Entinen James Huston on nyt James Leininger. Hienoa James, elämä jatkuu ja uudet seikkailut edessä.
Former Corsair pilot James, I am so happy to hear your story. New adventures are waiting for you. Have a nice life!
Best wishes, former german soldier in the kriegsmarine (on the battleship Bismarck)
Toivottelin vähän onnea Jamesille ja tässä linkki:
http://www.dailymail.co.uk/femail/article-1209795/Reincarnated-Our-son-World-War-II-pilot-come-life.html
F4U Corsair oli kaunis sininen lentotukialuskelpoinen lentsikka:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vought_F4U_Corsair
Former Corsair pilot James, I am so happy to hear your story. New adventures are waiting for you. Have a nice life!
Best wishes, former german soldier in the kriegsmarine (on the battleship Bismarck)
Toivottelin vähän onnea Jamesille ja tässä linkki:
http://www.dailymail.co.uk/femail/article-1209795/Reincarnated-Our-son-World-War-II-pilot-come-life.html
F4U Corsair oli kaunis sininen lentotukialuskelpoinen lentsikka:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vought_F4U_Corsair
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lisäänpä tuohon aloitukseeni... Sotilaissa kautta kaikkien maiden oli sympaattisia kavereita. Edes SS-divisioonissa taistelleet eivät olleet kaikki kiihkonatseja. Katsokaapa yhden frendini kuva kirjasta Taistelu Normandiasta s. 58. Yleensä kaikki sotaopukset on tehty voittajien näkökulmasta, tuo ei. Kirjoitettu historia on voittajan historiaa. Tuo frendi Freddie taisteli SS-divisioonassa eikä ollut mikään kiihkonatsi.
Suuri osa oli ihan tavallisia tyyppejä, jotka halusi kotiin heilan luokse. Tunnuslauseena tietty Führer, Volk und Vaterland, mutta todellisuudessa sotilaat taistelee perheidensä ja ystäviensä puolesta. Ja sen puolesta, että pääsis pian kotiin eikä tarvis olla rintamalla.
Minullakin oli mahdollisuus mennä SS-divisioonaan, mutta arvelin säilyväni paremmin hengissä eliittilaivalla. Erehdyin. Sodassa ei ole missään ns. turvassa.
Kun ajattelemme elämää monen kropan näkökulmasta - asumme monissa kehoissa - niin emme kauhistu jonklujn yhden kropan kuolemaa. Se on vain väliaikainen ja todellinen minämme on tietoisuus jolla ei ole varsinaista kehoa ollenkaan. Tietoisuus vaihtaa kehoa niin kauan kunnes oppii vähitellen elämään ilman materiaa ja ilman takertumista kehoihin. Takertumattomuuden oppimisen näenkin yhdeksi elämän oppiläksyksi. Se opitaan kantapään kautta melko hitaasti ajan saatossa. Elämän muodot muuttuvat, tietoisuus kyllä säilyy ja esim. itselläni tietoisuus on jatkumo vuodesta 1920 sisältäen elämän toisella puolella ylifyysisillä alueilla.