Sapatin herra? Kumosiko Jeesus lepopäivän?

Jatkoa edelliseen >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>




Kaikkina maailman aikoina on ollut niitä jotka tahtovat noudattaa Jumalan itsensä antamaa alkuperäistä raamatullisen viikon seitsemättä päivää. Nykyisin päivä osuu meidän lauantaille. Monissa maissa viikkojärjestys on pysynyt samana ettei päiviä ole muutettu. Suomessa 1.1.1973 tehtiin sunnuntaista viikon seitsemäs päivä lakiasetuksella. Lauantai oli viikon seitsemäs päivä suomessa vielä vuonna 1972. Lepopäivä asetettiin jo Eedenissä luomistyön yhteydessä. (1 Moos 2:1-4) sekä lain antamisen yhteydessä vanhan liiton aikana.

Uuden liiton kansalaiselle lepopäivä on ajankohtainen kerran viikossa edelleen Jumalan levon ja ilon päivän merkityksessä. Kymmenen käskyn moraalisiveyslaki ole mihinkään poistettu vaan ajan loppuun saakka opettaa mikä on syntiä. (Room 6:23) Jaakob sanoi selvät sanat mitä merkitsee yhden käskyn rikkominen. ”Se joka kaikessa noudattaa lakia, mutta rikkoo sitä yhdessä kohdin on syypää kaikilta kohdin.” (Jaak 2:8-13) (>Ilm 14:12, 12:17, Luuk 16:17)
Sapattia vietetään uudessa maassakin. (Jes 66:22-23)

Lepopäivän vastustus alkoi vähitellen 100 luvulla juutalaisvastaisuuden vuoksi. Lepopäivällä ei ole mitään tekemistä juutalaisuuden kanssa kuitenkaan sillä juutalaiset olivat vain Juudan jälkeläisiä ja ennen kuin maailmassa oli ensimmäistäkään juutalaista oli lepopäivän asettamisesta kulunut jo 2000 vuotta. Lain käsky lepopäivästä on siis kuulunut kaikkina aikoina koko maailmalle.
Kautta aikain on ollut ihmisiä jotka tahtovat viettää samaa päivää minkä Jumala antoi jo Eedenissä ja lain antamisen yhteydessä. (2 Moos 20:8-11, 5 Moos 5:12-15)

Vuonna 321 maaliskuun seitsemäntenä päivänä keisari Konstantinus Suuri teki työvoimapolitiikkaa ja yhdisti kansan kaksi joka viikko toistuvaa juhlaa yhdelle päivälle. Valtakunnassa oli vain yksi lepopäivä ja kuusi työpäivää ja osa kansasta vietti kristittyjen sapattia ja toinen osa kansasta auringon ja valon juhlaa Heliumin Sanday:ta. Sen ajan kirkko oli aina kaikessa päätöksenteossa mukana. Näin molempien juhlien viettäjät tekivät myönnytyksiä yhdistäen tapojaan ja perinteitään samalle uudelle lepopäivälle Sandaylle. (Dan 7:25) Lepopäivämuutos oli siis keisarin ja sen ajan kirkon johtajien käsky.

Ovatko sunnuntain viettäjät syyllisiä ?
Vuosisatoja on ollut vilpittömiä sunnuntainviettäjiä joilla ei ole ollut tietoa lepopäivän historiasta. He eivät ole syylliset että ovat ilman parempaa muuta tietoa viettäneet päivää jolla on sellaista keisarillista historiaa että ovat kajonneet 300 luvulla Jumalan käskyyn. (Dan 7:25) Vilpittömiä uskovaisia ovat viettäneet ”pyhäpäiväänsä” vuosisatoja hyvällä omalla tunnolla.
Lepopäivä on omantunnon kysymys jokaiselle ihmiselle itselleen.

