Vuonna 2015 on 251 työpäivää 1) ja keskimääräinen kirkollisveroprosentti ollee noin 1,42 2)
Tämä tarkoittaa että lähes neljän työpäivän panos menee kirkollisveron maksamiseen mikäli kuuluu kirkkoon ja veroprosentti on tuo keskimääräinen.
Eroamalla kirkosta ja pitämällä nuo neljä päivää palkattomana vapaana, vuoden nettotulosi (verotuksen progressio huomioiden) pysyy samana ja saat
NELJÄ VAPAAPÄIVÄÄ.
Jotka voit käyttää vaikka vapaaehtoistyöhön jos haluat (kirkon diagonian kautta perille menevän "hyväntekeväisyystyön" osuus tuosta tuntimäärästä olisi noin yksi)
1) Työpäivät http://www.laskurini.fi/hyoty/paivalaskuri
251 työpäivää (ma-pe)
113 vapaapäivää (viikonloput ja arkipyhät)
9 viikolle osuvaa vapaapäivää
2) keskimääräinen kirkollisvero 2014 http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet/?SetLayoutSuffix=Text
Tämä tarkoittaa että lähes neljän työpäivän panos menee kirkollisveron maksamiseen mikäli kuuluu kirkkoon ja veroprosentti on tuo keskimääräinen.
Eroamalla kirkosta ja pitämällä nuo neljä päivää palkattomana vapaana, vuoden nettotulosi (verotuksen progressio huomioiden) pysyy samana ja saat
NELJÄ VAPAAPÄIVÄÄ.
Jotka voit käyttää vaikka vapaaehtoistyöhön jos haluat (kirkon diagonian kautta perille menevän "hyväntekeväisyystyön" osuus tuosta tuntimäärästä olisi noin yksi)
1) Työpäivät http://www.laskurini.fi/hyoty/paivalaskuri
251 työpäivää (ma-pe)
113 vapaapäivää (viikonloput ja arkipyhät)
9 viikolle osuvaa vapaapäivää
2) keskimääräinen kirkollisvero 2014 http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Tuloveroperusteet/?SetLayoutSuffix=Text
Vastaukset 16
Vanhimmat
Otitko huomioon sen, että kirkollisvero maksetaan BRUTTOtuloista? Oletetaanpa, että bruttotulot ovat 3000 e/kk eli vuodessa 36000 e. Kirkollisveroa menee tästä 1,42 % eli 511,20 e. Jos nettotulot ovat esim. 2100 e (riippuu mm. asuinpaikasta), vuotuiset nettotulot ovat 25200 e. Nyt kirkollisveron osuus on noin 2,03 % nettotuloista.
Jos työpäiviä vuodessa on 251, saamme kirkolle tehtävien työpäivien määräksi 251 x 0,0203 = 5,09.
Eli viikon tienestit kirkkoon kuuluva pulittaa kirkolle. Toivottavasti nauttivat pappien saarnoista sen edestä! Vai laskinko väärin?
Tuskinpa maksetaan bruttotuloista!
Maksupohja on sama kuin kunnallisverossa, eli kyllä siinä on jo huomioitu melkoisia vähennyksiä tuosta bruttotulosta.
Oletko joskus saanut kirkolta palautusta bruttotuloista perityistä kirkollisveroista?
Kirkko saa veronsa jo ennen lopullisen verotuksen valmistumista.
Kun netto = brutto - verot, ei ole kovin mielekästä sanoa kirkollisveron lasketun jommasta kummasta. Vähennysten suhteen olet oikeassa. Vähennysten suhteellinen suuruus riippuu palkasta, mutta erityisesti pienituloisilla ne ovat merkittäviä.
Nassen laskuesimerkissä tuolla on väliä. Tekemällä muutaman päivän vähemmän töitä bruttoansiota vähenevät mutta verotuksen progression ansiosta nettoansiot eivät vähene samassa suhteessa.
Eli jos et maksa kirkollisveroa saat suhteellisesti enemmän nettoa.
*nämä kaikki tietysti sillä varauksella että verotuksesi liikkuu "normaalin" palkansaajan rajoissa, työttömät ja pääomatuloilla elävät ovat erikseen.
