Totuus ei löydy järjellä

Selvennän sen verran, että tarkoitan nimenomaan henkistä totuutta.

patoloogi kirjoitti:

Selvennän sen verran, että tarkoitan nimenomaan henkistä totuutta.

...Joka on mikä?

patoloogi kirjoitti:

Selvennän sen verran, että tarkoitan nimenomaan henkistä totuutta.

Mielestäni tuo ei selventänyt asiaa yhtään.

Rikas ja tosi onnellinen on parempi kuin köyhä ja todella vittuuntunut.

Rohkeneeko joku vastata?

patoloogi kirjoitti:

Rohkeneeko joku vastata?

Kysymyksesi oli typerä, sitä paitsi siihen vastattiin jo. Sinulta myös jo aiemmin kysyttiin mikä se totuus on. Vastaapa siihen.

--- kirjoitti:

Kysymyksesi oli typerä, sitä paitsi siihen vastattiin jo. Sinulta myös jo aiemmin kysyttiin mikä se totuus on. Vastaapa siihen.

Miksi kysymys oli typerä?

patoloogi kirjoitti:

Rohkeneeko joku vastata?

Rikkaana ja melko onnellisena olisi liikumavaraa paljon enemmän. Voidaan myös kysyä, kuinka tärkeä itseisarvo onnellisuus on. Kondrad Lorenzin kirjassa "Kahdeksn kuolemansyntiä" Tunne-elämän latistuminen oli yksi ihmisiä uhkaavista "kuolemansynneistä". En usko, että ihminen voi kokea jatkuvaa onnellisuutta ilman kotrastia.

patoloogi kirjoitti:

Rohkeneeko joku vastata?

Tyhmä kysymys. En ole nähnyt yhtään onnellista pummia enkä tulekaan näkemään. Se on vain elokuvista ja tarinoista tullut huuhaa juttu. Otan siis rikkaan, koska upporikas on aina terveellisempi ja onnellisempi kuin rytiköyhä.

patoloogi kirjoitti:

Miksi kysymys oli typerä?

Se olettaa että ihmisiä on vain kahta tyyppiä. Vai väitätkö ettei rikas voi olla onnellinen tai köyhä onneton?

agnoskepo kirjoitti:

Rikkaana ja melko onnellisena olisi liikumavaraa paljon enemmän. Voidaan myös kysyä, kuinka tärkeä itseisarvo onnellisuus on. Kondrad Lorenzin kirjassa "Kahdeksn kuolemansyntiä" Tunne-elämän latistuminen oli yksi ihmisiä uhkaavista "kuolemansynneistä". En usko, että ihminen voi kokea jatkuvaa onnellisuutta ilman kotrastia.

"Voidaan myös kysyä, kuinka tärkeä itseisarvo onnellisuus on."

Hyvä kysymys. Mitäs muita itseisarvoja voisi olla?

A(nti)teisti kirjoitti:

Tyhmä kysymys. En ole nähnyt yhtään onnellista pummia enkä tulekaan näkemään. Se on vain elokuvista ja tarinoista tullut huuhaa juttu. Otan siis rikkaan, koska upporikas on aina terveellisempi ja onnellisempi kuin rytiköyhä.

Kysymyksen asettelun kannalta huomio ei ole merkityksellinen, mutta en välttämättä tarkoittanut köyhää kuin pummi. Varmaankaan sairaana ja nälkäkuoleman partaalla ihminen ei ole onnellisemmillaan.

--- kirjoitti:

Se olettaa että ihmisiä on vain kahta tyyppiä. Vai väitätkö ettei rikas voi olla onnellinen tai köyhä onneton?

Toki voi, mutta vastakkain asettelun tarkoitus onkin pakottaa arvopunnintaan.

patoloogi kirjoitti:

"Voidaan myös kysyä, kuinka tärkeä itseisarvo onnellisuus on."

Hyvä kysymys. Mitäs muita itseisarvoja voisi olla?

Humanismi.
Toisten ihmisten huomioiminen.
Tasa-arvo.
Mielestäni on tärkeämpää se, että kehtaa katsoa peiliin kuin se, että on onnellinen.

agnoskepo kirjoitti:

Humanismi.
Toisten ihmisten huomioiminen.
Tasa-arvo.
Mielestäni on tärkeämpää se, että kehtaa katsoa peiliin kuin se, että on onnellinen.

Mikäs olisi sellainen yksittäinen käsite joka toimisi hyvän elämän itseisarvona mahdollisimman hyvin?

patoloogi kirjoitti:

Toki voi, mutta vastakkain asettelun tarkoitus onkin pakottaa arvopunnintaan.

