Suomalaiset yritysjohtajat tukevat Venäjä-pakotteita
Torstai 14.08.2014 klo 10:45 (päivitetty to 12:18) 2 kommenttia
Vain kolmannes ei hyväksy pakotteita tai toivoisi niiden olevan lievempiä.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista yritysjohtajista hyväksyy nykyiset Venäjä-pakotteet tai toivoisi jopa tiukempia pakotteita. Vain yksi kolmasosa yritysjohtajista ei hyväksy pakotteita tai haluaisi niiden olevan lievempiä.
Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin torstaina julkaistusta kyselytutkimuksesta
Kyselyyn tulleiden avointen vastausten perusteella osa yritysjohtajista on sitä mieltä, että pakotteet ovat poliittisesti oikeutettuja, vaikka ne ovatkin yritystoiminnan kannalta haitallisia.
”Mikäli nykyisillä ei ole vaikutusta Venäjän toimiin, on pakotteita voimistettava”, eräs yritysjohtaja kommentoi.
Toisaalta osa on sitä mieltä, että pakotteilla ei ole toivottua vaikutusta. Erään vastaajan mukaan ”elintarvikemarkkinat Venäjällä menetetään kokonaan, ei vain hetkellisesti”.
”Politiikka ja bisnes sopivat huonosti yhteen. Venäjä oli mahdollisuus, ei enää”, toinen vastaaja toteaa.
Kyselyn perusteella Venäjä-pakotteilla on kielteinen vaikutus 47 prosenttiin suomalaisista yrityksistä joko suoraan tai epäsuorasti. Puolet yritysjohtajista puolestaan katsoo, ettei pakotteilla ole vaikutusta omaan toimintaan.
Vain kuusi prosenttia yrityksistä sanoo, että pakotteilla on suora vaikutus yrityksen toimintaan. Niistä yrityksistä, jotka arvioivat pakotteilla olevan vaikutusta itseensä, kaksi kolmasosaa ilmoittaa vaikutusten olevan vähäisiä. Yksi kolmannes uskoo, että vaikutukset ovat merkittäviä.
Venäjältä ei lähdetä
73 prosenttia vastanneista yritysjohtajista ilmoitti, että yritys odottaa ja katsoo, miten Venäjän tilanne kehittyy.
Kolme prosenttia kuitenkin ilmoitti luopuvansa laajenemissuunnitelmista Venäjällä. Kahdeksan prosenttia etsii muita markkinoita ja kymmenen prosenttia reagoi muulla tavalla.
”Markkinoimme Kiina-palvelujamme entistäkin aktiivisemmin”, kommentoi eräs vastaaja.
”Puuttuvia venäläisasiakkaita ei voi korvata mitenkään”, toteaa toinen kyselyyn osallistunut yritysjohtaja.
Keskuskauppakamarin kyselyyn vastasi yhteensä 2 684 yritysjohtajaa kauppakamarin jäsenyrityksistä. Kysely toteutettiin 8.–12. elokuuta.
Suurin osa eli noin 1 900 vastanneista yritysjohtajista oli pienistä yrityksistä, joilla on 1–49 työntekijää. Yrityksiä oli kyselyssä mukana kaikilta päätoimialoilta, edustetuimpia ovat teollisuus sekä palvelut ja rahoitus.
Maija Vehviläinen
[email protected]
Torstai 14.08.2014 klo 10:45 (päivitetty to 12:18) 2 kommenttia
Vain kolmannes ei hyväksy pakotteita tai toivoisi niiden olevan lievempiä.
Kaksi kolmasosaa suomalaisista yritysjohtajista hyväksyy nykyiset Venäjä-pakotteet tai toivoisi jopa tiukempia pakotteita. Vain yksi kolmasosa yritysjohtajista ei hyväksy pakotteita tai haluaisi niiden olevan lievempiä.
Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin torstaina julkaistusta kyselytutkimuksesta
Kyselyyn tulleiden avointen vastausten perusteella osa yritysjohtajista on sitä mieltä, että pakotteet ovat poliittisesti oikeutettuja, vaikka ne ovatkin yritystoiminnan kannalta haitallisia.
”Mikäli nykyisillä ei ole vaikutusta Venäjän toimiin, on pakotteita voimistettava”, eräs yritysjohtaja kommentoi.
Toisaalta osa on sitä mieltä, että pakotteilla ei ole toivottua vaikutusta. Erään vastaajan mukaan ”elintarvikemarkkinat Venäjällä menetetään kokonaan, ei vain hetkellisesti”.
”Politiikka ja bisnes sopivat huonosti yhteen. Venäjä oli mahdollisuus, ei enää”, toinen vastaaja toteaa.
Kyselyn perusteella Venäjä-pakotteilla on kielteinen vaikutus 47 prosenttiin suomalaisista yrityksistä joko suoraan tai epäsuorasti. Puolet yritysjohtajista puolestaan katsoo, ettei pakotteilla ole vaikutusta omaan toimintaan.
Vain kuusi prosenttia yrityksistä sanoo, että pakotteilla on suora vaikutus yrityksen toimintaan. Niistä yrityksistä, jotka arvioivat pakotteilla olevan vaikutusta itseensä, kaksi kolmasosaa ilmoittaa vaikutusten olevan vähäisiä. Yksi kolmannes uskoo, että vaikutukset ovat merkittäviä.
Venäjältä ei lähdetä
73 prosenttia vastanneista yritysjohtajista ilmoitti, että yritys odottaa ja katsoo, miten Venäjän tilanne kehittyy.
Kolme prosenttia kuitenkin ilmoitti luopuvansa laajenemissuunnitelmista Venäjällä. Kahdeksan prosenttia etsii muita markkinoita ja kymmenen prosenttia reagoi muulla tavalla.
”Markkinoimme Kiina-palvelujamme entistäkin aktiivisemmin”, kommentoi eräs vastaaja.
”Puuttuvia venäläisasiakkaita ei voi korvata mitenkään”, toteaa toinen kyselyyn osallistunut yritysjohtaja.
Keskuskauppakamarin kyselyyn vastasi yhteensä 2 684 yritysjohtajaa kauppakamarin jäsenyrityksistä. Kysely toteutettiin 8.–12. elokuuta.
Suurin osa eli noin 1 900 vastanneista yritysjohtajista oli pienistä yrityksistä, joilla on 1–49 työntekijää. Yrityksiä oli kyselyssä mukana kaikilta päätoimialoilta, edustetuimpia ovat teollisuus sekä palvelut ja rahoitus.
Maija Vehviläinen
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Keitä on nämä yritysjohtajat? Kokoomuslaisia ja Stubbin kannattajia tietysti, sekä kaikilla isot asuntolainat. Dollarihymyt ei saa hyytyä. Hyvin menee mutta menköön.