Pitkäaikaistyöttömät eivät hyödy mitään kirkosta eroamisesta koska he elävät lähinnä toimeentulotuella, joten heidän kirkollisveronsa maksaa epäsuorasti kunnan sosiaalitoimi. Joku voisi tietysti sanoa, että toisaalta kirkkojen arkipyhät pienentävät myös työttömyysturvamenoja, tämä on tietysti totta, mutta toisaalta se kompensoidaan toimeentulotuessa. Kirkon arkipyhistä on siis haittaa siinä, että kunnat joutuvat KELA sijaan maksumiehiksi. Tämä on yksi syy miksi ihmettelen sitä, että kunnat ovat niin kiinnostuneita yhteistyöhön kirkon kanssa vaikka kirkko aiheuttaa kunnille vain tulomenetyksiä, muistellaanpa vaikkapa tapaus Voutilaista.
Tietysti otetaan huomioon vähennyksiä, esim. työmatkakulut. Mutta yksinkertaistin asioita hiukan, jotta asian ydin olisi selkeämpi. Olisin voinut toki kirjoittaa tarkemmin että "oletetaanpa, että tulot, joista on vähennykset huomioitu, ovat 3000 e/kk... jne". Asiaa mutkistaa vielä sekin, että jotkut vähennykset tehdään veroista (esim. opintolainavähennys) eikä tuloista. Mutta jos nämä nyanssit jätetään huomiotta, asian ydin on yo. oletuksin:
Kirkkoon kuuluvan vuotuiset nettotulot = 25200 e eli noin 100 e/työpäivä
Kirkosta eronneen vuotuiset nettotulot = 25711 e
Erotus on 511 e eli noin 5 työpäivän palkka.
On se vaan erikoista, että kirkko pyrkii päättämään niidenkin työntekijöiden vapaapäivistä, jotka eivät edes kirrkkoon kuulu.
Miksi kirkkoon kuulumattoman pitäisi pitää vapaata yhtenä torstaina vuodessa?
Mulle on ihan sama miksi joku kirkko sitä vapaapäivääni kutsuu.
Vietän sen kuten haluan ja todellakin haluan vapaani pitää. Jos työnantajan kanssa on sovittu, että toukokuussa yksi torstai on vapaa enkä saa sitä siirtää vaikka syyskuulle, niin sitten pidän sen toukokuussa.
Miksi ihmeessä luopuisin vapaastani jonka olen sopimuksilla saanut? Kiitos ay-liikkeelle.
En luovu edes sen takia, että kirkko pitää siitä päivästä jotain omaa mekkalaansa. Senkun pitää.
Ei kai vapaapäivistään kukaan halua luopua, mutta torstaina en halua vapaapäivääni pitää! Haluan pitää sen perjantaina tai maanantaina.
Ei kirkko päätä työntekijöiden vapaapäivistä, kun ei niistä työntekijöille mitään maksakaan.
Kiitos tästä hyvästä oivalluksesta!
My pleasure!
Tämä oli kieltämättä hieno tapa havainnollistaa asiaa. Itse aina sanon, että kun eroaa kirkosta, voi kerran vuodessa viedä koko perheensä risteilylle, syödä hyvin, shoppailla ja katsella maissa nähtävyyksiä. Mutta voihan sitä ihan muutenkin ottaa vapaata!
Eiköhän vuonna 2015 keskimääräinen kirkollisveroprosentti tule taas nousemaan, 1,42% -> 1,43%. Syksy kun alkaa niin kirkollisveronkorotusuutiset täyttää median.
Pidän kirkkoa rikollisjärjestönä ja siksi se pitäisi lakkauttaa ja ryöstetty omaisuus palautetta takaisin suomen kansalle.
Oivasti havainnollistettu esimerkki kirkollisveron vaikutuksesta! Tässä valossa on suorastaan koomista, että kirkko jaksaa mekastaa parin arkipyhän vaikutuksesta, kun samalla rosmoavat ihmiseltä viikon työpanoksen omaan, kymmenestä reiästä vuotavaan kukkaroonsa.