Lyhyt katsaus pielisjärveläiseen maailmankuuluun suurmieheen.
Säveltäjä Heino Kaski on jäänyt monelta lieksalaiselta vain historian lehtien kaukaiseksi nimeksi. Hyvin vähän hänestä löytyy Suomen kirjallisuudessakaan julkaistua tietoa. Helsinki on saanut Heino Kasken kadun, mutta Lieksassa ei ole hänen mukaansa nimetty yhtään mitään. Kasken lukuisat sävellystyöt kuitenkin elävät ja kertovat hänen lahjakkuudestaan.
Heino Kasken isä, lukkari Daniel Kaski oli avioliitossa kaikkiaan kolme kertaa, joista keskimmäisessä syntyivät Pielisjärvellä, Lamminkylässä Pokronlammen rannalla sijainneessa kodissa lapset Hilja Maria, Helmi Augusta, Olga Johanna ja Heino Vilhelm Daniel.
21. kesäkuuta vuonna 1885 syntynyt Heino Kaski oli äidin puolelta kuuluisan Korpi-Jaakon, Jaakko Stenius vanhemman sukulaisia suoraan alenevassa polvessa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 130 vuotta paikkakuntamme suurmiehen syntymästä. Muistaminen olisi paikallaan.
Ensimmäisen sävellyskonserttinsa Kaski piti Viipurissa vuonna 1915. Hänen teoksiaan oli tosin kuultu Helsingissä jo keväällä 1910. Merkittävä läpimurto oli Kasken h-molli-sinfonian ensiesitys Helsingissä lokakuussa 1919 Robert Kajanuksen johdolla. Säveltäjälle myönnettiin valtion stipendi ja vuonna 1920 myös Alfred Kordelinin säätiön apuraha. Erkki Melartin kirjoitti Kordelinin säätiölle, että Kaski on epäilemättä maamme lahjakkaimpia kykyjä musiikin alalla. Berliiniläisen Sternin konservatorion pääopettaja Rudolf Maria Breithaupt piti lausunnossaan Kaskea yhtenä vahvimmista lahjakkuuksista ja varmasti yhtenä parhaimmista pohjoismaisista säveltäjistä Sibeliuksen jälkeen.
Taloudelliset seikat pakottivat Kasken ryhtymään vuonna 1926 musiikinopettajaksi. Koulutyö oli kuitenkin raskasta, ja kesälomillaan Kaski keskittyi suurten orkesteriteosten sijasta pienimuotoisten sävellysten tekoon. Kesät hän vietti kotonaan Pokronlammen rannalla ja opettajana toimivan sisarensa Hiljan luona Pankakoskella.
Kaski ja Sibelius kuolivat samana päivänä 21. syyskuuta vuonna 1957.
http://www.ovguide.com/video/heino-kaski-y-meren-rannalla-op-34-no1-night-by-the-sea-922ca39ce10036bafd11e85f85b55514
Unohdettu pielisjärveläinen säveltäjämestari
54
1967
Vastaukset
Olen laulanut joskus Kasken sävellyksiä joissakin tilaisuuksissa esim sotaveteraanien juhlissa sen muistan.
Mutta kun Janne Mertanen soitti aikanaan sävellyksen pankakosken jonka kuulin aikanaan laulutunnille mennessä niin voin sanoa,että veret seisahtu niin upea oli kuultava vaikka oven läpi kuultuna. On ihania kokemuksia olemassa myös joskus joissakin urkukonsertteissa jolloin selkä liimautuu penkiin tai sitten jalka alkaa vipattaa jostakin muusta musiikista, tai sitten herkyyttä on vanha virsi taalainmaalta on yksi rakas suosikkini- Kysyntä/tarjonta
Kuluttaja se määrää myös taiteessa, musiikissakin.
Jos Kasken tuotanto olisi ollut niin vahvaa, että olisi noussut tarjonnasta paljon soitettujen joukkoon niin nimikin olisi varmaan tunnetumpi.
Olen kuunnellut niin lumisten mökkien nukkumista kuin muitakin Kasken teoksia ja yksikään ei ole ainakaan minua ns. sytyttänyt.
On tietysti väärin verrata häntä Händeliin, Griegiin tai Brahmsiin tai edes Sibeliukseen (johon hänet on rinnastettu. Mistähän syystä?) mutta heidän tuotannossaan on (anteeksi vain) paljon niitä teoksia jotka herättävät kuuntelemaan.
Voi silti olla, että Kaski on ollut aikanaan jotensakin merkittävä säveltäjä (ja ainakin Lieksan paras), mutta ilmeisesti ei kuitenkaan riittävän merkittävä.
