onko ruokajonossa käyminen suuri häpeä?

Ei oo jos muistat huutaa sossua!
Huudat kaikille siel oleville koska niin saadaan muutki huutaa ja sitku kaikki huutaa ni poliitikot tajuu et tukii pitää nostaa!

Ei se ole häpeä. Aluksi ihminen ajattelee, että on. Mutta lopulta ruokajonot oivat kuitenkin olennainen osa elntarvikeoikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Kuitenkin olisi hyvä, että saamaansa ravintoa vastaan ihmisillä olisi oikeus tehdä jotain hyödyllistä kansalaistyötä.

Ruokajonossa käyminen ei ole häpeä. Valehteleminen, että käy töissä, vaikka ei käy, on häpeä.

Ei ole, koska se ei ole kansalaisten vika. Ministerit ja edustjat tekevät semmoisia päätöksiä tahallaan että saait iste enemmän rahaaj a ottavat köyhiltä.

Mene vaan hakemaan minäkinkäyn neljä kertaa viikossa, pakko kun ei ole rahaa enää ruokaan.
Kursseille ei kannata mennä, sieltä et työölisty kuseen vaan joudut kun tulot tippuu.

Ei ole häpeä käydä ruokajonossa, jos on oikeasti sen tarpeessa. Silloin se on häpeä, jos tuhlaa rahansa alkoholiin ja tupakkaan (eikä yritä vierottautua riippuvuudestaan), käy etelänmatkoilla vaikka rahat ei oikein riitä tai hankkii itselleen kalliit rakennekynnet vaikka kaapeista loppuu ruoka.

Työttömillä on niin hyvät tuet, että normaali ihminen pärjää niillä ihan hyvin. Yllättävä poikkeustilanne voi tietysti tulle kenelle tahansa, ja ruokaa on hyvä jakaa myös niille, jotka ei sairauden, vamman tai jonkun muun syyn takia osaa tai pysty pitämään taloudestaan huolta.

Tämä on sanottu täällä ennenkin, mutta sanonpa vielä toistamiseen: Heikki Hurstin ruokajono Kalliossa on hyvin monen osalta KIRJAIMELLISESTI pelkkä Alkon alennuslippu. Ruokarahaa säästyy joka menee viinaan...se on häpeä, mutta häpeä ei ole se jos todella olet nälissäsi etkä käytä säästyneitä rahoja kossuun.

Itse jouduin turvautumaan Hurstin pöpöröihin pari vuotta sitten ja kyllä se sattui syvällä sielussa alkuvaiheessa, hirveät itsesyytökset ja alemmuudentunteet, mutta muutaman viikon päästä siihen turtuu eikä sitä edes ajattele muuta kuin että sieltä saa safkaa vähäksi aikaa. Olisin todennäköisesti joutunut tonkimaan poisheitettyä ruokaa sieltä sun täältä ellen olisi saanut ruokaa, sen verran olin ahtaalla n. vuoden verran.

Käyhän leipäjonossa kaikenlaista porukkaa, että ei meinaa löytyä autolle parkkipaikkaa... Tuskin Suomessa kenelläkään on ihan todellista tarvetta käydä leipäjonossa hakemassa ruokaa, mutta sitä haetaan sieltä, kun saa ilmaiseksi.

Olen itsekin käynnyt muutaman kerran hakemassa, kun monet ovat valittaneet sieltä saatua ruokaa. Ihan kokeeksi kävin muutaman kerran ja hyvää ruokaa oli, oikeaa näkkileipää useampaa laatua, kaurahiutaleita, makaroonia ja jauhoja eri laatuja. Säilykkeitä oli, sika-nautaa purkissa. Eli ei mitään kummoisia, mutta laatutavaraa, tosin pakkauksiin oli painettu taikka leimattu maininta EU:n ruoka-avusta ja tuotetta ei ole tarkoitettu myyntiin. Vaan eipä tuo näytä tahtia haittaavan, kun näitä samoja tuotteita näkyin Venäjän Karjalassa olevan myynnissä mm. Pitkärannan torilla taannoin siellä käydessäni. Harva paikallinen edes ymmärsi suomenkielistä tekstiä pakettien kyljestä...

