En halua enää mennä yksityiskohtiin koska se satuttaa niin paljon, olen päässyt velkaneuvontaan mutta tilanne on täysin ylivoimainen maksettavaksi. Myönnän että olen osittain itse aiheuttanut tämän velkaloukun ja haenkin nyt siihen apua.
Pyytäisin teiltä apua miten käsitellä tätä kauheeta ahdistusta joka ei anna hetkeksikään rauhaa, vatsaa kivistää ja päätä särkee niin paljon että joudun syömään särky- ja unilääkkeitä joita ymmärtäväinen lääkäri sentään suostui kirjoittamaan. Välillä saan paniikkikohtauksia, tiedän että ei ole mitään keinoa millä voin selvitä veloistani, olen omaa tyhmyyttäni luottanut vääriin henkilöihin ja nyt saan maksaa siitä.
Haluaisin rauhoittua, mutta en pysty, rahahuolet täyttävät jokaisen vuorokauden sekunnin heti kun aamulla herään, en tiedä miten kauan enää kestän tätä olotilaa...auttakaa!!
Pyytäisin teiltä apua miten käsitellä tätä kauheeta ahdistusta joka ei anna hetkeksikään rauhaa, vatsaa kivistää ja päätä särkee niin paljon että joudun syömään särky- ja unilääkkeitä joita ymmärtäväinen lääkäri sentään suostui kirjoittamaan. Välillä saan paniikkikohtauksia, tiedän että ei ole mitään keinoa millä voin selvitä veloistani, olen omaa tyhmyyttäni luottanut vääriin henkilöihin ja nyt saan maksaa siitä.
Haluaisin rauhoittua, mutta en pysty, rahahuolet täyttävät jokaisen vuorokauden sekunnin heti kun aamulla herään, en tiedä miten kauan enää kestän tätä olotilaa...auttakaa!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kannattaa kuitenkin ottaa rauhallisesti.
On olemassa ylivelkaantuneita, pienituloisia ja tulottomia. Vaikein tilanne monesti ehkä saattaa olla tulottomien ryhmässä. Koska Suomessa ei myönnetä, että on olemassa tulottomia ihmisiä, joilla ei ole pääomatuloja, eikä varallisuutta
Jos mahdollista, niin kannattaa miettiä olisiko sinulla lähipiirissä ystäviä, joille voisit kertoa tilanteesta ja pyytää apua? Harkinta henkilöistä kannaattaa toki tehdä huolella.
Paniikkikohtauksesta kannattaa puhua lääkärin kanssa.
Moi Nälkäkurkiainen. Mitä tarkoitat "tulottomalla" henkilöllä ? Ei Suomessa ketään jätetä 0 € tuloille. Vaikka työtön kieltäytyisi kaikista koulutus- ja työnhakujutuista ja ilmoittaa työkkärissä haluavansa vaan maata kotona sohvalla, saa hän silti toimeentulotukea (tosin tt-tukea tällöin pienennetään 20 % tai jopa 40 %). Mutta täysin rahattomaksi ei ketään jätetä.
Syitä on monia. Ja tapaus-skenaarioita useanlaisia.
En lähde niitä mitenkään yksilöimään, mutta olen valmis "lyömään vetoa" siitä, että on olemassa tilanteita, joissa ihmiselle on estetty tulojen saanti monin eri menetelmin. Jos ei onnistu myymään tekemistään sellaiselle, joka siitä on valmis maksamaan.
Noista mainitsemistasi asioista en tiedä mitään. Mutta ei ainakaan itselläni ole niihin mahdollisuutta. Olen joskus, kun työ ei mennyt kaupaksi kysynyt : "saako Suomessa tuloton rahaa"?
Ja juuri silloin tulee esille kysymykset pääomatuloista, omaisuudesta jne.
Samoin on kyse monesta muusta seikasta. On olemassa tietty kuviteltu putki asioita, joiden kuvitellaan olevan olemassa. Ja joukko asiota joita ei putkessa ollessa haluta nähdä olemassa oleviksi. (tällä en viittaa yksilöihin vaan orgaaneihin)
Tämän tähden olisi parempi, että ihmisille voitaisiin nälänhetkellä luoda kansalaistyöjärjestelmä. Vaikkapa siten, että ihminen menisi jokapäivä tiettyyn paikkaan. (vaikka isoon halliin)
Ja vaikkapa keikkatyön teettäjät kävisivät aamuisin hakemassa heille miellyttävät kasvot tekemään asioita.