Laitan linkin tuohon Yö meren rannalla kappaleeseen.
Minä en siitä tosin löytänyt sitä merta, enkä ole ihan varma vuorokauden ajastakaan, en unelmoinut, enkä noussut vuorille. Saattaahan olla, että syy on minussa.
http://www.youtube.com/watch?v=SRveNeFprAA - vanha lieksalainen
Syyskuun 21. päivänä vuonna 1957 välitti Lieksassakin ilmestyvä sanomalehti Karjalainen etusivullaan seuraavan tiedon: ”Jean Sibelius on kuollut. Säveltaiteen suuri mestari on poissa.” Samalla etusivulla kerrottiin lisäksi, että Norjan kuninkaan Haakonin terveydentila oli kriittinen, että viisi Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnan jäsentä oli asetettu syytteeseen valuuttasäännösten rikkomisesta, ja että Lappiin oli jo satanut ensilumen. Vasta sisäsivulla ja vielä varsin vaatimattomin otsikoin oli luettavissa ”Säveltäjä Heino Kaski kuoli Helsingissä 72 vuoden iässä.”
Olisi luullut johtavan pohjoiskarjalaisen sanomalehden välittävän suruviestin oman maakunnan säveltäjän kuolemasta luonnollisesti etusivullaan ja suurin kirjaimin, mutta näin ei vain jostakin syystä tapahtunut. Pielisjärven suurmies Heino Kaski oli unohdettu paikkakunnalla jo hänen eläessään.
Yllä oleva lainaus on professori Reijo Pajamon kirjoituksesta HEINO KASKI PIELISJÄRVELÄINEN.
Ensi vuonna olisi todellakin mahdollisuus muistaa Lieksan seudun erästä maineikkaampaa suurmiestä kun hänen syntymästään tulee kuluneeksi 130 vuotta.
Olisiko Lieksan päättäjissä yhtään musiikkialan ihmistä, joka ymmärtäisi asian tärkeyden?- Robert Järnbutt
Käsittääkseni Kaski eli elämänsä pääosin ihan muualla kuin Lieksassa tai Pielisjärvellä. Miksi siis Lieksan pitäisi häntä muistaa?
- Näin monet ovat
Robert Järnbutt kirjoitti:
Käsittääkseni Kaski eli elämänsä pääosin ihan muualla kuin Lieksassa tai Pielisjärvellä. Miksi siis Lieksan pitäisi häntä muistaa?
Monet syntyperäiset lieksalaiset tai pielisjärveläiset merkkihenkilöt asuvat tai ovat asuneet muualla kuin Lieksassa ja saaneet kuitenkin jonkin muistomerkin paikkakunnalle. En halua lähteä nimeämään heitä ja laittamaan paremmuusjärjestykseen. Jokin Lieksasta pois muuttanut suurmies on saanut muistomerkin Lieksaan jo eläessään.
Robert Järnbutt kirjoitti:
Käsittääkseni Kaski eli elämänsä pääosin ihan muualla kuin Lieksassa tai Pielisjärvellä. Miksi siis Lieksan pitäisi häntä muistaa?
Toivo Kuula syntyi Alavudella ja eli elämänsä muualla Alavudella on Toivo Kuulan patsas ja nyt on myöskin ollut Toivo Kuulan laulukilpailu Alavudella ja aikanaan olen itsekkin opiskellessani musiikkiopistoissa laulua laulanut hänen teoksiaan, onhan Toivo Kuula vielä sukulaiseni
- vanha lieksalainen
markkukorpinen kirjoitti:
Toivo Kuula syntyi Alavudella ja eli elämänsä muualla Alavudella on Toivo Kuulan patsas ja nyt on myöskin ollut Toivo Kuulan laulukilpailu Alavudella ja aikanaan olen itsekkin opiskellessani musiikkiopistoissa laulua laulanut hänen teoksiaan, onhan Toivo Kuula vielä sukulaiseni
Säveltäjä Toivo Kuulan kasvokuva (kuvanv. A. Sailo 1918) on ollut Alavuden kaupungintalolla v. 1979 lähtien ja muistopatsas (kuvanv. Anu Matilainen) paljastettiin Helsingin Kuula-puistossa 1988. Jo aikaisemmin (1963) on paljastettu patsaat sekä Alavudella (kuvanv. Johannes Haapasalo 1937) että Vaasassa (kuvanv. Väinö Aaltonen). Mainittakoon, että Alavuden patsas oli alkujaan tarkoitettu Viipuriin.
