Tämä löytyi wikista kappaleessa "hämeen kapina".
Juhani Rinteen ja Unto Salon tulkinnan mukaan Suomessa oli 1100-luvun puolivälistä lähtien ollut pakanallisesta reaktiosta johtuva piispaton kausi, joka päättyi vasta kun Tuomas-piispa ja hänen seuraajansa ryhtyivät järjestelemään Suomen hallinnollisia ja kirkollisia oloja. Nousiaisten Myllymäen kalmiston arkeologiset tutkimukset ovat Salon mukaan vahvistaneet pakanallisen reaktion, joten myös Hämeen kapinassa on voinut olla kysymyksessä pakanallinen reaktio.
1100 luvun puoliväli viittaa 1150 vuoteen, johon on myös sijoitettu ensimäiseksi väitetty ristiretki ( 1156 ) ja piispa Henrikin kuolema Köyliöjärven jäällä.
Lallia on väitetty murhamieheksi, eli ns. rikoksesta epäilty.
Juhani Rinteen ja Unto Salon tulkinnan mukaan Suomessa oli 1100-luvun puolivälistä lähtien ollut pakanallisesta reaktiosta johtuva piispaton kausi, joka päättyi vasta kun Tuomas-piispa ja hänen seuraajansa ryhtyivät järjestelemään Suomen hallinnollisia ja kirkollisia oloja. Nousiaisten Myllymäen kalmiston arkeologiset tutkimukset ovat Salon mukaan vahvistaneet pakanallisen reaktion, joten myös Hämeen kapinassa on voinut olla kysymyksessä pakanallinen reaktio.
1100 luvun puoliväli viittaa 1150 vuoteen, johon on myös sijoitettu ensimäiseksi väitetty ristiretki ( 1156 ) ja piispa Henrikin kuolema Köyliöjärven jäällä.
Lallia on väitetty murhamieheksi, eli ns. rikoksesta epäilty.
Vastaukset 19
Vanhimmat
No ihan selkeesti voitti.
on länsigöötalaisen ylimyksen Eerikin tekemä ledung-retki, jolla hän ehkä jätti munkki Henriki8n käännyttämään suomalaisia.
Muuten tarina on yleiseurooppalainen ja tunnettu monessa maassa.
Ruotsissahan eräs talonpoika surmasi lähetyspiispan Vänern-järven jäälle joskus 1100-luvun lopulla.
Lalli on taruhenkilö, kuten Väinämöinen.
Ei tässä puhuta Henrikistä, vaan siitä että Suomessa on 1150 luvun paikkeilla ollut pakanallinen reaktio, jossa kirkon valta ja asema on syrjäytetty, Juhani Rinteen ja Unto Salon tutkimusten mukaan.
Kysymys kuuluukin, onko tarinan "Lalli" sama henkilö, joka on tämän pakanallisen kapinan takana ollut henkilö ????
"Kysymys kuuluukin, onko tarinan "Lalli" sama henkilö, joka on tämän pakanallisen kapinan takana ollut henkilö ???? "
Ei tuon kristinuskon vastaisen mellakoinnin ( yksi kirkko poltettiin) takana välttämättä ollut yksittäistä johtajaa, vaan kyse oli reaktiosta väkivaltaiseen käännyttämiseen.
Lalli on oman pyhimystarunsa konna, ei kapinan johtaja. Sinänsä Lalli symboloi kansalaisen kapinaa vierasta valtaherraa vastaan.
Tätä pyhimystarinaa ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, kyse on katoliseen perimään kuuluvasta tarinasta jota kierrätettiin useissa eri maissa aina paikallisin variaatioin.
Kysymys on yhtymäkohdista, puhutaan Erikin Legund retkestä, kapinasta Hämeessä, ajanjaksosta joka ajoittuu 1150 luvun kieppeille ja reaktiosta jonka on todenneet tutkimuksissaan Juhani Rinne ja Unto Salo.
Tottakai tarinan konna, kapinaan johtaja tai johtajat on myös myöhemmin leimattu, koska ne on olleet ehkä vaarallisia henkilöitä tai sukuja, Lalli voi olla sen henkilön nimi, joka ei millään muulla tavalla liity vanhaan kronikkaan piispa Henrikistä, kuin se, että nimi mainitaan tarinassa ja on sen tarinan roisto.
Kyse on myös siitä, että jos on paljon yhtymäkohtia ja sattumia, niin onko ne sattumia vain, vai onko niillä jokin yhteinen tekijä ????