Hyvä, haluat siis keskustella arvoista. Miksi juuri Ateismi-palstalla, kun vierestä löytyy Arvot ja etiikka-palstakin? Eihän vain taka-ajatuksenasi ole oletus ateistien jollain tavalla vääristä tai huonoista arvoista?

patoloogi kirjoitti:

Mikäs olisi sellainen yksittäinen käsite joka toimisi hyvän elämän itseisarvona mahdollisimman hyvin?

Ei sellaista ole. Elämä on vähän liian monitahoinen asia karsinoitavaksi yhteen määreeseen tai käsitteeseen.

--- kirjoitti:

Hyvä, haluat siis keskustella arvoista. Miksi juuri Ateismi-palstalla, kun vierestä löytyy Arvot ja etiikka-palstakin? Eihän vain taka-ajatuksenasi ole oletus ateistien jollain tavalla vääristä tai huonoista arvoista?

Koska olen seurannut tätä palstaa ja kirjoitellut tänne silloin tällöin.

Rikas ja melko onnellinen. Perustan tämän siihen, että rikkaalla on mahdollisuus tehdä valtavasti hyvää omaisuudellaan. Valitessaan tosi onnellisuuden mutta köyhyyden tekee ihminen arvovalinnan, jossa vain oma onnellisuus ratkaisee. Tyytyessään olemaan 'melko onnellinen' ja saadessaan mahdollisuuden auttaa muita, tekee epäitsekkäämmän ratkaisun.

Henkisellä totuudella tarkoitetaan ymmärtääkseni vaikkapa sitä mitä ihminen todellisuudessa etsii.

patoloogi kirjoitti:

Henkisellä totuudella tarkoitetaan ymmärtääkseni vaikkapa sitä mitä ihminen todellisuudessa etsii.

Ei tuo vastannut yhtään mihinkään. Mikä se totuus mielestäsi on?

patoloogi kirjoitti:

Henkisellä totuudella tarkoitetaan ymmärtääkseni vaikkapa sitä mitä ihminen todellisuudessa etsii.

Eli henkinen totuus voi olla ihan mitä tahansa?

patoloogi kirjoitti:

Henkisellä totuudella tarkoitetaan ymmärtääkseni vaikkapa sitä mitä ihminen todellisuudessa etsii.

Henkinen totuus- onko se sitten sellainen mielleyhtymä jonka yksilö on hyväksynyt esim. yhteisön julkituomana.
Ja em. tila ei ole pysyvä paradigma vaan epävakaa status.

patoloogi kirjoitti:

Henkisellä totuudella tarkoitetaan ymmärtääkseni vaikkapa sitä mitä ihminen todellisuudessa etsii.

Kyllä itse ainakin pyrin etsimään paremminkin fyysisiä totuuksia ihan luonnontieteiden kautta. Olen joskus nuoruudessani noita henkisiä totuuksia metsästänyt ja nyt vanhana kyynikkona tullut siihen tulokseen, että taitavat olla melkoista huttua sellaiset "totuudet".

Järki haluaa ottaa vallan ja redusoida kaikki muut elämän ulottuvuudet pois.

patoloogi kirjoitti:

Järki haluaa ottaa vallan ja redusoida kaikki muut elämän ulottuvuudet pois.

Mitkä ulottuvuudet?

patoloogi kirjoitti:

Järki haluaa ottaa vallan ja redusoida kaikki muut elämän ulottuvuudet pois.

Olen rationalisti, mutta ei se sitä tarkoita, etteikö minulla olisi tunne-elämää laajallakin skaalalla.

patoloogi kirjoitti:

Järki haluaa ottaa vallan ja redusoida kaikki muut elämän ulottuvuudet pois.

Esimerkiksi järki on huono ymmärtämään onnellisuutta, koska järjen funktio on pääasiassa palvella materiaalisessa todellisuudessa selviytymisessä. Järki ymmärtää huomattavasti paremmin esimerkiksi mammonan haalimista.

patoloogi kirjoitti:

Esimerkiksi järki on huono ymmärtämään onnellisuutta, koska järjen funktio on pääasiassa palvella materiaalisessa todellisuudessa selviytymisessä. Järki ymmärtää huomattavasti paremmin esimerkiksi mammonan haalimista.

Jos psykologi tutkii onnellisuutta ilmiönä, tutkii hän sitä rationaalisesti.
Millään ei näe niin hyvin kuin silmällä ja millään ei ymmärrä niin hyvin kuin järjellä.

agnoskepo kirjoitti:

Jos psykologi tutkii onnellisuutta ilmiönä, tutkii hän sitä rationaalisesti.
Millään ei näe niin hyvin kuin silmällä ja millään ei ymmärrä niin hyvin kuin järjellä.

