Mitä veronkevennyksiä kepu lupasi?

Otsikossa melkein kaikki

14.10.2002 Veronmaksajien keskusliiton nettisivut:
”Eduskuntavaalien haastajalla Anneli Jäätteenmäellä on pitkä lista veronkevennyksiä

Jäätteenmäki ajaa palkkatasa-arvoa
Tule mukaan keskusteluun Keskustan vaaliteemoista: Tavalliselle suomalaiselle tavallista työtä.

Suomen Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki on silminnähden innostunut työstään. Leipäpapin puuhia hän karsastaa. Vaasan vaalipiiristä valittu Jäätteenmäki on työskennellyt kansanedustajana jo vuodesta 1987.
”Kansanedustajan on haluttava muutosta ja parannusta yhteiskuntaan. Asioista pitää olla innostunut ja tavoitteita tarvitaan”, Jäätteenmäki miettii hymyssä suin. Eduskuntatalon portailla kameraa mittaileva puheenjohtaja ei suostunut vielä syyskuussa paljastamaan, asettuuko hän ehdokkaaksi Vaasan vaiko Helsingin vaalipiirissä. Kuun lopussa hän kertoi lähtevänsä kansanedustajaehdokkaaksi Helsingistä.
Jäätteenmäki sai kesäkuussa johdettavakseen puolueen, joka on ollut oppositiossa vuodesta 1995. Tulevan maaliskuun hallituskuvioista puoluejohtaja ei sano juuta eikä jaata. ”Totta kai Keskusta on samanlainen puolue kuin muutkin, pyrimme saamaan lisää luottamusta ja haluamme vaikuttaa hallituksen kautta asioihin. Mutta kansahan sen päättää”, aprikoi puoluejohtaja pilke silmäkulmassa.
Seuraavan hallituksen tärkein tavoite - oli hallituksen väri sitten sininen, punainen, vihreä tai iloisen kirjava - on Jäätteenmäen mukaan suomalaisten työllistäminen.
”Tavallisille suomalaisille tavallista työtä”, Jäätteenmäki kiteyttää. Työtä tarvitsevat myös vähemmän koulutetut ja pitkäaikaistyöttömät. Myös palvelut on turvattava. Lisäksi ihmisten on koettava, että päätökset, joita tehdään, ovat oikeudenmukaisia, ja että kaikista pidetään huolta.
Meidän on pidettävä huolta, että Suomi on turvallinen maa, jotta tänne investoidaan, ja että tänne kannattaa sijoittaa. Ilmapiirin on muututtava yrittäjäystävällisemmäksi, sillä Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä. Lähivuosina noin 70 000 yrittäjää jää eläkkeelle”, Jäätteenmäki muistuttaa.
Hän on erityisesti huolissaan pienten ja keskisuurten sekä kotimarkkinayritysten kohtalosta. ”Näihin kannattaa satsata, sillä pienet yritykset työllistävät. Totta kai vientiteollisuus on meille tärkeää, mutta konevaltaiseen teollisuuteen ei synny samalla tavalla uusia työpaikkoja.”
Työllistämistä kannustettava
”Verotuksessa on tehtävä ratkaisuja, jotka tukevat yrittäjyyttä, parantavat yrittämisen edellytyksiä ja kannustavat työllistämään”, Jäätteenmäki painottaa ja muistuttaa tuoreesta OECD-vertailusta, jonka mukaan Suomessa voisi palvelualoilla olla 100 000 työpaikkaa nykyistä enemmän.
Mitä nämä ratkaisut sitten voisivat olla?
”Verotuksen keventäminen matalan tuottavuuden aloilla, verokiilan kaventaminen, työnantajamaksujen keventäminen työvoimavaltaisilla aloilla, jolloin erityisesti palvelualojen työllistämiskynnys madaltuu, arvonlisäverotuksen alentaminen työvaltaisessa tuotannossa ja arvonlisäveron alarajan nostaminen nykyisestä 8 500 eurosta”, Jäätteenmäki luettelee.
Alueelliset veronkevennykset ovat myös Jäätteenmäen listalla, sillä työpaikkoja pitäisi syntyä sinne, missä ihmiset asuvat sen sijaan, että ihmiset pakotetaan muuttamaan sellaisille alueille, joilla heillä ei ole varaa asua.
