Pieni yksityiskohta Suomen jatkosodan ilmavoimien historiasta.
Englantilainen hävittäjä Hawker Hurricane joka oli heidän yleisin konetyyppinsä vuoden 1940 "taistelussa Englannista" ei saanut suomalaisten lentäjien käsissä suuriakaan aikaan. Tosin koneita oli vain 10 kpl, mutta niistäkin menetettiin 7 kpl, joista 2 kpl ilmatorjunnan alasampumina. Omat voitot olivat 5,5 eli vähemmän kuin tappiot. Aina ei mene niinkuin Strömsössä.
Englantilainen hävittäjä Hawker Hurricane joka oli heidän yleisin konetyyppinsä vuoden 1940 "taistelussa Englannista" ei saanut suomalaisten lentäjien käsissä suuriakaan aikaan. Tosin koneita oli vain 10 kpl, mutta niistäkin menetettiin 7 kpl, joista 2 kpl ilmatorjunnan alasampumina. Omat voitot olivat 5,5 eli vähemmän kuin tappiot. Aina ei mene niinkuin Strömsössä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Itse asiassa koneita oli 11 kpl, kun yksi venäläisten Hurricane korjattiin lentokuntoon. koneen käyttö oli vähäistä johtuen varaosien puuttesta ja sitä käytettiin enimmäkseen tiedusteluun ja maajoukkojen tukemiseen. Varsinaisessa hävittäjäkäytössä se ei oikeastaan ollut johtuen koneiden vähäisestä lukumäärästä. Mutta joo. Jos Brewsterin saaga oli suomalaisissa käsissä vähintäänkin tarunhohtoinen niin Hurricanen luku onkin koneen historiassa vähemmän mairitteleva.
Koneita ostettiin 12. Yksi menetettiin siirtolennolla. Yksi saatiin sotasaaliiksi ja korjattiin käyttöön.
huonosti Suomen oloihin. Käyttö jäi vähäiseksi mm. vaihtomoottorien puutteen vuoksi. Jatkosodan alkaessa oli lentokunnossa neljä konetta.
Kone oli lentävä ruumisarkku, se ei saanut kehuja edes venäläisiltä lentäjiltä, heillä kun myös oli niitä.
On niitä koneita kuitenkin ollut sen verran ilmassa, että niitä on pystytty ampumaan alas. Omille kentille ei tiettävästi ole tuhottu yhtään konetta.
Pystyi kantamaan 500 kg pommin, mitä suomalaiset eivät tienneetkään. BF 109 vain 250 kg jytkyjä.
Sinulta unohtui kertoa, että kuinka monta menetettiin VIHOLLISTOIMINNAN takia? Todellisuudessa ilmavoittoja saatiin enemmän kuin tuli tappioita sotatoimissa!
Vähän sisälukua: tappiot 5 kpl ilmataisteluissa ja 2 kpl ilmatorjunnan aiheuttamina. Voittoja oli 5,5
Suurin pommi oli 500 lb eli 227 kg. Mittayksiköllä on merkitystä.
"Vähän sisälukua: tappiot 5 kpl ilmataisteluissa ja 2 kpl ilmatorjunnan aiheuttamina. Voittoja oli 5,5"
Eli viholliskoneille menetettiin 5 konetta ja saatiin vastineena 5,5 ilmavoittoa? Tulos olikin niukastoi positiivinen?
2 X 7.7-mm machine guns in wing, bombs, kg 454.
mallissa oli kahdeksan 7,7, mm siipikonekivääriä. Nopeus oli 540 km/t.
Säästyy yli 100 kg, kun tuliluikut jää pois.
tulitehoa 75 %. Eli se oli surkea. Tosin kyseinen malli katsottiin hävittäjäpommittajaksi.
Väärin meni. Onnettomuuksissa tuhoutui viisi ja kaksi ilmatorjunnalle. Ei siis yhtään varsinaisissa ilmataisteluissa.
Sovitaan niin.
Suomeen ei tuotu mallia MK IV vaan tammi-helmikuussa 1940 mallia I. Koneista tehdään vuosien mittaan useita versioita joissa aina tapahtuu kehitystä.
PS. Luulin aikaisemmin että VIHOLLISTOIMINTAA on myös ilmatorjunta.
Totta, oma ilmatorjunta ei ole vihollistoimintaa.
"Luulin aikaisemmin että VIHOLLISTOIMINTAA on myös ilmatorjunta."
Miksei, mutta ei se muuta miksikään sitä, että omat ilmavoitot olivat niukasti suuremmat kuin omat ilmatappiot!
Meilläpäin on tappio se, että vihollinen pudottaa koneen. Hyvä jos Teillä ei ole!
HAHA! Ketä on se 'me'? Moskovan äänikö?
Jos verrataan omia ilmavoittoja vihollisen saamiin ilmavoittoihin niin Hurricanet jäivät oman todistuksesi mukaan plussallle!
Kaikissa ilmavoittoilmoituksissa on useimmiten 'ilmaa'! Neukuilla sitä oli tavallista enemmän!
Oheisena malliksi kertomus Jatkosodan ilmataistelusta, josta löytyy KAIKKI tiedot molemmilta puolita! Mitäs 'me' sanoo?