Vallassaolijat kehittävät tai kopioivat erilaisia tarinoita omaa asemaansa pönkittääkseen. On turha yrittää tutkia näin vanhoja tarinoita niiden todenperäisyyden kannalta. Joulupukkejakin on monissa maissa maan omaan perinteeseen liittyvinä. No, Suomen Korvatunturin keksi vasta Markus-setä 1900-luvulla.
Eli mielestäsi ns. Hämeen kapina on satua ????
Vaikka siitä löytyy kirjallisia dokumentteja.
On kysymys Lallista eikä Hämeen kapinasta. Lallin tarinassa tapahtumat eivät ole Hämeessä.
Toi kappale on lainaus wikistä artikkelista Hämeen kapinasta.
Eli se käsittelee Hämeen kapinaa, mutta kysymys jonka esitin oli se, että onko Hämeen kapinalla ja 1150 luvun puolivälin pakanallisella hallinnolla jotain yhtymäkohtia kansan tarun Lalliin, ainakin aikakausi sattuu olemaan nimenomaan sama.
No ehkä on, ehkä suullinen perimätieto on yhdistynyt jossakin vaiheessa katoliseen pyhimystraditioon, joita yleensä on kierrätetty ympäri eurooppaa.
Sanon vaan, että edellinen teksti osui naulan kantaan. Kyllä on.
Nyt on niin, että piispa Henrikin surmakronikka Lalleineen ajoittuu jonnekin 1100-luvn puolivälin jälkeen.
Hämeen kapina taas sijoittuu 1200-luvun alkupuolelle. Eli näillä ei ole ajallisesti yhteyttä.
Se voi olla noinkin, mutta wikin artikkelin mukaan kyse voisi olla samasta asiasta.
Kannattaa lukea se.
Toisaalta surma kronikka on kirjoitettu vasta 1300 luvulla, joten se itsessään käsitteli aikanaan pari sataa vuotta vanhoja asioita, voi olla että virhe on sielläkin.
"Se voi olla noinkin, mutta wikin artikkelin mukaan kyse voisi olla samasta asiasta"
Wikin mukaan kapina oli 1200-luvulla. Ei siis lainkaan sama asia.
Oletko sama heppu, joka mitään tietämättä kinaa ruotsalaisten muutosta? Siltä vaikuttaa. Tietoa asiasta ei ole nytkään.
No artikkelin mukaan kyse voi olla samasta kapinasta.
Wiki ei ehkä ole luetettavin lähde, mutta ihan hyvä keskustelun pohja.
Artikkeli osoittaa selvästi jo ajallisen eroavuuden. Se on vajaa sata vuotta.
Kannattaa pysyä faktoissa.
Faktoista en tiedä, mutta kun jankkaat selvää asiaa artikkelia lukematta niin laitanpa sen tähän, tämä on suora lainaus.
"Hämeen kapina 1237 ja piispa Tuomaan tappio 1240 voisivat osillaan selittää, miksi Birger-jaarlin sotaretki tehtiin Hämeeseen (Varsinais-Suomessa). Hämeen kapina voisi antaa viitteitä siihen että Birger-jaarlin johtamaksi kerrottu toinen ristiretki Suomeen olisi voinut olla myös Hämeen tai Varsinais-Suomen kapinasta johtuva kostoretki.lähde? Sen seurauksena hämäläiset menettivät väitetyn meriyhteyden Halikon Rikalassa ja joutuivat alistumaan Ruotsin valtaan.
Juhani Rinteen ja Unto Salon tulkinnan mukaan Suomessa oli 1100-luvun puolivälistä lähtien ollut pakanallisesta reaktiosta johtuva piispaton kausi, joka päättyi vasta kun Tuomas-piispa ja hänen seuraajansa ryhtyivät järjestelemään Suomen hallinnollisia ja kirkollisia oloja. Nousiaisten Myllymäen kalmiston arkeologiset tutkimukset ovat Salon mukaan vahvistaneet pakanallisen reaktion, joten myös Hämeen kapinassa on voinut olla kysymyksessä pakanallinen reaktio."
osoittaa saman kuin ennenkin.
Minkäänlaista yhteyttä Piispa Henrikin kronikan Lalliin ei ole. Kronikan tapahtumat ovat ehkä sattuneet 1150-luvulla tai hieman myöhemmin.Kyse on lisäksi taruhenkilöstä.
Se, että Birger Jaarlin retki olisi liittynyt Hämeen kapinaan on mahdollista. Silti se on pelkkä oletus.
Kukaan ei ole muuta väittänytkään, esitin vain kysymyksen, onko Lallilla mahdollisesti muitakin taustoja kuin mainittu Henrikin surmaruno ????
Pakanallista reaktiota pidetään kumminkin tapahtuneena tosiasiana, mitä ei voi sanoa Henrikistä tai Lallista, runon päähenkilöitä.