Kertokaa olenko tulkinnut tätä novellia oikein ja sitä mistä tämä kertoo?
Minusta siis tämä kertoo joko lapsen hoitoon antamisesta tai kokonaan pois antamisesta. Lisäksi tekstistä selviää naisen asema sekä yhteiskunnallinen tilanne. Olenko täysin väärässä???
Maria Jotuni: Matami Röhelin
- Asuuko tässä matami Röhelin?
- Justikka, käykää sisään, olkaa hyvä.
- Ehkä minulla on kunnia, ehkä se on matami itse?
- Juu, minä olen Röhelin ja minun mieheni on myös Röhelin.
- Onko se matami kun on käynyt siellä ilmoittamassa ottavansa pienen lapsen hoitoon?
- Jassoo, se on neiti, neiti on hyvä ja istuu. Tässä on parempi, toppastooli.
- Kiitos.
- Se olisi neidin oma lapsi kuin olisi ulosannettava?
- Niin.
- Ja vanhako on lapsi, jos saa kysyä?
- Kaksitoista vuorokautta.
- Ai-ai, neiti kulta.
- Se alkaa olla jo haitaksi.
- Tietysti, tietysti.
- Pitää matkustaa, on paikka toisessa kaupungissa.
- Tietysti, tietysti.
- Mutta jos matamin sopii ottaa se.
- Sopii, neiti on huoleti, ihan niinkuin sitä ei olisi ollutkaan.
- Minä ostan kyllä vaatteet ja leningit ja kaikki kauniit ja matami on hyvä ja katsoo vain sen perään, ja kun ulkoilmaan viedään, pitää se myssy stärkätä näin tästä edestä ja piipata - onko matami nähnyt herraslapset?
- Jaa - herraslapset - niitä ne on minulla olleetkin, kaikki hyviä ja kauniita lapsia, oikeiden ihmisten jälkeläisiä. Paljon niitä täällä laitakaupungilla säilytetään, monessa niistä vain eletään, niistä syödään, niistä juodaan ja niistä kaikki vippelkonstit koetaan. - Tietäähän neiti, mitä sakea elämä sisällään pitää.
- Jaa.
- Vaan niinkuin minun mieheni sanoi, että jos sitä peliä pelaat, niin muuta elinkeinoa ei meillä laajemmin harjoiteta. Paitsi että minä nyt joskus jonkin ruumiin pesen, mutta lapset pidetään siistinä siltä, ettei niinkuin monessa paikassa - luvalla sanoen - matoja -
- Osch -
- Niin, näkeekö frööken, ja nälkää. - Vaan minä kun otan ja täytän sen hyvästi ruualla, että veri on lihavaa ja sakeaa, sitten niitä ei haluta huutaa, pitävät ikäänkuin raskaampaa olentoa.
- Jaa, niin, paljonko matami sitten tahtoo?
- Kyllä sovitaan, frööken, kyllä niistä sovitaan. Frööken parhaiten tietää, minkä verran asia on häntä helpottanut.
- Matami hyvä määrää vain ensin.
- Näkeekö frööken, jokunen antaa lapsensa kuukausittain elättää, jokunen antaa sen summissa ulos. Joku hienompi antoi 35 kuussa, ja sitten piti puhtaus olla ja terveyttä hoitaa ja kokonainen maito ja kaikki niin hyvin. - Sitten on vähempi ollut ja summissa ollut ja sitten sattuu, kun ovat pieniä ja puristuksessa kasvatettuja, että kuolevat. Eihän neiti ole puristanut itseänsä?
- En.
- Ei sitten. Vaan mitä minun pitikään sanoa, - niin, että monet pitävät, että on onni, kun viatonna kuolee - että sitä on niin erilaisia elämänymmärryksiä ja monella eri tavalla voi asiata ajatella, pahaa ajattelematta - kukaan ei pahaa siltä tahdo tehdä - ei, tietysti ei. - Vai voisiko äiti, jos suotta niinkin ajattelisimme, oman lapsensa hengiltä ottaa, vaikka haitaksi olisi? Ei moni. Niitä on heikkoja sydämiä, jotka eivät voisi sitä sitten koskaan unohtaa.
- Eihän toki, kuinka matami
- Eihän toki, rakas neiti, eihän toki. Ei sitä voisi. Eikä ole tarviskaan. Asian kuljettaa toista tietä. Joku sata ei merkkiä elämään jätä ja joku lapsi, ei senkään tarvitse merkkiä jättää. Toisella on aikaa ja se hoitaa ja tarvitsee rahaa omaan onneensa taas. Minun mieheni, nähkääs frööken, on sellainen, se vie - tiedättehän te miehet, frööken.
- Jaa, matami.
- Jaa, minä poikkean - niin, kuinkas me nyt asian ajatteleisimme - neiti on nuori ja kaunis ihminen, ihan kuin posliinista nukki. Eihän neidin tarvitse puutetta kärsiä?
- Ei.
- Niin ei. Jaksaako neiti sitten maksaa kerralla 300?
- Ja ei muuta?
- Ei muuta. Nyt. Tahi niin, että neiti kirjoittaa sitten osoitteensa ja nimensä ja minä kirjoitan sitten tarkemmin. Sillä jos lapsi kuolee - niitä ei tiedä pieniä, niin on kirstuvaatteet laitettavat ja kellot ja papit kustannettavat - niin, näkeekö frööken, niihinkin menee pitkälle kolmattakymmentä. Se on minulta aina mennyt. Minä kun puhtaasti ihmisten tapaan kaikki laitan, kaikki, kaikki, ja lapsen hyvästi hoidan, aina ajatuksen kanssa - lapsen parhaan kyllä ymmärrän.