Hyvä esimerkki ilmataistelun havaintojen sekavuudesta on 6.4.1942 Tiiksjärvellä käyty ilmataistelu. Siinä Neuvostoliitto lähetti saattohävittäjillä varustetun pommikoneryhmän pommittamaan Suomen asemia ja niitä torjumaan nousi joukko suomalaisia hävittäjiä. Tästä yksittäisestä taistelusta löytyy tiedot molemmilta osapuolilta, mikä lienee harvinaista.
Seuraavassa taistelu pähkinänkuoressa:
Vahvuudet
Neuvostoliiton lento-osasto:
7 kpl SB, 7 kpl PE-2 10 kpl Hurricane ja 2 kpl Lagg-3 hävittäjiä
Suomalaisten käsitys eli havainto:
7 kpl DB-3, 7 kpl PE-2 18 kpl Hurricane ja Lagg-3 hävittäjiä
Suomalainen lento-osasto
8 kpl Brewster-hävittäjiä
Venäläisten käsitys eli havainto
9 kpl Brewstereitä
Ilmataistelun tappiot:
Neuvostoliiton lento-osasto (todelliset):
1 kpl SB, 6 kpl Hurricane
Suomalaisten väittämät ilmavoitot:
2 kpl DB-3 ja 12 kpl Hurricane
Suomen lento-osasto (todelliset):
- (ei tappioita)
Venäläisten väittämät ilmavoitot:
7 kpl Brewsteria ilmassa, 4 kpl Brewsteria maassa
Hyökänneestä joukosta luutnantti V.I.Salomatin ilmoitti tuhonneensa 5 kpl Brewstereita ja hän sai 22.2.1943 Neuvostoliiton Sankarin arvon.
Tiedot: Suomen Ilmailuhistoriallinen lehti 4/1997
Joka paikkaan löydät saman esimerkin.
Koska se on hyvä!
Löydätkö itse TOISEN ilmataistelun, josta on yhtä tarkat tiedot?
http://www.airpowerworld.info/bombers/hawker-hurricane-mk-iib-hurribomber.htm
Paras Brittilentäjä pudotti 35 konetta sodassa SAKSAA vastaan. Suomella oli kai kovempi vastustaja koska koneilla ei saatu juuri mitään aikaan.
mutta ei HC:lla. Niistä oli lentokunnossa yleensä 1-4 kpl sivusuunnilla.
Pudotustilastoissa komeilivat Brewsterit ja Mersut. Myös Curtissit ja jopa Moranet kunnostautuivat.
"kovempi vastustaja"... Joojooo...
Aika typerää verrata muutaman koneen lentoja. Varmaan jos heidät kolikkoa kolme kertaa niin todistelet kaikille sitten että klaava tulee 66% heitoista. Suomalaiset lentäjät olivat maailman valioita. Kesällä 44 mersut pudotti n. 450 konetta menettäen n. 15. Tapposuhde siis 30/1. Ei tainneet jenkitkään päästä tuohon, vaikka kalkkunoita pääsivätkin ampumaan. Meillä vastassa tuolloinkuitenkin hyvällä kalustolla lentänyt motivoitunut ja suht hyvin koulutettu porukka.
Jatkosodan paras hävittäjä oli Fiat G.50 koneiden pudotussuhteella mitattuna. Suhde oli 44. Brewster ja Messerschmitt ylsivät noin 30:een.
"Kesällä 44"
No entä syksyllä/talvella 1944-1945, kun vastassa olikin ihan oikeita lentäjiä eikä surkeita punailmavoimien musikoita?
"No entä syksyllä/talvella 1944-1945, kun vastassa olikin ihan oikeita lentäjiä eikä surkeita punailmavoimien musikoita?"
Luetteles äkkiä kaikki mersujen sotalennot Lapin sodasta. Ja kuinkas paljon muutenkaan germaanit ampuivat alas hävittäjillä, eikä IT:llä? Aika hurjat luvut, eikö?
Nyt ymmärrän, miksi et koskaan yritä kirjoittaa oikeaa historiaa, vaan tyydyt haukkumaan kaikki ja analysoimaan ihmiskroppaa. Tai no, olen tiennyt koko ajan, mihin sinun "paukut" riittää....
Miksihän Fiatit sitten siirrettiin kotirintamalle koulutuskalustoksi?
Siksi, että hävittäjälentokine "kuluu käytössä" ja jos Fiat G50 oli vielä toimiva sotakone 1941 niin se ei ollu sitä enää vuonna 1944! Se oli hidas ja siinä oli avo-ohjaamo ja aseistus oli heikko! Vuonna 194r jopa venäläiset pommikoneet olivat Fiatia nopeampia. Suomen ainoa vuoden 1944 toimiva hävittäjälentokone oli Meesu 109G6! Tuolloin myös Brewster kärsi myös hitaudestaan!
No, pituuspoika elää omassa maailmankaikkeudessaan. On kai itse jäänyt muun ohessa mopen osille myöskin pituutta jaettaessa. Kirjoittakoon jos sillä pääsee vähemmillä lääkkeillä, aron poika.
Suomalaisvärein lentävä Hurricane HC-465 on alun perin löydetty Kanadasta 1990-luvulla. Suomesta on säilynyt vain yksi, HC-452.
2 kpl Hurricanea katosi uusina kuljetuksissa.