Talvisodan aikana Suomi sai runsaasti tukea. Etenkin Ruotsissa tämä tuki realisoitui iskulauseessa ” Finlands sak är vår” – Suomen asia on meidän.
Ruotsin lämmin tuki ja kansan innostus vaikuttivat yleiseen ilmapiiriin. Lopulta Ruotsin hallituksenkin oli taivuttava ja annettava vapaehtoisten ruotsalaisten tulla pohjoisen rintamalle. Suomessa tätä tukea ei hävityn talvisodan jälkeen osattu vielä arvostaa mutta jälkipolville tämä oli tärkeä solidaarisuuden osoitus.
Näin kirjoittaa Persu Arto Luukkanen. Eli Tala-teesit on heitetty roskikseen?
Ruotsin lämmin tuki ja kansan innostus vaikuttivat yleiseen ilmapiiriin. Lopulta Ruotsin hallituksenkin oli taivuttava ja annettava vapaehtoisten ruotsalaisten tulla pohjoisen rintamalle. Suomessa tätä tukea ei hävityn talvisodan jälkeen osattu vielä arvostaa mutta jälkipolville tämä oli tärkeä solidaarisuuden osoitus.
Näin kirjoittaa Persu Arto Luukkanen. Eli Tala-teesit on heitetty roskikseen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu, siis anti-talamaiseen sävyyn.
How low can you go....
Juri noin. Kuinka alas saattoikaan Tala vaipua.
Tala on varmasti pistetty persujen taholta hiljaiseksi. Puolueen on pakko linjautua pohjoismaamyönteiseksi.
"Talvisodan aikana Suomi sai runsaasti tukea."
Lähinnä tuki oli ns. hengellistä. Mitään todellista tukea ei Ruotsista tullut, vaikka Suomi kävi yksin sotaansa isoa Neuvostoliittoa vastaan. Jatkosodassakin taisivat Ruotsissa käydä kauppaa sakemannien ja neukkujen kanssa samaan aikaan kun Suomi soti.
Näitä "muutamia vapaaehtoisia" tuli ympäri maailmaa, mutta he eivät edes päässeet rintamalle, koska sota- ja kommunikointitaitoihin ei luotettu. Yksi noista vapaaehtoisista oli mm. Christopher Lee (Gandalf Taru Sormusten Herran - elokuvista)
Pelkkää pelleilyä nämä puheet Ruotsin tuesta Suomelle. Samanlaista "hengellistä tukea" tuli kaikkialta maailmasta. Ruotsin tuki oli Suomelle todella vähäpätöistä, vaikka samaan aikaan Suomi suojasi Ruotsia sodan uhalta.
Typerä kommentti.
Totuus on, että Ruotsi petti Suomen PAHASTI Talvisodan aikana.
Tästä on JO käyty monta pitkää keskustelua palstoilla. En jaksa tarkemmin alkaa vastaamaan ilmiselvään provokirjoitukseen.
Tuollainen ei mene läpi TÄSSÄ seurassa, koska kieliaktiivit tietävät totuuden.
Onneksi persut ovat ryhdistäytyneet ja parantavat Ruotsi-suhteitaan realistisella ja oikeaoppisella tasolle. Tala-vääräoppineisuus on Persuissa nyt historiaa, joka lakaistaan pois.
Rautasormuksilla kerättiin 1 700 kiloa kultaa
Rautasormuksilla kerättiin välirauhan aikana kaikkiaan 1 700 kiloa kultaa. Varsinainen keräysaika kesti vajaan vuoden, huhtikuun 1940 alusta helmikuun 1941 loppuun. Tosin jälkikeruuta jatkui kevääseen saakka.
Toimittaja Olli Ihamäki on selvittänyt tämän niin sanotun ilmapuolustuskultakeräyksen vaiheet ja sormuskullan lopullisen kohtalon. Useaan eri lähteeseen ja haastatteluun perustuva Tarina rautasormuksesta lähetettiin Ylen puolen tunnin radio-ohjelmana jo joulukuussa 1987.
-- Keräyksen tuotolla piti lujittaa maanpuolustusta, mutta tuloksesta markkakaan ei mennyt lahjoittajien tahdonmukaiseen tarkoitukseen, painottaa Ihamäki.
Suomen lähihistoriaan liittyvä merkittävä tapahtumasarja painettiin määrätietoisesti pimentoon. Ihamäki kertoi tuoneensa rautasormusten tarinan peittely-yrityksistä huolimatta päivänvaloon, koska hän ei ollut saanut siihen tyydyttäviä vastauksia.