Säveltäjä Kuulan 100-vuotispostimerkki julkaistiin 7.7.1983
Kuula-opisto per. Vaasaan 1952
Verkkoteos "Ammi ja Toivo" julkaistiin 2004
Toivo Kuulaa on muistettu muistomerkein monilla paikkakunnilla, vaikka hänen elämäntyönsä jäi hyvin lyhyeksi traagisen kuoleman johdosta. Kuula syntyi vuonna 1883 eli kaksi vuotta aikaisemmin kuin Heino Kaski. Kuula kuoli Viipurissa vuonna 1918 vain 34 vuotiaana. Heino Kaski eli 72 vuotiaaksi. vanha lieksalainen kirjoitti:
Säveltäjä Toivo Kuulan kasvokuva (kuvanv. A. Sailo 1918) on ollut Alavuden kaupungintalolla v. 1979 lähtien ja muistopatsas (kuvanv. Anu Matilainen) paljastettiin Helsingin Kuula-puistossa 1988. Jo aikaisemmin (1963) on paljastettu patsaat sekä Alavudella (kuvanv. Johannes Haapasalo 1937) että Vaasassa (kuvanv. Väinö Aaltonen). Mainittakoon, että Alavuden patsas oli alkujaan tarkoitettu Viipuriin.
Säveltäjä Kuulan 100-vuotispostimerkki julkaistiin 7.7.1983
Kuula-opisto per. Vaasaan 1952
Verkkoteos "Ammi ja Toivo" julkaistiin 2004
Toivo Kuulaa on muistettu muistomerkein monilla paikkakunnilla, vaikka hänen elämäntyönsä jäi hyvin lyhyeksi traagisen kuoleman johdosta. Kuula syntyi vuonna 1883 eli kaksi vuotta aikaisemmin kuin Heino Kaski. Kuula kuoli Viipurissa vuonna 1918 vain 34 vuotiaana. Heino Kaski eli 72 vuotiaaksi.Tuijotin tulehen kauan Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä Kirjan on kirjoittanut Juhani Koivisto
Toivo Kuulan isä oli Matti Taikinamäki syntyisin Töysästä hän oli palvellut sotilaana jpa Turkin sodassa ja toimi sitemmin vaasassa sairaalan vääpelinä ja herätyksen koettuaan saarnamiehenä mutta toimi myös aikanaan sodasta palattuaan ruunun metsien vartijana Alavudella.
Toivo Kuula syntyi Alavudella Vehkakosken talon saunassa. tieto ao kirjastaOlen asunut Heino Kasken syntymäkodissa, Pielisjärvellä, useita kymmeniä vuosia. Rakennus paloi vuonna 1967.
- Anonyymi
Heino Kaski ei kuollut samana päivänä kuin Sibelius vaan edellisenä päivänä 19.9.1957. Tämän asian voi käydä tarkastamassa Hietaniemen hautausmaalla hänen hautakivestään. Olen asian myös tarkastanut hänen sukulaisiltaan.
Toivottavasti nyt valtuuston talousarvioseminaarissa asia tulee esille ja sivistys ja vapaa-ajan lautakunta perehtyy asiaan
- Luotan sinuun
Koska sinulla on yhteyksiä Lieksan päättäjiin, voisit jossakin tilaisuudessa mainita asiasta ja pyytää ainakin heitä selvittämään tilanne ainakin itselleen, jos eivät ole koskaan kuulleet kyseisestä merkkihenkilöstä. Palstan viestien perusteella tällaisia henkilöitä näyttäisi olevan Lieksassa. He ovat sivistymättömyyttään ensimmäisinä tyrmäämässä ehdotuksen.
Luotan sinuun kirjoitti:
Koska sinulla on yhteyksiä Lieksan päättäjiin, voisit jossakin tilaisuudessa mainita asiasta ja pyytää ainakin heitä selvittämään tilanne ainakin itselleen, jos eivät ole koskaan kuulleet kyseisestä merkkihenkilöstä. Palstan viestien perusteella tällaisia henkilöitä näyttäisi olevan Lieksassa. He ovat sivistymättömyyttään ensimmäisinä tyrmäämässä ehdotuksen.
Jokaisella kuntalaisella on aloiteoikeus ja se tehdään kaupunginhallitukselle ja kerran vuodessa asia saatetaan valtuuston tietoon millaisiin toimiin aloite on johtanut.
