Suomen historiassa on hyvin selvät talouskuviot:
Ruotsinvallan jälkeen Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita.
Tsaarin vallan aikana Suomi vaurastui nopeasti Euroopan keskikastiin.
Itsenäisenä valtiona Suomi kävi kannattavaa Clearing -kauppaa Neuvostoliiton kanssa ja oli käytännössä velaton maa!
Kun Venäjä jälleen palasi markkinatalouteen ja Suomi vajosi EU:hin työväensosialismeineen... talouden suunta vaihtui: Suomi alkoi jälleen velkaantua.
Mitä kovemmin Länsi ottaa Suome pihteihinsä sitä nopeammin Suomi köyhtyy.
Siis: oikea valinta on itsenäisyys.
Ruotsinvallan jälkeen Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita.
Tsaarin vallan aikana Suomi vaurastui nopeasti Euroopan keskikastiin.
Itsenäisenä valtiona Suomi kävi kannattavaa Clearing -kauppaa Neuvostoliiton kanssa ja oli käytännössä velaton maa!
Kun Venäjä jälleen palasi markkinatalouteen ja Suomi vajosi EU:hin työväensosialismeineen... talouden suunta vaihtui: Suomi alkoi jälleen velkaantua.
Mitä kovemmin Länsi ottaa Suome pihteihinsä sitä nopeammin Suomi köyhtyy.
Siis: oikea valinta on itsenäisyys.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Näin se menee.
"Itsenäisenä valtiona Suomi kävi kannattavaa Clearing -kauppaa Neuvostoliiton kanssa ja oli käytännössä velaton maa!"
Ja sen seurauksena meinas lopulta mennä tuhkatkin pesästä:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/1990-luvun-laman-paasyy-erikoinen-idankauppa/
-Suomalaiset eivät kai halunneet tunnustaa, että olimme kuuluneet itänaapurin taloudelliseenkin vaikutuspiiriin.
-Neuvostoliiton-viennin romahdus nosti Suomen maksamaa öljyn hintaa noin kymmenen prosenttia. Idänkauppaan erikoistuneen teollisuuden palkat jäätyivät paikoilleen tilanteessa, jossa sen oli pakko tehdä kalliita muutoksia toimintaansa.
Ja se kaikkein tärkein nykypäivää ajatellen:
-Neuvostoliiton maksukyky oli alkanut horjua jo 1980-luvun puolivälissä, mutta sitä ei havaittu – tai ei haluttu havaita.
Heinäkuun puolenvälin tapahtumien jälkeen Venäjän markkinatunnelmat ovat taas synkistyneet, ja rupla on palannut lähes Krimin kriisin laukaisemiin lukemiin.
Nuolkaa vaan Venäjää jatkossakin...
1980-luvun talouspolitiikka oli laman eräs taustatekijä. 1980-luvulla Suomessa vallitsi voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen. Yksi syy nousukauden pitkittymiseen ja ylikuumenemiseen oli ulkomaisen luotonhakemisen vapautuminen. Aiemmin luoton hakeminen ulkomailta oli luvanvaraista, mutta Suomen pankki vapautti luoton hakemisen 1986[4] ja tämä johti laajamittaiseen yrityksien lainanhakuun ulkomailta. Ulkomainen lainaraha oli huomattavasti kotimaista rahaa halvempaa. Myös pankkien luotonanto yksityishenkilöille vapautui ja luottokanta kasvoi enimmillään yli 100 % vuodessa.[5] Edellä mainitut seikat johtivat kansantaloudessa olevan rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, joka puolestaan nosti asuntojen ja liiketilojen hintoja voimakkaasti. Syntyi kiinteistö- ja pörssikupla, jonka aikana syntyi nopeasti velkarahoituksella suuria omaisuuksia. Termi kasinotalous kuvasi lainarahalla ja sijoittamisella rikastumista.
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja. Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon 1991 ja uudelleen 1992.
Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.[2][3]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama
On se ihmeellistä miten erilaisia näkemyksiä tästäkin on,
eipä sitten ole kumma kun syytökset sinkoilee ukrainan tilanteen
vuoksi sinne ja tänne.
Tuon artikkelin oli kirjoittanut joku vapaa toimittaja Kustaa Hulkko. Heti kirjoituksen alla moni ihmettelee Hulkon erikoisia näkemyksiä, siitä että idänkaupan oikeastaan loppuminen olisi ollut 1990-luvun alun laman pääsyy. Aikalaiset yleensä muistavat asiat toisin. Idänkauppahan hiipui koko 1980-luvun loppupuolen ja silti Suomessa oli valtava buumi, joka johtui rahamarkkinoiden vapautumisesta.Vuosikymmenen lopussa kiinteistökupla puhkesi ja lainahanat umpeutuivat . Samaan aikaan sattui Länsi-Eurooppaan taantuma ja lama. Idänkauppakin loppui henkitoreissaan olleen Neuvostoliiton ajauduttua lopullisesti maksukyvyttömäksi.
Kyllä lamaan oli monta syytä. Kotikutoiset olivat tärkeimmät.
"Kyllä lamaan oli monta syytä. Kotikutoiset olivat tärkeimmät."
Ja pääsyy oli idänkauppa, piste.
Suomi putosi Clearing -kaupan jälkeen tyhjään... vähän samoin on käymässä nyt.
Sellasta se on kun historiasta ei haluta oppia mitään.
jos ei käytäs Ruskin kanssa mitään kauppaa niin ei tulis heilahteluja epävakaan diktatuurin sekoilujen takia.
Niinpä.
Vielläkö ostatte ryssänperseennuolija Valion tuotteita huomenna?
Sitä saa mitä tilaa.