Rautasormuksen tarinaan liittyy muistelmia lukuisista erittäin salaisista kullankuljetuslennoista Suomesta Ruotsiin kesällä ja syksyllä 1944. Lennot veivät kultaomaisuuden pois maasta mahdollisen venäläismiehityksen pelossa.
Kultasormukset isänmaalle
Ajatuksen kultasormusten luovuttamiseksi isänmaalle esitti reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälä, joka julkaisi 25. lokakuuta 1939 Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa seuraavan kirjoituksen: -- Täällä kaukana kotoa, tuumin yöllä päivystävänä upseerina, isänmaan asiaa ja ehkä alkavia taloudellisia vaikeuksia. Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus, vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä miljoonia maanpuolustukseen.
Hanke sai tuulta, ja kultakeräys pantiin alulle vuoden 1940 kevättalvella.
Sensuuri puuttui peliin
Isänmaalliset suomalaiset osallistuivat sormuskultakeräykseen innokkaasti. Sormuskulta päätyi Suomen Pankin holviin ja osa sen tuotosta puolustusministeriölle. Kullan käyttäminen asehankintojen maksuvälineenä ei syystä tai toisesta onnistunut.
Suomi joutui uudelleen sotaan kesäkuussa 1941, ja kulta poltti sormia. Sensuuri päätti poliittisista syistä vaieta sormuskullasta, jota säilytettiin Suomen Pankin holvissa. Kansalta kerätty aarre muistettiin taas kesällä 1944. Asia nousi valtioneuvostossa päivänvaloon, kun venäläisten suurhyökkäys jyrisytti maankamaraa Kannaksella. Kulta kuljetettiin salaisilla lennoilla Ruotsiin. Kuriirina toimi ulkoministeri Henrik Ramsayn sihteeri Anders Cegergranz.
Rahaa viljan ostoon
Suomen Pankki ehdotti syksyllä 1945 valtioneuvostolle, että Tukholmassa oleva kulta myytäisiin sille valuuttavarannon kartuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi ehdotuksen lokakuun lopulla ja sai vastineeksi noin 140 silloista miljoonaa markkaa.
Suomen Pankki puolestaan myi suurimman osan kulta-aarteesta Ruotsin valtionpankille. Pankki rahoitti ilmoituksensa mukaan saamillaan noin 4 miljoonalla kruunulla kansanhuollolle tärkeiden tarvikkeiden, etupäässä viljan, ostoa.
Ruotsilla on ja on ollut suuri positiivinen merkitys Suomelle ja toivottavasti se on tänä päivänä molemmin puolista. Fennomaanit eivät pysty tätä tosiasiaa tunnustamaan.
Ei ole muuta historiaa kuin mennyt. Ruotsalaisuus oli suomalaisuudelle myrkkyä, koska meidät oli määrä hävittää ja ruotsalaistaa. Jos Suomi olisi ollut osa Ruotsia 1930 l. Mitä meille olisi tehty ? Steriloitu, kaasutettu?
Hyvä kun päästiin eroon ja itsenäiseksi.
124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa
Ruotsille kunnia ?
22.10.2013 09:57
0
Näin aluksi suomenruotsalaisten näkemys Ruotsin
suurvalta-ajasta sellaisena kuin he sen haluavat meille kertoa:
"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."
Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf# page=11
Seuraavaksi sitä historian todellista tapahtumaketjua, josta he tyystin vaikenevat:
_______________________________
1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
_______________________________
1600-1611 sota Puolaa vastaa
1609-1617 sota Venäjän vastaan
1610 sota Luoteis-Venäjällä
1611-1613 Tanskan sota
1615-1617 Venäjän sota
1621- valloitussodat Liivinmaalla ...
1629 ... ja Preussissa
1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota
1644 sodankäyntiä Saksassa
1645 Tanskan sota, Brömsebro
1648 Saksan sota, Westfalen
1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat
1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan
1657-1658 Tanskan sota, Roskilde
1660 Puola, Venäjä, Brandenburg
1665-1666 Bremenin sota
1674-1679 Brandenburgin sota
1675-1679 Tanskan sota
1680 Brandenburg
1700-1721 Suuri Pohjan sota
_____________________________________
Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.
Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.
1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.
_____________________________________
1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja
1630 rutto
1631-1635 katovuosia
1649-1650 katovuosia
1657 rutto
1664 katovuosi
1668-1670 Laurin hallavuodet
1680 kato
1690 kato
1693 kato
1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.
Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.
Suomen väkiluku 1600 - 1850
1600......350 000
1695......400 000
1700......270 000
1750......421 000
1800......832 700
1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750
http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
_____________________________________
Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.
Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.
Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?
Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?
______________________
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600 -lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuo siluvut.htm
Typerä kopio.