Aika paljon olen aloitteita tehnyt ja aikaa se vie hallinnon portaissa mutta kuitenkin moni on johtanut tuloksiin aloitteita tulii siksi valvoa ja tiedustella. MK
- vanha lieksalainen
Heino Kaski on musiikkipiireissä sekä kotimaassa että ulkomailla hyvin tunnettu ja arvostettu ja tunnustukseksi sävellystyöstään Heino Kaski sai vuonna 1941 director musices -arvon ja Suomen säveltäjien kunniapalkinnon vuonna 1955.
Kasken tuotantoon sisältyy sinfonia, neljä orkesterisarjaa, kamari- ja näyttämömusiikkia, yli sata pianosävellystä, yli sata yksinlaulua, puolensataa kuorolaulua ja lukuisia koululauluja. Kasken musiikki on melodista, omaperäistä, mielikuvituksellista, ja kansanomaista. Melodiat soljuvat pakottomasti ja luonnollisina ilman pyrkimystä moderniin ilmaisuun. 1920-luvun modernistiset pyrkimykset eivät heijastuneet Kasken musiikkiin. Säveltäjän tyyli vaihtelee yleensä romanttisesta kansanomaiseen.
Kansallisromanttisen sinfonian tyylillisinä esikuvina ovat lähinnä Pjotr Tshaikovskin, Jean Sibeliuksen ja Leevi Madetojan musiikki. Kasken viulu- ja sellosonaatti ovat kadonneet nykyohjelmistosta lähes täysin, mutta huilusonaattia esitetään edelleen. Pianoteoksista romanttiset h-molli-preludi Pankakoski, Ges-duuri-preludi ja tuolla edellä pari kertaa mainittu Yö meren rannalla ovat hyvin suosittuja.
Kaski suunnitteli elämänsä viimeisinä vuosina jopa kansanomaisen oopperan säveltämistä, mutta haave jäi toteutumatta. Hänen helposti omaksuttavia pienimuotoisia teoksiaan, etenkin pianosävellyksiä sekä yksin- ja kuorolauluja esitetään usein. Tauno Hannikaisen johtama Helsingin kaupunginorkesteri esitti sinfonian h-molli säveltäjän 50-vuotisjuhlakonsertissa 1935. Myös 70-vuotisjuhlakonsertissa Hannikainen johti Kasken orkesterisävellyksiä. Veljekset Tauno, Arvo ja Ilmari Hannikainen kuuluivat Kasken ystäväpiiriin, samoin Aarre Merikanto, Selim Palmgren ja Paavo Jännes.
Vaikka lieksalaiset tai pohjois-karjalaiset eivät ole löytäneet Kasken musiikkia omakseen, se ei vähennä yhtään hänen saamaansa arvostusta maailmalla.- Aina kuitenkin...
... se joka määrää, on kuluttaja. Tässä tapauksessa on kysymys musiikista, joten musiikinkuluttaja joko hyväksyy tai hylkää. Nyt kävi niin, että hylkää.
Sillä tuotannon määrällä ei ole juuri mitään merkitystä.
Laatu ratkaisee.
Kuitenkinkaikitenkin sinä voit muistaa tätä säveltäjää ja kuunnella häntä ihan rajattomasti, mutta älä velvoita muita siihen samaan jos se ei heitä kiinnosta. - Vanhalle vielä...
... sinähän olet vielä työelämässä, joten et sinä nyt niin kovin vanha ole.
- vanha lieksalainen
Vanhalle vielä... kirjoitti:
... sinähän olet vielä työelämässä, joten et sinä nyt niin kovin vanha ole.
Kiitoksia kohteliaisuudesta! Vanhuus lisääntyy vuosi vuodelta. Kun pääsin työeläkkeelle täysin palvelleena normaalissa työeläkeiässä, eläkepäätöksessä luki päässeeni vanhusseläkkeelle. Kun työt loppuvat ja eläkeaika alkaa, sillä päivämäärällä alkaa myös vanhuus, ainakin eläkeyhtiön pykälien mukaan.
Seuraan eläkeläisvanhuksena aktiivisesti Lieksan ja ympäristön tapahtumia ja saatan ottaa osaa Lieksan palstan kirjoitteluihinkin.
- Eikös siellä
Partalanmäellä jo ole Kaskenkatu?
- tiemestari
On Kaskenkatu ja muitakin metsään ja yleensä luontoon viittavia katujen nimiä. Kun etunimeä ei ole mainittu, kadun nimi ei tietenkään viittaa mihinkään henkilöön.
- åplokm,nt5rdfxz
Saihan juicekin patsaan juankoskelle ja onko juicen aukiokin vaikka itse taisi olla enimmäkseen tampereella!