Pellehommaahan tuo ruuan jakaminen tavallaan on, nuoret hakee ruokaa sen vuoksi, että jää rahaa biletykseen, alkkikset hakee sen vuoksi, että rahaa riittä horjunta-aineisiin, tavis perheellinen jatkaa ruokatalouttaan ilmaisilla tarvikkeilla. Säästö se on pienikin säästö, eihän kaurahiutaleet ja makaroonit oikeasti ketään konkurssiin vie, vaikka ne itse ostaisikin, mutta jos ne saa ilmaiseksi, niin miksi sitten maksaa niistä. Ja harva "todellisessa tarpeessa" oleva edes huolii kaurahiutaleita sieltä jakopaikalta, niin tavallinen perheen isä saa herkästi mukaansa suuren pahvilaatikollisen kaurahiutaleita taikka näkkileipää.

Huvittavin juttu sattui, kun vaimoni kanssa lahjoitimme eräälle vähävaraiselle porukalle ruokaa, oli makaroonia, ketsuppia, ja säilykepurkeissa lihapullia, sekä sika-nautaa. Lihapullat olivat repäisykannella varustetussa purkissa , mutta sika-nauta säilykkeet olivat vanhanajan säilykepurkissa, johon tarvitaan purkinavaaja. Uskokaa taikka älkää, mutta nuo sika-nauta säilykkeet tulivat kaikki takaisin, kun tämä porukka ei saannut niitä purkkeja auki!!! Makaroonit oli osattu keittää ja ketsuppi saada pois muovipullosta, sekä lihapullat purkista, kun kannen sai auki repäisemällä, mutta normaalia säilykepurkkia ei saatu auki!!! Kaikki 20 purkkia sika-nauta säilykettä tuli takaisin, eivät kelvanneet. Söimme niitä sitten perheen kanssa, mehän ne oltiin maksetukin, mutta hieman kyllä ihmeteltiin ihmisten uus*avuttomuutta

Ylipaino näkyy olevan ongelma nettikiusaajille... Luulisi, että nälässä lähimmäisen elopainoon ei olisi katsominen, mutta kun täällä saa kaiken maailman idiootit julkaista, voisi ensin kysyä, että kuka v*ttu teidän älypuhelimet on maksanut?!? Mulla ainakaan ei rehtinä pienituloisena ole ollut koskaan varaa sellaisiin, eikä yhteiskunta ole muutenkaan hengissä pysymistäni taannut, vaikka lainpykälät ovat tukien määrissä toteuttaneet.

En usko, että itselleni - kysymykseen vastaus - leipäjonossa käyminen olisi "häpeän asia", mutta siten se maksaisi liikaa, että ei voi. Täällä pienemmissä kaupungeissa ei ole mitään ruokajakelua, eli en maksa kymmentä euroa bussimaksuissa siitä, että pääsisin jonottamaan vanhentunutta ranskanleipää. Autoa ei ole, eli en ole varakas.

Suuri häpeä on korkeintaan se, että jos joku saa ILMAN TYÖSSÄKÄYMISTÄ joku perhe JOKA KUUKAUSI valtiolta 1000-1500 euroa työttömyys sosiaalitukia, kun valehtelematta ( ja toivottavasti kukaan tuttu ei nyt tunnista minua tästä) itse olen koko vuoden elänyt 7000 eurolla.

Ja kiitos toki valtiollekin kaikista elämässäni saamistani sosiaalituista ( pienimpiä luultavasti ikäisteni kategoriassa koko ikäisteni väestösegmentistä se mitä minä olen saanut), mutta jos itse olisin - vaikkapa- kansanedustaja, laskisin, että valtion "auttamista" ei ole summat, joilla perheet itse elättää omansa. Toki voin olla ylpeä, että elän yli kahdeksan kuukautta summalla noin 7000 euroa, joka on jonkun tukiasiakkaista nillittävän taviskeskiluokan edustajan kuukausipalkka, ja että se on totuus kulutuksestani. Mutta minusta on väärin, että v*ttu miten pienen osan siitäkin summasta olen saanut valtiolta. Tässä maassa kuolee oikeasti nälkään ilman sukulaisia, oikeasti. Ehkä Esko Seppänen on jossakin oikeassa, mitenkään en ole kateellinen, nillikat.