Perintö- ja lahjaverotus muodostaa edelleen melkoisen esteen joustavalle ja taloudellisesti kannattavalle sukupolvenvaihdokselle perheyrityksissä. Tähän Jäätteenmäki perää selkeää muutosta.
”Perintö- ja lahjaverotus ei minun mielestäni saa olla este, jonka vuoksi yritykselle ei löydy jatkajaa.” Tällä hetkellä sukupolvenvaihdoksesta aiheutuva veroseuraamus on niin suuri, että se estää järkevän mahdollisuuden sukupolvenvaihdokseen.
Yhtiöverotus kohdallaan
Yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmän Jäätteenmäki säilyttäisi ennallaan, sillä nykyinen Esko Ahon hallituksen aikana luotu järjestelmä on toiminut hyvin ja valtion verotulot ovat kasvaneet.
”Yhtiöveron hyvityskanta on Suomessa hyvin kilpailukykyinen. Miksi romuttaa mallia, joka on toimiva sekä valtion että yritysten kannalta”, Jäätteenmäki kysyy. Nykyinen verojärjestelmä kannustaa pääoman pitämiseen yrityksessä ja samalla yrityksen vahva rahoitusrakenne edistää työllisyyttä. Valtiovarainministeriön työryhmän mahdollista ehdotusta yhtiöveroveron hyvitysjärjestelmästä luopumisesta Jäätteenmäki ei halua kommentoida, koska esitystä ei ole vielä annettu.
Pääomatuloverotusta Jäätteenmäki ei kiristäisi. Jos johonkin päin liikutaan, olisi nykyisestä 29 prosentista mahdollista liukua hivenen alaspäin.
Työttömyyspainettava alas
Elokuussa työttömyysprosentti heilahti hieman ylöspäin 8,1 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli elokuussa 287 000. Vuosi sitten elokuussa työttömyysaste oli 7,8 prosenttia.
Työttömyysluvut ovat aihe, joka saa Jäätteenmäen lämpenemään. Puheeseen palaa hivenen pohjalaista poljentoa, kun puoluejohtaja muistuttaa kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n keväällä antamista suomalaista työttömyyttä koskevista madonluvuista, jotka nostavat Suomen todellisen työttömyysasteen 18 prosenttiin. Myös OECD huomautti Suomea sitkeästä pitkäaikaistyöttömyydestä.
Yksi suomalaisen talouspolitiikan suurimmista epäkohdista on Jäätteenmäen mukaan työttömyys, joka ei ole viime vuosina pienentynyt. Esimerkiksi Ruotsi on kyennyt puolittamaan työttömyyden nykyiselle noin viiden prosentin, tasolle.
”Mistä ihmeestä me otamme rahat tällaisen työttömyyden ylläpitoon”, Jäätteenmäki kysyy. Jäätteenmäki laskee, että jokainen prosentti työttömyyttä merkitsee valtion budjetissa noin 330 miljoonaa euroa. Jos ja kun työttömyys saataisiin laskemaan, tulisi valtion kassaan verotuloja, joilla taas pystyttäisiin tuottamaan palveluita. ”Viimeisen seitsemän vuoden aikana työttömyys on tullut maksamaan valtiolle 8 - 10 miljardia euroa. Kyllä tuolla summalla olisi voitu vähän verojakin keventää ja tuottaa palveluita”, Jätteenmäki heittää kirpeästi.
Työttömyyttä vähentämällä voidaan rahoittaa muita rahaa kuluttavia palveluita. Tällainen palvelu on esimerkiksi päivähoito, joka ehdottomasti pitää järjestää. ”Ei Keski-Euroopan maissa ole mitään päivähoitoa siinä laajuudessa kuin Suomessa on. Päivähoidon järjestäminen maksaa, mutta päivähoitojärjestelmämme mahdollistaa sen, että sekä naiset että miehet voivat käydä töissä.”
Mikä olisi sitten Jäätteenmäen työllistämisresepti?