Hallinnointia asiassa voisi olla se, että ihmisillä olisi vuoronumerot. Ja seuraavaksi asioita tekisi seuraavana vuorossa oleva.
Ja, jos ihmisen kasvot eivät sitten kelpaisi työnteettäjälle, niin ihminen saisi vastapainoksi ateriat passissa olostaan. Ja voisi tehdä hallissa vaikkapa jotain,itsekseen tai, jos olisi olemassa joku joka ymmärtäisi mitä pitää tehdä, että syntyy tuottavaa työtä. Ihminen voisi myös opiskella ja tenttiä vaikkapa avoimessa yliopistossa hallissa ollessaan jne. Tai yöpyä kenttävuoteella, jos ei ole missä muuten olla. Joku lämmitetty peltihalli olisi ihan ok.
Nämä hallit tulisi olla ehdottoman päihteettömiä ja myös mielenterveyspotilaille tulisi olla oma erillinen nykyinen hoito. Koska alkoholisteille ja nisteille on jo olemassa ravinto, vaatetusesine jne. takuut. Sekä paikat peseytymiseen ja maukkaisiin ateriakokonaisuuksiin.
Se olisi sellaista ihmisläheistä toimintaa, jossa ihmiset saisivat olla itse osallisina niissä tilanteissa, joissa kyse on elintarvikeoikeudenmukaisuudesta.
Työssä kyse tulisi olla siitä, että tehdään sellaisia asioita, joista valuutta tulee tai pysyy Suomessa. Ja Suomessa siirtyvä valuutta tulisi käyttää sellaiseen, joka edistää niitä seikkoja, jotka ovat ratkaisevia ja merkityksellisiä sille, että kansan pitkä ja kallis koulutus voisi kaikilta osiltaa tulla maan ja sen kansalaisten vauraudeksi.
Ilmeisesti on kuitenkin niin, että nykyisin on olemassa malleja toimimiselle, jossa edellämaittuja seikkoja ei ole huomioitu.
Kuten ei sitäkään, että jos jollain on, se ei ole toiselta pois. Eikä sitä, että jokaisella on oikeus olla omansa.
Asiat pohjimmiltaan voivat olla yksinkertaisempia kuin niiden annetaan ymmärtää olevan. Niillä on teoria, käytäntö ja tavat joilla ihmiset niissä toimivat.
Kauneus ja rohkeus on osaksi haihattelua.
Höpö juttua ;) Tiedän nimittäin omasta lähipiiristäni: ystäväni itse irtisanoutui työstään jouduttuaan räikeän työpaikkakiusaamisen kohteeksi, ei vaan henkisesti enää jaksanut. No, TE-toimisto vaati ystävääni tekemään selvityksen irtisanoutumisen syistä, syy ei mennyt läpi ja ystäväni sai TE-toimistolta 3 kk karenssin eli ei työttömyyskorvauksia 3 kk:een. Sossu maksoi sitten ystäväni vuokran karenssiajalta ja ruokarahaa 480 €/kk -20,%. Mutta jos on avuton eikä tukia osaa hakea niin sitten jääkin nollatuloille. Nälkäkurkiainenhan kerran sanoi ettei "osaa" täyttää "lippuja ja lappuja".
Tilanteesi on enemmän kuin kurja. Valitettavasti en pysty auttamaan muutoin kuin olemattomilla neuvoilla.
Etsi netistä meditoimis- ja rentoutumisohjelmia. Löytyy aika paljon. Yritä keskittyä kuuntelemiseen. Jo hetki oman ajattelun ulkopuolella on askel eteenpäin. Ulkoile ja tee kotijumppaa niin saat keholle ja mielelle toimintaa. Vaikeaa tulee olemaan mutta kannattaa yrittää.
Jaksamista.
Toimeentulonhan kyllä saa, vaikka olisi veloissakin. Jos on töissä, niin ulosotto ottaa paljonkin tilistä, jopa 500 euroakin. Sitten joutuu sossusta hakemaan minimitoimeentulon, menoiksi lasketaan ulosotot. Tälleen pysyy kyllä hengissä ja hyvänä puolena velat lyhenee ennätysvauhtia! Tämä on kuitenkin joillekin henkisesti raskasta, varsinkin lapsiperheille, kun ei oikein tiedä tuleeko sitä rahaa vai ei. Sitten voi velkaneuvonnan kautta järjestää asiat esim. velkoja niputtamalla. Ehkä sinulla auttaisi kun tekisit jotain asioiden eteen esim. juuri velkaneuvonnan kautta? Tuska yleensä helpottaa, kun asiat hitaastikin hoitaa. Tekemättömyys aiheuttaa tuskaa.