On se. Siksi mielummin kärsin nälkää tai kuolen nälkään kun käyn jonossa.

Ruokajonosta saa paskaa ruokaa. Viiminen käyttöpäivämäärä korkeintaan niissä tuotteissa on, mikä tarkoittaa että syöt seisonutta ruokaa. Ei se hyvää ole. Yhteiskunta takaa kelan tai sossun rahoilla jokaiselle suomalaiselle parempaa ruokaa jos vain on onnea.

Mikäli ihan yleisesti puhutaan että asutaan sivistys- ja hyvinvointivaltiossa, niin sellaisen maan työttömien kansalaisten pitkät leipäjonot (jossa jonotetaan vanhentuneita myynnistäpoistettuja leipiä ja ruokia) ovat suuri häpeä. Että ihmiset joutuvat oikeasti jonottamaan leipää omassa kotimaassaan, koska töitä ei ole saatavilla ja sosiaalituet laitettu minimiin millä ei pärjää perhe eikä sinkku.

Työttömänä ollessani kävin leipäjonossa enkä hävennyt ollenkaan. Yhteiskunnan ja päättäätjien pitäisi osata hävetä, mutta eiväthän ne osaa. Kerran viikossa hain kassin, ja oli ihan hyvää ruokaa. Sanoin antajille etten ota sokeroituja jukurtteja, enkä makkaroita enkä pullaa. Oli jauhelihaa, juustoa, tomaatteja, banaaneja, paprikoita, leipää ym. Joskus enemmän, josku vähemmän.

Ei köyhiä pidä syyllistää ja haukkua, syyllistäkää niitä, jotka ovat vieneet Suomen tähän tilaan. Köyhä tuskin siihen on pystynyt vaikuttamaan. Sitä paitsi yhteiskunnan tuet vähäväkisille ovat vain promille niistä rahoista, joita tässä maassa maksetaan yritys- ja maatalous- ja ym.rikkaiden tukina.

Ei ole häpeä käydä leipäjonossa.
Miksi pitäisi heittää pois syötäväksi kelpaavaa ruokaa? Se ei ole niiltä pois, joilla on varaa ostaa ruokansa itse. On hyvä, että vähempiosaisia autetaan. Maahanmuuttaja-sompuille annetaan kunnon asunnot, merkkivaatteet lapsille, mutta miten voi pienellä eläkkeellä kitkuttava vanhus? Omista pitäisi ensin pitää huolta!

Mikäli suomessa ei olisi näitä tuikitarpeellisia mutta säälittäviä leipäjonoja varsinkin kun työttömyystilasto on korkealla maassamme,
niin saattaisi olla että ilman leipäapua aika moni nääkkäisi kun ei jaksaisi enää yksinkertaisesti yrittää sitkutella eteenpäin.
Tästä huolimatta ei voi kuin hämmästellä mistä löytyy näitä kansalaisia jotka vuosi toisensa jälkeen äänestävät kansanedustajiksi pahimmillaan krapulassa toikkaroivia pellejä jotka ikään kuin tsoukkina ovat paikkaa hakeneet tai vastaavasti julkkishenkilöitä joilla ei ole alkeellisintakaan käsitystä politiikan teosta. Kansanedustajilla ei ole YT pelkoa, mutta kansalaiset jonottaa leipää.

Ruokajono ruuta on vanhoja ja osin pilaantuneita. Yks kaverini käy ja oon katsonut että kaksikin viikkoa vanhoja ruokia antavat. Itse en menisi.

