä, aivankuin Jeesuksen aikana, juutalaisten perinnäissäänöt tekivät tyhjäksi Jumalan sanan.
Sinua "tutkittu juttu" ... johtaa perinnäisoppikäskyt harhaan ja siksi kirjoittelet.
Mutta, taitaa tämä adventismi tulleen aikaan, että se hiertäisi sunnuntaikiveä kengässä matkalla siihen asti, että kukin kohdallaan sanoo Isälle, että poistetaanpa tuo hankale kivi, joka matkaa tekee hitaaksi.
Näin Luoja JA Jumala on yhtälönä ja sapatti.
Se pääsisäis sanoma on sitten kokonaisuus, se sovituskuolema, jossa sijaisuhrin "täytetyn" työn asia täyttyy. Turhaa sieltä on tehdä päivistä sitä epäjumalaa, että sieltä pääsiäisestä noukitaan vain yksi kohta ja pamplataan sitä pyhäksi.
Minä ennemmin lähden Getsemanesta ja katselen sitä kerran tapahtunutta kokonaisuutta. Se kokonaisuus on elämäksi.
kun nyt tämän tiedät, ja ettet kiroaisi ihmisoppia Jumalan kasvoja vastaan, voit luopua sunnuttelemasta ihmisi pyhityksenä, se on lihainen sanoma muutoin ja vanhaa aatamia.
RAAMATULLINEN LEPOPÄIVÄ
"Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon...Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan" (Ap.t.18:1, 4).
Lepopäiväkysymys on yksi vaikea opillinen kiistan aihe ns. kristikunnassa ja asiasta on monenlaisia mielipiteitä. On niitä, jotka pakanakristillisyydenkin keskellä haluavat viettää sapattia Jumalan antamana alkuperäisenä lepopäivänä. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Kristuksen ylösnousemuksen muistoksi uuden liiton kristikunnan tulee viettää viikon ensimmäistä päivää, sunnuntaita, lepopäivänä, sapatin asemesta. Joidenkin tulkinnan mukaan kristityn lepopäivällä ei ole väliä, vaan mikä tahansa päivä käy uuden liiton uskovalle lepopäiväksi, jos haluaa sellaista yleensä vietää. Jotkut taasen ajattelevat, että sapatti kuuluu juutalaisille, mutta pakanakristityille kuuluu sunnuntai. Jotta asia selvenisi, käymme tutkimaan asiaa Raamatun kokonaisvaltaisen ilmoituksen ja historian yhtäpitävän todistuksen valossa.
Sapatin asettaminen luomistyön yhteydessä
"Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstänsä, jonka hän oli tehnyt" (1.Moos.2:1-3).
"Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän (hepr. VT: יום השבת jom ha'shabat = sapatinpäivän) ja pyhitti sen" (2.Moos.20:11).
"Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet'." (Ilm.14:6-7).
Kun Herra Jumala kuutena päivänä, joita tavallisesti kutsutaan luomispäiviksi (toisen tulkinnan mukaan niitä voisi kutsua myös "remonttipäiviksi"), teki taivaat ja maan, Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä luomistyöstänsä ja pyhitti seitsemännen päivän eli sapatinpäivän. (Perjantai-illasta lauantai-iltaan. Jumala asetti auringon, kuun ja tähdet osoittamaan juhla-aikoja, päiviä ja vuosia. Sen mukaisesti juutalaiset ovat perinteisesti aloittaneet ja lopettaneet sapatin, kun kolme tähteä illan hämärtyessä näkyy taivaalla. Nykyaikana rabbit laskevat tarkoin minuutilleen sapatin alkamisen ja päättymisen ja se ilmoitetaan Israelin tiedotusvälineissä. Pohjoisessa on keskikesällä ja keskitalvella ongelma, mutta joka haluaa, voi noudattaa Jerusalemin aikaa). Hepreankielen sana shabat merkitsee: lakata työtä, levätä loppua. Samasta sanan juuresta tulee myös sana shvita, joka merkitsee: lakko. Jumala siis lakkasi luomistyöstään ja lepäsi seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän, sapatin, lepopäiväksi kaikille ihmisille. Tuolloin ei vielä ollut yhtään juutalaista maan päällä, oli vain Aadam ja Eeva ja Jumala antoi heille ja heidän jälkeläisilleen sapatin lepopäiväksi (Mark.2:27).
Sapatti annettiin siis luomistyön yhteydessä ja luomistyön muistoksi, kun Herra oli tehnyt taivaat ja maan ja meren. Aina kun sapattia vietetään ja pyhitetään lepopäiväksi, se on samalla myös Jumalan luomistyön muistoksi. Jotkut ymmärtävät Ilmestyskijassa olevan enkelin sanoman kunnian antamisesta Jumalalle tarkoittavan juuri sapatinpyhittämiskäskyn kunnioittamista, koska juuri siinä yhteydessä puhutaan Jumalan luomistyöstä.
"Turha sieltä on tehdä päivistä sitä epäjumalaa" - no tuossahan se seisoo ihan kiteytettynä! Kun katsoo, kuinka adventistit korottavat, kumartavat ja palvovat sapattia kuin tanssaisivat kultaisen vasikan ympärillä, niin mikä ero onkaan heihin, jotka ylösnousemuspäivänä kumartuvat HERRAN, ylösnousseen Kristuksen edessä ja kunniaksi!!!
Ylösnousemuspäivänä Jeesusta ylistämään kokoontuvat eivät koskaan ole korottaneet PÄIVÄÄ, vaan kaiken keskipiste on Herra Jeesus. Adventisteilla taas se PÄIVÄ on asia, joka kaiken ratkaisee. Sitä pitää painottaa ja mainostaa, saarnata(!) ja korottaa jatkuvasti, kuin se olisi kaiken uskon keskipiste ja pelastuksen portti. Niin on päähuomio siirtynyt sapatille, pois Jeesuksesta ja tämä on sitä epäjumalan palvelua.
Sapatti on tarkoitettu, sekä kuohituille sekä muukalaisille ( pakanoille) Jesja 56: 4 sekä jae 6
Ja sekös suututtaa sunnuntai pyhäilijöitä, koska he eivät pysy Jumalan liitossa t. b
Miksi Vanhassa liitossa pitäisi pysyä?