Voidaan kysyä miksi juankosken täytyi häntä muistaa? - uudistus tarpeen
NO ensi kesän vaski-viikon teemahan voisi olla Heino Kasken teemalla uudistus saattas virkistää vaskiviikko .Torvien rumputusta on kuultu ihan tarpeeksi Kasken musikki sattas olla lähempänä tavan rahvasta.
- mitenkäs olisi
Eikös ne Kaskenkin teokset ole lähinnä vakavaa ja "korkeaoktaanista" musiikkia, eli tavantallaajan älyn ulkopuolella? Tietysti jos joku niistä osaa muokata vähän reippaampaa ja kansantajuista juttua!
- kansanomaista on
Tuolla edellä mainittiin, että Kasken musiikki on melodista, omaperäistä, mielikuvituksellista, ja kansanomaista. Melodiat soljuvat pakottomasti ja luonnollisina ilman pyrkimystä moderniin ilmaisuun. 1920-luvun modernistiset pyrkimykset eivät heijastuneet Kasken musiikkiin. Säveltäjän tyyli vaihtelee yleensä romanttisesta kansanomaiseen.
Kasken musiikki on helposti kuunneltavaa ja se vie kuulijan mukanaan. Ehkä uusia sovituksia on mahdollista tehdä Vaskiviikkoa varten jos alkuperäiset sävellykset eivät sellaisenaan kelpaa.
Heino Kaski juhlavuoden teemana ei saattaisi olla hullumpi ajatus. Onhan esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikki Suomen vanhin ja kävijämäärältään (35 000) suurin kamarimusiikin tapahtuma. Yli 40 vuodessa Kuhmon Kamarimusiikki on kasvanut myös yhdeksi maailman merkittävimmistä musiikkijuhlista. Moni pitää kamarimusiikkia "korkeaoktaanisena" musiikkina, mutta kävijämäärät kertovat ihan muuta.
Heino Kaskesta on Eva Ryynäsen tekemä veistos musiikkiopistolla Erkki Eskelisen salissa se siirtyi sinne kansalaisopistolta ja kansalaisopistolle tuli toinen veistos joka on nyt tietääkseni sivistysvirastossa se hankittiin silloin kun olin kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtajana
- Harvinainen löytö
Kyseiset veistokset ovat hyvin pienen piirin tietoisuudessa ja nähtävinä, koska ne ovat tehty vain näitä kyseisiä tiloja koristamaan. Arvaan, että kovin moni lieksalainen ei ole ollenkaan tietoinen näistä veistoksista saatikka sitten nähnyt niitä koskaan. Kumpikaan sijaintipaikoista eivät ole kovin julkisia ja kaikelle kansalle tarkoitettuja oleskelutiloja. Kulttuurikeskus olisi huomattavasti parempi paikka, mutta näitä veistoksiahan ei ole tarkoitettukaan julkisesti ihailtaviksi.
Kun keskustelu lähti mukavasti käyntiin, niin minunkin mielestäni tarvitaan kaiken kansan nähtäväksi tarkoitettu muistomerkki Heino Kaskelle mieluummin jonnekin ulkotilaan.
Tietysti Lieksan sivustolle voisi laitta jos ei ole kaikista taideteoksista kuvat ja missä ne sijaitsee mutta aika usein tuossa musiikkiopiston salissa on konsertteja
- Harvinainen löytö
Olen käynyt konserteissa Brahe-salissa, mutta en koskaan Pielisen Karjalan musiikkiopiston salissa. Sen pienimuotoiset konsertit ovat suunnattu tietyille ryhmille, eli opiskelijoiden perheille ja omaisille sekä kauden aloittajaisille ja päättäjäisille. Tiedän, että joidenkin musiikkihenkilöiden läksijäisiä on siellä myös pidetty ja opiston pikkujoulutilaisuuksia.
Kyllä konserttit ovat tuossa salissa ihan jokaiselle tarkoitettuja.
Mutta tänään ajoin autolla ja minulla on auto kuin konserttisali ja kuuntelin radiosta Heino Kasken sinfonian H radion sinfooniaorkesterin soittamana, aikanaan kuuluttaja totesi sen saaneen hyvän vastaanoton, mutta sitenmin ollut unholassa
Oli muuten ihan hieno teos- vanha lieksalainen
Urkuharmonista muistuu mieleeni professori Reijo Pajamon kirjoittama hupaisa teksti, jonka lainaan seuraavaksi.
