Kyse on siis eläkeikien nostamisesta, aläkemaksuissa valtava, kymmeniin miljarteihin nouseva vajaus, mikään eläkemaksun korotus ei sitä kata vaan elakeikiä on nostettava.
Eläkeuudistuksen mistään osasta ei ole vielä tehty päätöstä, vaan neuvotteluita käydään kokonaisuudesta. Jokaisella järjestöllä on omia tavoitteitaan, ja ne hyväksyvät uudistuksen kokonaisuutena.
Eläkeuudistuksen mistään osasta ei ole vielä tehty päätöstä, vaan neuvotteluita käydään kokonaisuudesta. Jokaisella järjestöllä on omia tavoitteitaan, ja ne hyväksyvät uudistuksen kokonaisuutena.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pankkopoika se vain ei opi. On siis aika antaa lisäopetusta:
"Kyse on siis eläkeikien nostamisesta" p.o. Kyse on siis eläkeiän nostosta
"aläkemaksuissa valtava, kymmeniin miljarteihin nouseva vajaus, mikään eläkemaksun korotus ei sitä kata vaan elakeikiä on nostettava." p.o. Eläkemaksuissa on kymmeniin miljardeihin nouseva vajaus, jota ei mikään eläkemaksun korotus kata Eläkeikää on nostettava.
"Eläkeuudistuksen mistään osasta ei ole vielä tehty päätöstä, vaan neuvotteluita käydään kokonaisuudesta" p.o. Eläkeuudistuksen mistään osasta ei ole vielä tehty päätöksiä. Neuvotteluja käydään kokonaisuudesta.
"Jokaisella järjestöllä on omia tavoitteitaan, ja ne hyväksyvät uudistuksen kokonaisuutena." p.o. Kaikilla järjestöillä on omia tavoitteita ja ne hyväksyvät uudistuksen kokonaisuutena.
Eipä saanut tälläkään kertaa Pankkopoika yhtään lausetta oikein. No eipä tältä yhteiskunnan vähäosaiselta voi paljoa odottaa. Eipä saanut Pankkopoika edes peruskoulua käytyä läpi, vaikka tuplasi kaikki luokat.
Työmarkkinajärjestöjen käymissä eläkeneuvotteluissa on meneillään kiihkeä loppurutistus. Järjestöistä kerrotaan, että osapuolet tapaavat nyt päivittäin iltoja ja viikonloppuja myöten.
Työmarkkinajärjestöjen on tarkoitus päästä sopuun eläkeuudistuksesta syksyyn mennessä. Tarkkaa takarajaa neuvotteluille ei ole kuitenkaan sovittu.
Hallitus käsittelee budjettiriihessään 27.–28. elokuuta rakenneuudistusten etenemistä ja kaipaisi samalla tietoa myös eläkeuudistuksesta. Järjestöistä kuitenkin kerrotaan, ettei riihi ole niiden takarajana.
– Neuvottelut ovat vielä sen verran kesken, että joudumme menemään vähän sen (budjettiriihen) ylitse, arvelee STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle.
Eläkeuudistuksen mistään osasta ei ole vielä tehty päätöstä, vaan neuvotteluita käydään kokonaisuudesta. Jokaisella järjestöllä on omia tavoitteitaan, ja ne hyväksyvät uudistuksen kokonaisuutena.
Kiistanaiheina neuvotteluissa ovat erityisesti eläkeiän nostaminen, varhaisemmat eläköitymismuodot ja eläkemaksun korottamistarve.
Bonusopetus: Jo Pankkopojan otsikointi on virheellinen. Ensinnäkään otsikossa ei käytetä vain isoja kirjaimia. Myös Pankkopojan valitsema kielikuva on virheellinen. Sukset eivät taklaa. Sukset voivat olla ristissä, jos on erimielisyyksiä.
:)
Työmarkkinajärjestöjen käymissä eläkeneuvotteluissa on meneillään kiihkeä loppurutistus. Järjestöistä kerrotaan, että osapuolet tapaavat nyt päivittäin iltoja ja viikonloppuja myöten.
