Yhteisövero/budjettirahoitus (kirkko)

Ei mitään automaattisia valtionavustuksia kirkolle, eikä verohelpotuksia. Tulkoon toimeen omillaan, koska kirkolla on verotusoikeus ja seurakunnat voivat itse määritellä veroprosentin.

Kirkon tilastollinen vuosikirja:

"Yhteisöveron tuotto oli noin 96 miljoonaa euroa [vuonna 2004] , mikä on noin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi
sitten. Yhteisöverojen tuotto kasvoi vuonna 2004 kaikkien hiippakuntien alueilla. Kun vertaa yhteisöve-
ron tuottoa vuodesta 2000 vuoteen 2004, Porvoon ja Kuopion hiippakuntien alueet ovat olleet suurimpia
menettäjiä. Yhteisöverojen tuotto vaihtelee suuresti seurakuntien kesken. Kun yhteisöveron osuus seura-
kunnan verotuloista yhteensä oli enimmillään 52 %, vähimmillään se oli 0,4 % verotuloista. Kirkon
osuus yhteisöveron tuotosta oli 1,8 % vuonna 2004. Yhteisöveron tuotto on pienentynyt huomattavasti
aikaisempiin vuosiin verrattuna."

Vuoden 2005 yhteisövero:

"Yhteisöveron tuotto oli 102 miljoonaa euroa, missä on kuuden miljoonan euron kasvu edellisvuoteen."

Vuosi 2006:

"Yhteisöveron tuotto oli 109 miljoonaa euroa, mikä on seitsemän miljoonaa euroa edellisvuotta enem-
män."

2007 ja siitä eteenpäin tuotot löytyvät esim. tämän linkin takaa:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/F4798384ACD179A1C22572E5003ACBF9?OpenDocument

Hautaus ja yhteisöverot kunnalle. Siinä ratkaisu, joka kunnioittaa kaikkia vakaumukseen katsomatta.

Jos kirkko tuottaa sellaisia palveluita yhteiskunnalle, joista sille täytyy maksaa korvauksia, herää kysymys miksi nämä palvelut eivät ole EU:n julkisten hankintojen kilpailutuksen piirissä.

Yleishyödylliset palvelut eivät voi olla mikään maksuautomaatti ennakkoon päätetyn könttämaksun muodossa kirkolle. Jos on palveluita, joita kukaan muu jostain perustellusta syystä (mitä ne voisivat olla?) kuin kirkko ei voi tuottaa, täytyisi niistä maksaa käypä korvaus tilintarkastettujen ja muuten auditoitujen kululaskelmien mukaan. Vertailukohtana voi käyttää esimerkiksi sitä kuinka valtio maksaa Kevalle valtion eläkkäiden eläkeratkaisutoiminnan hoitamisesta.

Jos jälkikäteen maksettava korvaus toteumalaskelmien perusteella ei ole mahdollista, voisi valtio maksaa vuosittain ennakkoa, jota täydennetään tai palautetaan toteuman perusteella.
Saman kululaskennan perusteella voidaan myös helposti arvioida, voisiko joku muu taho - valtion, kuntien tai yksityisten tuottamana - hoitaa samat tehtävät yhteiskunnallisesti tehokkaammin.

Kirkko on tehnyt rahaa hautaustoimella.

Vasta vuonna 2004 kirkko määrättiin hautaamaan kaikki vainajat samoin maksuperustein (koska yhteisövero), mutta toki kirkko sai yhteisöveroa jo tätä ennen ja aiemmin kirkollisveroa maksoivat myös yritykset.

Ennen vuotta 2004 kirkko peri yhteisöverosta huolimatta kirkkoon kuulumattomilta huomattavia hautausmaksuja ja hautasi monilla paikkakunnilla jäsenensä ilmaiseksi.

Laista huolimatta kohtelusta ei 2004 tullut yhdenveroista, kirkko peri kirkkoon kuulumattomilta kappelien käytöstä maksun (jäsenet saivat kappelin ilmaiseksi) ja joillakin paikkakunnilla kirkko ei antanut eikä anna kappeleita kirkosta eronneiden käyttöön ollenkaan. Kappelien kulut toki merkittiin yhteisöverolla korvattaviksi ja myös kirkkoon kuulumattomien kuolinpesiltä perittiin kirkollisvero.

Täällä lisää mielenkiintoista luettavaa kirkon hautaustoimesta:

http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.fi/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html

Jos nämä ovat vaihtoehdot, niin ilman muuta parempi on suora valtiontuki. Ymmärrän jotenkin jos autovero osoitetaan suoraan teiden kunnossapitoon, mutta yritysten voitosta veroa hautaustoimeen... vainajiahan haudataan, ei konkurssipesiä.

Samassa yhteydessä evlut kirkon on ollut pakko sano mitä ne yhteiskunnalliset tehtävät ovat, ilman mitään "esimerkiksi" tai "muun muassa" -etuliitettä. Edelleen valtiovarainministeriö ei ole suoraan syönyt "sisäistä korkomenoa" hautaustoimen kuluiksi.

"määrästä säädettäisiin laissa ja joka olisi indeksisidonnainen"

Kannatan sillä ehdolla että summa on sidottu siihen että se laskee 50 vuodessa nollaan. Siihen mennessä kaikki tarvittava on siirretty kuntien/valtion haltuun/vastuulle.