Velat vanhenee 15 vuodessa. Sen aikaa elät yhteiskunnan tuilla ja teet pimeitä töitä. Tai muutat ulkomaille ja aloitat aivan uuden elämän, siinä vaihtoehdot. Kolmas vaihtoehto on että jatkat itsesäälissä piehtaroimista.
Vapaa valinnan väite, että velat vanhenevat 15 vuodessa EI PIDÄ PAIKKAANSA. Velat eivät vanhene koskaan jos niitä yritetään periä säännöllisesti.
15 vuoden jälkeen velkoja ei voida ulosmitata. Vaikka joka vuosi velkoja yritettäisiin niin ne vanhenevat 15 vuodessa.
en tiedä auttaako tämä, mutta kerron omasta tilanteestani 90-luvun alkupuolelta jolloin yrityksiä meni konkurssiin kuin heinää ja muutamassa vuodessa työttömyys lisääntyi pahimmillaan 500 000een
takasin parhaan ystäväni lainan yrityksen perustamista varten sen jälkeen kun hän oli kymmeniä kertoja vakuuttanut että hoitaa pahimmassa tilanteessa sitoomukseni vaikka pimeällä lisätyöllä
en voi sanoin kuvaillakaan sitä päivää kun minulle selvisi että takaukseni menee minun maksettavakseni, olotila oli niin paha että jouduin pakottamaan itseni unitilaan päiväsaikoihin, jouduin lopulta 3kk sairauslomalle
tämä paras ystäväni jonka olin tuntenut jo ala-asteelta osoittautuikin täydelliseksi luovuttajaksi ja valehtelijaksi, hänellä ei ollut aikomustakaan maksaa omia saatikka minun velkojani vaan heittäytyi samantien kelan ja sossun elätettäväksi pysyvästi. Lopullinen sinetti oli se kun hän rupesi tekemään töitä pimeästi eikä kuitenkaan maksanut minulle euroakaan lupauksista huolimatta. Katkaisin ystävyytemme lopullisesti.
itse valitsin toisin, menin sairausloman jälkeen takaisin töihin vaikka 1/3 palkasta ulosmitatattiin seuraavat 8 vuotta. Kaikkia haavet mitä minulla silloin oli meni viemäristä alas, tulin nippa nappa toimeen jäljelle jäävällä palkallani, mihinkään ylimääräiseen ei ollut ikinä varaa
nyt jälkeenpäin ajatellen ainoa myönteinen asia mitä kaikesta seurasi oli että tapahtumat karaisivat minua, olen nyt henkisesti HUOMATTAVASTI vahvempi, pienet vastoinkäymiset eivät enää minuun vaikuta, kahdeksan vuoden velkavankila sisuunnutti myös minua niin paljon että enää en edes ajattele luovuttamista tai periksi antamista muissakaan asioissa
mitään neuvoja en valitettavasti pysty antamaan, sinun pitää vain antaa ajan kulua. Sen kyllä huomasin että tietyt hengitysharjoitukset rauhoittivat mieltäni jonkin verran, lainaa asiaan liittyviä kirjoja kirjastosta, aiheeseen liittyy varmaan paljon artikkeleita myös netissä nykyään
tsemppiä sinulle, muista että paistaa se aurinko lopulta risukasaankin...
Auts! Tuo yllä oleva tarina on karu opetus siitä, että ÄLÄ KOSKAAN TAKAA KETÄÄN missään lainassa, ellet ole varautunut maksamaan toisen puolesta toisen lainat.
Liian karu oppikoulu 8 pitkää vuotta kärsiä tappiota vain toisen ihmisen holtittomuuden ja kyvyttömyyden ja valehtelun vuoksi.
Itse päätin myös etten takaa kenenkään pientäkään lainaa, en edes oman lapseni ja kerroin sen hänelle jo silloin kun muutti kotoa omaan elämäänsä. Pärjään pienellä sairaseläkkeelläni kun ei ole velkaa, joskus annan rahaa lapselleni tai maksan hänen ruoka kassin jos käymme yhdessä kaupassa. Kamalaa olisi joutua maksamaan toisten velkoja, tai jos lainaa rahaa jollekkin eikä hän maksakkaan takaisin. Onneksi olen ollut päättäväinen ja sanonut ei.