Miksi Jeesus nimitti itseään ”Sapatin Herraksi?” Jeesus sanoi niin ilmeisesti koska oli itse sapattia asettamassa ja siksi valtuutettu opettamaan oikeata sapatin viettoa. (Mark 2:27-28)

Jeesus vahvisti omilla sanoillaan lain voimassaolon ihmiskunnan kaikkina aikoina. (Matt 5:17-18, Luuk 16:17) Laissa on kymmenen käskyä. (Apt 5:29) (Mal 3:20-24)
Jeesus tahtoi opettaa sapatin oikeata viettoa. (Matt 12:9-21, Luuk 13:10-17, Joh 7:22-24) - Ei kumonnut lepopäivää!

Päivän tarkoitus on pyhä ilon ja levon päivä. Riita ja viha ei pyhää eikä kristillistä koskaan ole. Ongelmia ei ole kun on viikossa viisi työpäivää. Jokainen voi rauhassa viettää omantuntonsa mukaista päivää ja vastaa siitä itse tietenkin Jumalan edessä niin kuin kaikesta muustakin itse.

Jumalan Pyhä Henki on kristityn kasvattaja, opettaja, nuhtelija, syyttäjä ja tuomari aina.
Omantunnon kysymyksiä ei voi pakottaa. Jumalan moraalilaki on uskovan sydämessä mieluisena sydämenasiana joka uskossa taipuu Jumalan tahtoon ilolla. ( 1 Joh 5:3) Ihmisen tavat ja arvot muuttuvat elämässä. Jokainen käy itse oman kilvoittelun uskon asioissa, ihminen kasvaa ja erehtyy. Oppii lisää.

”Pitäkää pyhänä minun sapattini olkoon se merkkinä liitostamme ja muistuttakoon meitä siitä että minä olen Herra teidän Jumalanne.” Hes 20:20


Muista pyhittää lepopäivä. Jumala - Pyhä Henki - Jeesus pyhittää ihmisen. (1 Piet 13-25)


Jumalan siunausta
Jari Laurila

Ei missään Jeesus määritellyt sapatin viettoa, ei yhdellä sanallakaan.
Fariseuksethan puivat hänelle nyrkkejään, koska Jeesus mm. "pui viljaa" /poimi tähkäpäitä ja hieroi niitä käsissään viljapellolla sapattina opetuslasten kanssa.
Tuskin pelto oli Jeesuksen omistama, joten Jeesus myös syyllistyi varastamiseen. Hän varasti jonkun omaisuutta.

Jeesus itseasiassa kumosi kaikki VT:n kymmenen käskyä omalla käytöksellään.

Hän ei esim. kunnioittanut isäänsä Jooosefia ja äitiään Mariaa, vaan jo nuorena 12-vuotiaana kapinoi heitä vastaan.

Jeesus mm. teki huorin eläen läheisessä suhteessa prostituoidun kanssa.

Jeesus siis itse rikkoi kaikki 10-käskyn lait.

Kuka sinun pelastajasi on "lue raamatusta"?

Syntinen ei voi syntistä pelastaa. Eli jos sinun jeesuksesi on lain rikkoja, ei hän voi sinua pelastaa. Eihän syntisen tarvitse toista syntistä pelastaa?

"mitä odotatat?":lle

Juuri sinun mainitsemastasi syystä se Jeesus Nazaretilainen makaa siellä haudassaan tai pikemminkinkin hänen tuhkansa siellä muinaisen Jerusalemin kaupungin maan uumenissa. Tapana nimittäin oli, että vainaja, joka oli haudattu kallioon louhittuun hautaan poltettiin kaupungin muurien ulkopuolella parin päivän päästä hautaamisestaan, suruajan mentyä ohi. Paikka jossa rikollisten ja kuolemaantuomittujen maalliset jäännökset poltettiin kutsuttiin Jerusalemissa Gehennaksi. Gehennassa paloi tuli, jota ei koskaan sammutettu.

”Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin, ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta.” (Jes 58:13-14)

Palstan sheriffi ei kuullosta lainkaan lakihenkiseltä aloituksessaan ja tuo loppukaneetti selvittää kirkkaasti, että ilosta ja levosta käsin sapattia vietetään; erotetaan se päivä Herralle ja lähimmäiselle. Kiitos raikkaasta aloituksesta!