”Kun yrittäjien asiat ovat kunnossa ja työllistäminen on järkevää, on työn tekeminen tehtävä kannattavaksi myös työntekijälle. Käytännössä tämä tarkoittaisi pieni- ja keskituloisten palkkaverotuksen keventämistä. Työnteko pitäisi tehdä kannattavammaksi kuin työttömyys. Myös vähemmän koulutetuilla ja vanhemmilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus tehdä töitä. Nyt rakennetyöttömyys koskee eniten näitä ryhmiä
Tupo tuo turvallisuutta
Keskustalla on Jäätteenmäen mielestä hyvät ja asialliset suhteet työmarkkinajärjestöihin. ”Tulopoliittiset kokonaisratkaisut ovat tuoneet turvallisuutta ja vakautta Suomeen. Olen kolmikantayhteistyön kannalla”, Jäätteenmäki sanoo.
”Työreformi oli historiallinen poikkeama Keskustan palkansaajapolitiikassa”, Jäätteenmäki kuittaa muistutukset menneistä.
”Me kilpailemme puolueiden kanssa, emme etujärjestöjen. Työmarkkinajärjestöt hoitavat omaa kenttäänsä, ja meillä on hyvää yhteistyötä järjestöjen kanssa”, hän tiivistää.
Ruuan arvonlisävero alas
Ruuan arvonlisäveron lasku 17 prosentista 12 prosenttiin on edelleen Keskustan veronkevennyslistalla. Jäätteenmäki pitää ruuan verotuksen keventämistä sosiaalisesti oikeudenmukaisena tapana keventää kaikkien verotusta. Se koskee niitäkin pienituloisia, jotka maksavat vain kunnallisveroa ja joita valtionveron kevennys ei koske.
Juristina Jäätteenmäki luottaa siihen, että ruuan arvonlisävero laskee alkuperäiselle tasolleen. ”Kun Suomesta tuli EU:n jäsen, ruuan arvonlisäveroa korotettiin väliaikaisella lailla. Lipposen hallitus kumosi lain, mutta nykyinen laki on tarkoitettu edelleen väliaikaiseksi. Minä uskon lainsäätäjän tahtoon. Jos laki on tarkoitettu väliaikaiseksi, niin silloin se tarkoittaa väliaikaista ja ruuan verotusta alennetaan”, Jäätteenmäki päättelee ja muistuttaa muistakin perusteita: Suomessa on EU-maiden toiseksi korkein ruuan verotus. Vain Tanska yltää korkeammalle 25 prosentillaan.
Kesäkuisen puoluekokouksen kannanottoon on otettu maininta yhden tulonsaajan perheen veronkevennyksestä.
Siis naiset kotiin?
”Tämä ei todellakaan tarkoita mitään naiset kotiin -kampanjaa. Suomessa naiset ovat niin fiksuja, että he osaavat aivan itse päättää lastensa hoidosta. Minä kunnioitan tätä valintaa ja luulen, että meillä olisi enemmänkin äitejä ja isiä, jotka haluaisivat olla jonkin aikaa kotona tai lyhentää työaikaansa, jos tämä olisi taloudellisesti mahdollista.”
Mallin käytännön toteutukseen Jäätteenmäki ei ota kantaa. Tiedossa on kuitenkin, että perhe, jossa on yksi suurituloinen palkansaaja ja yksi kotona oleva, maksaa enemmän veroja kuin perhe, jossa on kaksi keskituloista palkansaajaa.
”Kyllä nämäkin asiat on nostettava pöydälle ja pyrittävä sellaisiin veroratkaisuihin, joissa otetaan huomioon perheiden hyvinvointi ja lasten ja nuorten tulevaisuus.”
Asuntolainasta edelleen verovähennys
Asuntolainan verovähennysoikeutta Jäätteenmäki ei lähtisi poistamaan, sillä Suomessa asuminen on tunnetusti kallista. Asuntolainan verovähennysoikeus helpottaa hivenen suuren lainataakan hoitamista.
Räikeänä epäkohtana Jäätteenmäki pitää asumisoikeusasuntojen ja arava-asuntojen korkeaa korkokantaa. ”Sosiaalisena asuntotuotantona rakennetuissa taloissa asuvat maksavat korkeampaa korkoa kuin markkinakorkoista lainaa pankista ottavat. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että valtio keinottelee sosiaalisella asuntotuotannolla ja kerää seitsemän prosentin korolla rahaa. Valtio alensi korkoa hivenen viime keväänä, mutta alennus oli lähinnä kosmeettinen.”