Porvoossakin jo pitkiä ruokajonoja. Yllättävän monelle tarjoaa ko ruoka-apu tarpeellista tukea nykytaloustilanteessa, leipäjonossa olijoiden ei todellakaan tarvitse hävetä, vaan heidän jotka voisivat palkkansa edestä edustaa kansalaisia niin ettei jonoja tarvittaisi, tai heidän jotka keskittyvät puhtaasti omien etujensa ajamiseen.
"Porvoonkin ruokajonossa on usein lähemmäs kaksisataa ihmistä, suurin osa vanhuksia ja yksinhuoltajia. " Yhden ruokajonolaisen kokemuksia tässä linkissä
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1429600964155.html

Triviakysymys:

Kuka nykyisistä (valituista) politiikoista kävi henkilökohtaisesti paikalla pitkässä leipäjonossa ensin jonottamassa muiden mukana, sitten jakamassa kaupasta poistettua ruokaa työttömille ja juttelemassa heidän kanssaan.

Oikein vastannut voi saada palkinnoksi ehkäpä hapankorppupaketin jonka viimeinen myyntipäivä oli viime kesänä.

No onhan ruuanjakelussa viimeisen pvm:n ruokaa, siihenhän se perustuukin että saavat kaupoista vanhentuvaa ruokaa jota vapaaehtoiset valmistavat ja jakavat.
Kenellä on tositarve niin kelpaavat...

normal, ongelmaa paisuteltu.
mutta verrattuna viime vuosiin tilanne pahentunut, valikoima rajallista.

Nollana se pysyy kurissa ristiriitoja synnyttämättä.

Ennen itärajan sulkemista kävi rajakaupunkimme ruokajonoissa venäläisiä. Panivat citymaasturinsa parkkiin sivummalle ja jonoon. Sanoi silloin vaimolleni, että minä myös.
Olin työtön mutta päivärahoilla eikä meillä ollut mistään puutetta.
Vaimostani ajatukseni oli moraaliton ja jakelu venäläisille oli toisten murhe.
Jonossa seisominen ei miusta ollut mitenkään hävettävä asia. Paitsi itänaapureiden kohdalla mutta ne tuskin tiesivät koko systeemimme tarkoitusta.

Olisin aivan oikeasti halunnut tutustua systeemiin josko vaikka olisin tavannut kavereitani, mutta en ryhtynyt kinaamaan asiasta muuten sopuisan vaimoni kanssa.
Nyt vasta tuli mieleeni josko hä pelkäsi jonki ohikulkevan tuttavansa tunnistavan minut jonosta.
Letka liikkui niin hitaasti, että kärsivällisyyteni olosi saattanut loppua.

Jos on terveessä kunnossa ja jaksaa jonottaa, on ruokajono mukava tapa viettää aikaa ja saada elintarvikkeita. Muuten se on hieman vaikeaa.

Eläkeläiset jonossa jännäkuset monossa kääkkä huokaa riittäispä mullekin ruokaa

Tuntuuhan se ika hiton nololta jotenkin, täytyy myöntää.
Mutta turha sitä nyt on sinänsä hävetä, elämäntilanne kuitenkin on se kuin mitä se on, eikä sille voi mitään ainakaan ennen kuin saa taas töitä. Ja sitä kautta nyt ainakin vähän paremmille tuloille kuin mitä tuet ovat.
Ja onhan tuo muuten hiton hyvä asia, että vielä käyttökelpoista ruokaa jaetaan ruokajonoissa.
Ne saavat ruokaa, jotka sitä kipeästi tarvitsevat ja hävikki pienenee.
Kyllähän niitä vittuilijoitakin on, mutta toisaalta niitä on ollut aina. Aiheet vaan vaihtelevat. Joku vittuilee ruokajonoissa käymisestä, toinen vittuilee, jos vaikka ajelee ennemmin Ladalla kuin Mersulla....

Jos joskus tiukat rahatilanteet ni ruokajakeluihin sitten vaan.

Yhdessä jakelupaikassa aikas moni tuli omalla autolla hyvin tyytyväisenä.

Se on häpeä mutta ei sinulle eikä muille köyhille jotka olosuhteiden pakosta joutuvat leipäjonoissa hakemaa ruokaa se on ihan arkipäivää