Carl Ludwig Engelin suunnittelemassa kirkossa ei vielä viime vuosisadan alkuvuosina ollut urkuja, joten Heinon isä Daniel Kaski raahasi oman urkuharmoninsa sunnuntaisin kirkkoon. Kun lukkarin koti sijaitsi Pokronlammen rannalla, kävi harmonin siirtäminen kirkkoon veneellä varsin vaivattomasti. Eräänä kesäisenä sunnuntaina palatessaan jumalanpalveluksesta Kaski menetti veneensä tasapainon sillä seurauksella, että urkuharmoni putosi veneestä ja upposi lammen pohjaan. Se nostettiin sieltä kuitenkin ylös ja laitettiin soittokuntoon. Juuri tällä paljon kokeneella urkuharmonilla Heino Kaski opetteli musiikin ensiaakkoset.Tuota tapausta en tiennytkään.
Kaski oli hyvä säveltäjä ja tietääkseni hyvin vähäpuheinen mies.- vanha lieksalainen
kamuttaja kirjoitti:
Tuota tapausta en tiennytkään.
Kaski oli hyvä säveltäjä ja tietääkseni hyvin vähäpuheinen mies.Professori Reijo Pajamo kirjoittaa seuraavaa (Heino Kaski Pielisjärveläinen):
Heino Kaskesta on käytetty usein sanontaa ”opin käynyt kansansoittaja”. Hänen musiikkinsa tekee kansanomaiseksi siinä ilmenevä välittömyys ja melodisuus. Mistä Kaski ammensi melodisuutensa? Tätä asiaa kysyi eräs viensuulainen isäntä kerran säveltäjältä itseltään saamatta kuitenkaan vastausta. Samainen henkilö seurasi tarkkaan, kun Kasken pianoa kuljetettiin veneessä joen yli Viensuun koululle. Siellä säveltäjä istahti heti pianon ääreen antaen mielikuvituksensa leikkiä pianon koskettimilla. Silloin vierellä seisonut henkilö ei malttanut olla kysymättä: ”Mistee ne nuo uuvet säveleet oekein syntyyt, kun ne ei ies vivahakkaan entissiin?”
Kasken ennakkoluuloton ja välitön huumori ilmeni myös siinä, että hän antoi nimensä ja kuvansa partavaahtomainokseen. Eräässä pääkaupungin lehdessä komeilivat 1930-luvulla usein sanat: ”Jo kauemman aikaa olen käyttänyt yksinomaan HAVIN -partavaahdoketta ja PALMU -saippuaa ja huomannut ne niin hyviksi, ettei ole juolahtanut mieleenikään käyttää ulkomaisia tuotteita”. Tyylikkään valokuvan vieressä komeilivat vielä sanat: ”Kaskikin kaataa kaskensa HAVILLA”.
Lieksan keskustassa sijaitsevasta Hovilasta tuli taiteilijoiden kohtauspaikka, jossa Kaski oleskeli usein iltaisin kartanon valtiattaren hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen ja eläinlääkäri Yrjö Kokon seurassa. Hovilassa vierailivat kaikki paikkakunnalla esiintyneet taiteilijat. Tästä kertoo talon vieraskirja, jossa esiintyvät sellaiset nimet kuin kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt, Pietarissa syntynyt pianon soiton opettaja Orest Bodalew ja oopperalaulaja Wäinö Sola, joka on tärkeimpiä nimiä suomalaisessa oopperakulttuurissa.
Jos Kaskea on pidetty vähäpuheisena, oli hän kuitenkin hyvin seurallinen ja huumorintajuinen ihminen. vanha lieksalainen kirjoitti:
Professori Reijo Pajamo kirjoittaa seuraavaa (Heino Kaski Pielisjärveläinen):
Heino Kaskesta on käytetty usein sanontaa ”opin käynyt kansansoittaja”. Hänen musiikkinsa tekee kansanomaiseksi siinä ilmenevä välittömyys ja melodisuus. Mistä Kaski ammensi melodisuutensa? Tätä asiaa kysyi eräs viensuulainen isäntä kerran säveltäjältä itseltään saamatta kuitenkaan vastausta. Samainen henkilö seurasi tarkkaan, kun Kasken pianoa kuljetettiin veneessä joen yli Viensuun koululle. Siellä säveltäjä istahti heti pianon ääreen antaen mielikuvituksensa leikkiä pianon koskettimilla. Silloin vierellä seisonut henkilö ei malttanut olla kysymättä: ”Mistee ne nuo uuvet säveleet oekein syntyyt, kun ne ei ies vivahakkaan entissiin?”