Työmarkkinajärjestöjen on tarkoitus päästä sopuun eläkeuudistuksesta syksyyn mennessä. Tarkkaa takarajaa neuvotteluille ei ole kuitenkaan sovittu.
Hallitus käsittelee budjettiriihessään 27.–28. elokuuta rakenneuudistusten etenemistä ja kaipaisi samalla tietoa myös eläkeuudistuksesta. Järjestöistä kuitenkin kerrotaan, ettei riihi ole niiden takarajana.
– Neuvottelut ovat vielä sen verran kesken, että joudumme menemään vähän sen (budjettiriihen) ylitse, arvelee STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle.
Eläkeuudistuksen mistään osasta ei ole vielä tehty päätöstä, vaan neuvotteluita käydään kokonaisuudesta. Jokaisella järjestöllä on omia tavoitteitaan, ja ne hyväksyvät uudistuksen kokonaisuutena.
Kiistanaiheina neuvotteluissa ovat erityisesti eläkeiän nostaminen, varhaisemmat eläköitymismuodot ja eläkemaksun korottamistarve.
On laskettu, että eläkemaksun korottaminen noin prosentilla pitäisi eläkemeot ja -tulot tasapainossa. Lisäksi Suomen järjestelmä on rahastoiva, minkä vuoksi pitkän aikavälin tasausta on mahdollista tehdä. Epävarmuustekijänä ovat lähinnä eläkeyhtiöiden sijoitustuotot, joissa noin 4 % vuotuinen tuotto on riittävä ja siihen päästiin nytkin esim. Ilmarisen osalta.
Eläkeiän nostaminen vähentäisi toki eläkeyhtiöiden kustannuspaineita, mutta samalla se lisäisi yhteiskunnan ja työelämään osallistuvien työttömyysvakuutusmaksuja. Tätä eläkeiän nostamista poppakonstina esittävät eivät vaan tunnu millään käsittävän. Tuskin on kovin toivottavaa sekään, että työttömyysmenot kasvavat hallitsemattomiksi. Lisäksi siitä seuraa paljon kurjuutta sekä vanhoille että nuorille työvoimaan kuuluville ihmisille.
Päättäjien ja työantajien tärkein tehtävä olisi luoda Suomeen lisää kannattavaa elinkeinoelämää ja sitä kautta työllisyyttä. Se ratkaisee ongelmat, ei se, että menoja siirretään vaan yhdeltä luukulta toiselle byrokratiassa. Ruotsissa alin eläkeikä on 61 vuotta, mutta silti keskimääräinen eläkkeellejäämisikä korkeampi kuin Suomessa. Ruotsalaiset tuntuvat paremmin ymmärtävän sen, etteivät ongelmat ratkea jollain ikärajoja koskevalla nippeliratkaisulla. Työn riittävyys, työolojen kohtuus, työntekijöiden terveys, hyvä palkkataso ja yleinen työviihtyvyys ovat niitä asioita, jotka pitävät ihmiset työelämässä.
Kovin vähälle huomiolle on jäänyt myös se, että työantajien intressissä on pyrkimys pitää palkkataso matalana. Eläkeiän nostaminen on tässä avuksi, koska se lisää työttömien määrää. Kun työttömyysaste pysyy korkealla, silloin palkkavaatimukset puolestaan pysyvät matalina. Tämän matematiikan työnantajapuoli kyllä osaa.
Muutama vuosi menisi korotuksilla ja rahastoja purkamalla, KYSE ON KUITENKIN RAKENTEELLINEN,JOKA EI KESTÄ ELÄKKEELLÄ OLON JATKUVAA KASVAMISTA, ILMAN ELÄKKEELLE JÄÄMISIÄN NOSTAMISTA..
Maajussi pääsee nykyisin eläkkeelle 56-vuotiaana. Tämä on ensimmäisiä korjattavia asioita. Maajussien eläkeiän pitää jatkossa olla 80 vuotta.
viljelijät jäävät muita myöhemmin eläkkeelle ja maksavat muita korkeampia eläkemaksuja !
Maajussit jäävät muita aikaisemmin eläkkeelle ja heidän eläkkeistään valtio maksaa 80 %.
valtiomies hän ottaisi asian piikkiinsä..