- Minä kaikki maksan. Että vain lapselle - ei mitään - että kaikki on hyvin - kyllä minä maksan ennen - se on niin pieni ja sievä, matami ei usko, se nauraa -
- Ai, neiti kulta, sen matami kyllä uskoo.
Mistä tämä novelli kertoo?
5
3353
Vastaukset 5
- Abi2014
Madam ei halua/pysty hoitamaan lasta ja vie hänet hoitoon (syynä luultavasti korkea asema ja nainen vaikuttaa rikkaalta). Hän ei kuitenkaan täysin hylkää lasta, sillä hänhän lupautuu maksamaan lapsesta syntyvät kulut. Kokonaan hän ei lasta nähtävästi pois anna, vaan hänellä ei vain tunnu olevan aikaa lapselle ja sen takia lapsi hoidetaan muualla.
- Abi2014
http://nannankirjakimara.blogspot.fi/2012/04/maria-jotuni-rakkautta-1907.html?m=1
Tuolla sanotaan kyseisestä novellista, että se jättää henkilöiden nykyisen tilanteen ja menneisyyden tulkinnan varaan. Novellin päähenkilön aviomies on "hyvin toimeentuleva" eli rikas.
- yks tulkinta
Tässä yksi tulkinta: Matami Röhelin käyttää hyväkseen ihmisiä, joille on niin sanotusti käynyt huonosti, kuten novellin neidille. Neiti saattaa olla taustaltaan hyvästäkin perheestä, mutta sata vuotta sitten avioton lapsi tahrasi kenen hyvänsä maineen. Lapsi on avioton, siis isätön, koska matami neidittelee lapselleen hoitajaa hakevaa.
Koska tosiaan avioton lapsi tahraa maineen vakavasti, siitä on päästävä eroon. Kumpikin nainen tietää tämän. Neitiä ei oikeasti kiinnosta, kuinka lapsi hoidetaan. Puheet hyvästä hoidosta ovat korupuheita. Kumpikin tietää myös tämän.
Tällaista tilannetta ei voisi syntyä nykyään, mutta sata vuotta sitten monesti.
Olen tulkinnut novellin jo lukioiän ohittaneena mutten sentään likikään satavuotiaana. - Anonyymi00004
Nykyaikana on melkein mahdotonta ymmärtää, mitä oli aviottoman lapsen saaminen ja millaista oli äpäränä eläminen. Syntyneitten tietoihin merkittiin kirkonkirjoissa äpärä ja välillä oikein huutomerkin kera. Äpäriä näyttää kyllä syntyneen aika paljonkin. En tiedä, miten nämä naiset pystyivät elättämään ja hoitamaan lapsensa.
1970-luvulla suhtautuminen alkoi muuttua, mutta vielä nykyäänkin hoivakodeissa työskennellessä kohtaa vanhuksia, jotka murehtivat sitä, että olivat halveksittuja äpäriä.
Tuo novelli on kyllä hirveän järkyttävä. Nuori nainen ei voinut pitää 12 päivän ikäistä vauvaansa, joka jo hymyilikin äidilleen. - Anonyymi00005
Jokainen tulkitsee omista lähtökohdistaan ja omasta näkötornistaan käsin. Ei siis ole yhtä oikeata tulkintaa.
Itse vanhempana ihmisenä ja paljon elämää nähneenä näen tässä nuoren naisen, jolle niin sanotusti on käynyt hassusti ja hän etsii vauvalleen sijoitusta päästäkseen taakastaan eroon.
Jotuni tuo tässä esiin julman yhteiskunnallisen vääryyden. Avioton lapsi on naiselle raskas taakka ja mainehaitta. Lapsen isää asia ei koske mitenkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra on mukana Suomen huutokauppakeisari -sarjassa
Suomen huutokauppakeisari on tavallisten suomalaisten ohjelma. Sarjan suosiosta kertoo se, että nyt alkaa jo 19. kausi t921108Kuuleppas
ensimmäiset naissuhteet toimii miehelle eräänlaisena oppikouluna, mutta hän ei välttämättä itse ymmärrä oppineensa mitää229856Paljonko on etäisyytesi kiinnostavaan naiseen km?
Kaipailen tärkeää miestä ja pohdin hänen ajatuksiaan... ❤️73836- 54734
On meillä harvinaisen törkeä valtuuston puheenjohtaja
Ja tyhmä! Kannattaisi googlettaa "julkisuuslaki" ja nojata siihen vasta sitten. Samalla voisi googlettaa muiden kuntien72693Olet mieleni päällä edelleen, J
En voi sille mitään. Ja olen yrittänyt voida, monen monta kertaa. Miten jäinkin näin kiinni sinuun... 😞34612- 51565
- 41560
Mikko Leppilampi loi TTK:ssa ankaran tavan - Jatkaako Veronica Verho haastavaa perinnettä?
Suorien lähetysten juontaminen vaatii rautaista ammattitaitoa ja kovaa työtä. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa on näh29557Oletko miettinyt
Mikä minusta tekee sinulle niin erityisen? Onko se samanlaiset lapsuusmaisemat? Työpaikan liian pitkät katseet? Selvittä30535