Korjaako seuraava hallitus epäkohdan?
”No minähän en tiedä, ketkä seuraavan hallituksen muodostavat, mutta se on epäkohta, joka on ehdottomasti korjattava.”
Sopimuksesta apua kunnille
Kuntien talous kiristyy lähivuosina. Kuntaliiton arvion mukaan valtion verotilitykset kunnille laskevat ensi vuonna 13,2 miljardiin euroon. Tänä vuonna kunnat saavat valtiolta 13,6 miljardia euroa verotilityksinä. Viime vuonna peräti 108 kuntaa kiristi verotustaan. Kuntaliitto arvioi tahdin jatkuvan samana myös ensi vuonna.
Kunnallisen tuloveroprosentin kiristys kirpaisee kovimmin pienituloisia, vain kunnallisveroa maksavia suomalaisia.
Kuntien taloudellista epävarmuutta helpottaisi Jäätteenmäen kaavailuissa valtion ja kuntien välille solmittava pitkäjänteinen sopimus, jota hän kutsuisi kuntasopimukseksi. ”Sopimuksessa määriteltäisiin neljäksi vuodeksi kuntien tehtävät ja tehtävien rahoitus.”
Nykyistä tapaa, jossa kuntien asioita setvitään jokasyksyisessä budjettiriihessä, Jäätteenmäki pitää huonona. Kunnan talousarvio on pitänyt lyödä jo lähes lukkoon, kun se saa tietää valtion budjetin vaikutuksen talouteensa.
Kuntien palveluohjausta Jäätteenmäki pitää tällä hetkellä hivenen kyseenalaisena. ”Ilman rahaa palveluita ei tuota sen enempää yksityinen kuin julkinenkaan palveluntuottaja, oli sitten minkälaiset ohjeet tahansa”, Jäätteenmäki napauttaa.
Jäätteenmäen mielestä kunta on sekä hyvinvointipalveluiden tilaaja että tuottaja. ”En kallistu fanaattisesti kumpaakaan suuntaan.

0

54

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000

      Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

      Luetuimmat keskustelut

      1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

        Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
        Maailman menoa
        643
        7916
      2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

        Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
        Maailman menoa
        452
        2201
      3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

        Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
        Kotimaiset julkkisjuorut
        229
        2105
      4. Poliisi otti Stefun kiinni!

        Seiska tietää kertoa.
        Kotimaiset julkkisjuorut
        143
        1680
      5. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

        Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
        Viihde ja kulttuuri
        51
        1226
      6. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

        Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
        Kotimaiset julkkisjuorut
        25
        1211
      7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

        Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
        Kotimaiset julkkisjuorut
        99
        1084
      8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

        nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
        Ikävä
        65
        831
      9. Steppuli veressä

        Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
        Kotimaiset julkkisjuorut
        54
        733
      10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

        Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
        Suhteet
        6
        721
      Aihe