Kasken ennakkoluuloton ja välitön huumori ilmeni myös siinä, että hän antoi nimensä ja kuvansa partavaahtomainokseen. Eräässä pääkaupungin lehdessä komeilivat 1930-luvulla usein sanat: ”Jo kauemman aikaa olen käyttänyt yksinomaan HAVIN -partavaahdoketta ja PALMU -saippuaa ja huomannut ne niin hyviksi, ettei ole juolahtanut mieleenikään käyttää ulkomaisia tuotteita”. Tyylikkään valokuvan vieressä komeilivat vielä sanat: ”Kaskikin kaataa kaskensa HAVILLA”.
Lieksan keskustassa sijaitsevasta Hovilasta tuli taiteilijoiden kohtauspaikka, jossa Kaski oleskeli usein iltaisin kartanon valtiattaren hammaslääkäri Inkeri Ryynäsen ja eläinlääkäri Yrjö Kokon seurassa. Hovilassa vierailivat kaikki paikkakunnalla esiintyneet taiteilijat. Tästä kertoo talon vieraskirja, jossa esiintyvät sellaiset nimet kuin kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt, Pietarissa syntynyt pianon soiton opettaja Orest Bodalew ja oopperalaulaja Wäinö Sola, joka on tärkeimpiä nimiä suomalaisessa oopperakulttuurissa.
Jos Kaskea on pidetty vähäpuheisena, oli hän kuitenkin hyvin seurallinen ja huumorintajuinen ihminen.Oli varmaan seurallinen ja huumorintajuinen, mutta aikalaisten mukaan enemmän kuunteli porukassa mitä muut puhuu, mutta oli asioissa hyvin mukana.
- vanha lieksalainen
Emeritusprofessori Reijo Pajamo on valmistunut kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista sekä kanttori-urkuriksi ja musiikinopettajaksi Sibelius-Akatemiasta, väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa v 1976 Suomen koulujen laulunopetusta käsittelevällä tutkimuksellaan. Hän on perehtynyt myös Heino Kasken elämään ja musiikkiin.
Lainaan vielä Reijo Pajamon kirjoittamaa tekstiä Heino Kaskesta jutun kertojana ja leikinlaskijana.
”Pielisjärven mahtava luonto korkeine vaaroineen, sinisine järvineen ja pauhaavine koskineen oli Kaskelle ehtymätön virikkeiden antaja. Vaikka Heino Kasken musiikissa onkin havaittavissa kansanmusiikillisten ainesten lisäksi myös ranskalaisen musiikin vaikutteita, hän sävelkielensä varsinaiset juuret on löydettävissä Pielisjärven maaperässä, sen luonnossa ja ihmisissä. Kasken sydäntä lähellä olivat paikkakunnan asukkaat, joilta hän kuuli hauskoja juttuja ja kansantarinoita. Kaski oli ihminen, joka levitti ympärilleen ystävällisyyttä ja hyväntuulisuutta. Luonteeltaan hän oli iloinen, seurallinen, voittamaton leikinlaskija, kujeilija ja humoristi, jolla riitti juttuja loputtomiin”.
Toteamuksesi aikalaisten kertomuksista Kasken olleen kuuntelija pitää varmaankin paikkansa, sillä pohjimmiltaan Kasken kerrotaan kuitenkin olleen yksinäinen erakko ja jopa taipuvainen masennukseen. Viimeiset vuotensa hän asui yksiössä Helsingissä Lallukan taiteilijakodissa, missä hän jatkoi sävellystyötään. Avioliittoa hän ei koskaan solminut. Sain sinulta paljon mielenkiintoista uutta tietoa Kaskesta.
Tuollaiset henkilöhistoriat ovat tarpeellisia niin entisille kuin nykyisille lieksalaisille.
Kiitos hyvästä aloituksesta, ja jos on uusia niin eikun tulemaan.Mökit nukkuu lumiset Kasken teos olen nuotin saanut haltuuni ilmeisesti Pielisen Museossa siellä on tietoutta ja myöskin soitin vitriinissä ja esittänyt sen joulu laulun Veteraanijärjestöjen joulujuhlassa taannoin
markkukorpinen kirjoitti:
Mökit nukkuu lumiset Kasken teos olen nuotin saanut haltuuni ilmeisesti Pielisen Museossa siellä on tietoutta ja myöskin soitin vitriinissä ja esittänyt sen joulu laulun Veteraanijärjestöjen joulujuhlassa taannoin
Esa Ruuttunen laulaa Jussi Makkonen tekijänä yoytube Mokit nukkuu lumiset
- vanha lieksalainen
Olen kiinnostunut lieksalaisena Lieksan ja Pielisjärven paikallishistoriasta sekä tunnettujen henkilöiden elämäkerroista ja tulen varmaankin palstalle aloituksineni ja viesteineni.
- ehotus vaan
Mahtaisi olla viisaampi avata facepookkiin oma suljettu sivusto, johon ainoastaan hyväksytään kirjoittajat.
Tällä palstalla on noita sekopäitä ja enempi sekopäitä. Oletteko asian huomioineet tuon Heino Kasken säveltäjän osalta kun löysin tuon laulun Mökit nukkuu lumiset ja Jussi Makkosen nimen niin tuo olisi hyvä ajatus ensivuonna Pielinen soi ohjelmistossa. tänäänhän on konserttisarja heiltä Sibeliuksen jalanjäljillä Paaterissa ja myös Kolilla illalla
Oletteko olleet nyt yhteydessä kaupungin edustajiin esim aloitteen muodossa? MK- Musiikin ystävä
Pidetään asia vireillä.
Kirjastossa on vitriinissä Heino Kasken teoksia ja myöskin levyjä aulan tiloissa musiikkiosaston lähellä huomasin asian tänään
- Olen hämmästynyt
Keskustelu Heino Kaskesta on avannut monen silmät ja korvat huomaamaan säveltäjämestarimme tuotannon.
- Ai monenko?
Taitaapa olla niin, että te neljä täällä vain kirjoittelette.
Ai monenko? kirjoitti:
Taitaapa olla niin, että te neljä täällä vain kirjoittelette.
Niin on koska keskustellaan asiallisesti Heino Kaskesta ja musiikista ja turhat asiattomuudet poistettiin vahemmällä vielä pääsitte jos ymmärrät mitä on solvaukset
Olisi todella ollut toivottavaa,että olisi pysytty aiheessa Heino kasken sävellykset ja esitykset niistä.levytykset Lieksalaisilta? ja onko suunnitelmia sävellyksiä esittää?
sinänsä huoli on myös kuoromusiikin osalta onko kuorotoiminta unholassa jos ei johtajia saada Lieksaan
Juan Silebius sävels Maammelaulun ja potilaittenmarssin. REPSEKT hälle siit!
- Anonyymi
Heino Kaski ei kuollut samana päivänä kuin Sibelius vaan 19.9.1957. Sen voi käydä tarkastamassa Hietaniemen hautausmaalta. Tämän asian olen myös tarkastanut hänen sukulaisiltaan. Lisäksi tähän kirjoitukseen olisi hyvä lisätä, että Kasken sukujuuret ovat Nivalassa. Hänen isänsä muutti Nivalasta lukkariksi valmistumisensa jälkeen Pielisjärvelle saatuaan sieltä viran seurakunnan lukkariksi (kanttoriksi).
- Anonyymi
Eipä Lieksalla ole tapana muutenkaan muistaa sellaisia ihmisiä joista on ollut hyötyä, kuten hävittäjälentäjä Ilmari Juutilainen? Vain pieni laatta on siellä asuintalon paikalla.
Ennemmin laitetaan jotain turhanpäiväisiä kiviä, kuten se työttömien nuolukivi siellä jokirannassa.
- Anonyymi
Kaski oli melko mitätön nurkkakunta säveltäjä, ei jatkoon.
- Anonyymi
Heino Kaski oli varmasti ammattitaitoinen säveltäjä, mutta kuka muistaa yhtään hänen sävellystään? Sävellyksistä ei koskaan tullut suuren yleisön suosimia, soitettiinko niitä koskaan radiossa, liittyikö jokin niistä elokuvaan, johonkin tapahtumaan tms.? Eipä juurikaan. Olisiko managerista ollut apua, vai eikö sävellykset vaan olleet niin hyviä kuin jollain Sibeliuksella?
Esim. P. J. Hannikainen tuolta naapurikaupungista on paljon tutumpi säveltäjä suurelle yleisölle. Monta joululauluakin taas kohta soi radiossa ja Hannikainenhan se tekijänä.- Anonyymi
Eikös yksi ollut Yö meren rannalla ja toinen Pankakoski, ainakin nuo sävellykset tuli mieleen ja ensimmäinen on ainakin hyvä. https://www.youtube.com/watch?v=SRveNeFprAA
- Anonyymi
Heino Kaski ei kuollut samana päivänä kuin Sibelius vaan päivää ennen kuin Sibelius. Tämän voi käydä jokainen tarkistamassa hänen hautakivestään.
Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102530- 851940
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381479- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731018- 66893
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47871Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77850- 51826
- 44755