Järjen puute on se, että se ei kykene mieltämään holistisia kokonaisuuksia joiden luonne ei ole ymmärrettävissä pala kerrallaan tarkastelemalla.

patoloogi kirjoitti:

Järjen puute on se, että se ei kykene mieltämään holistisia kokonaisuuksia joiden luonne ei ole ymmärrettävissä pala kerrallaan tarkastelemalla.

Oletko nyt ihan tosissasi?
Kykeneekö tunne mieltämään holistisia kokonaisuuksia?
Totta kai järjellä pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään kokonaisuuksia, joita ei kykene redusoimaan alkutekijöihin. Väitteesi alkavat käydä yhä hämärämmiksi.

agnoskepo kirjoitti:

Oletko nyt ihan tosissasi?
Kykeneekö tunne mieltämään holistisia kokonaisuuksia?
Totta kai järjellä pystyy hahmottamaan ja ymmärtämään kokonaisuuksia, joita ei kykene redusoimaan alkutekijöihin. Väitteesi alkavat käydä yhä hämärämmiksi.

Käsitys siitä, että kokonaisuus voidaan hahmottaa jakamalla asioita jatkuvasti pienempiin osiin perustuu nimenomaan analyyttisen järjen systematiikkaan. Ei ole todistettavissa, että se pitäisi paikkansa - itse asiassa kvanttimekaaniset ilmiöt nimenomaan viittaavat vastakkaiseen päätelmään.

Vastaavasti matematiikan saralla irrationaaliluvut eivät ole esitettävissä jakamalla lukusuoraa pienempiin osiin. Fraktaaligeometrinen tarkastelutapa fyysisenkin todellisuuden tarkasteluun vaikuttaisi realistisemmalta.

patoloogi kirjoitti:

Käsitys siitä, että kokonaisuus voidaan hahmottaa jakamalla asioita jatkuvasti pienempiin osiin perustuu nimenomaan analyyttisen järjen systematiikkaan. Ei ole todistettavissa, että se pitäisi paikkansa - itse asiassa kvanttimekaaniset ilmiöt nimenomaan viittaavat vastakkaiseen päätelmään.

Vastaavasti matematiikan saralla irrationaaliluvut eivät ole esitettävissä jakamalla lukusuoraa pienempiin osiin. Fraktaaligeometrinen tarkastelutapa fyysisenkin todellisuuden tarkasteluun vaikuttaisi realistisemmalta.

Kvanttimekaaniset ilmiöt eivät mitenkään viittaa antireduktionismiin. Vai miten ne muka viittaisivat?
Redukstionismi ei ehkä ole todistettavissa siten, että monimutkaisia järjestelmiä voitaisiin ikinä käytännössä palauttaa "alkeishiukkasten tanssiin", mutta ei myöskään ole mitään syytä olettaa, että kokonaisuuteen putkahtaisi jostain selittämättömästä lähteestä jotain sellaista, joka ei perimiltään johdu perusdatasta. "Holistisuus" tai paremminkin emergenssi on systeemin efektiivistä kuvailua ja se itse asiassa hukkaa aina perusdataa, vaikka saakin aikaan ilmiöitä, joita perusdatassaitsessään ei ole. H2O molekyyli ei ole märkä, mutta kun niitä on paljon yhdessä, ihminen kokee veden märkänä.

En edes ala arvailemaan, miksi sekoitat reaalilukujen lukusuoran ja irrationaaliluvut edes esimerkin vuoksi. Tuon nyt luulisi olevan selvä jokaiselle. Ei siitä voi vetää analogiaa redukstionismiin.


Fraktaaligeometrian tarkastelutapa menettää toimivuutensa viimeistään hiukkasfysiikassa.

Ei rek. AG kirjoitti:

Kvanttimekaaniset ilmiöt eivät mitenkään viittaa antireduktionismiin. Vai miten ne muka viittaisivat?
Redukstionismi ei ehkä ole todistettavissa siten, että monimutkaisia järjestelmiä voitaisiin ikinä käytännössä palauttaa "alkeishiukkasten tanssiin", mutta ei myöskään ole mitään syytä olettaa, että kokonaisuuteen putkahtaisi jostain selittämättömästä lähteestä jotain sellaista, joka ei perimiltään johdu perusdatasta. "Holistisuus" tai paremminkin emergenssi on systeemin efektiivistä kuvailua ja se itse asiassa hukkaa aina perusdataa, vaikka saakin aikaan ilmiöitä, joita perusdatassaitsessään ei ole. H2O molekyyli ei ole märkä, mutta kun niitä on paljon yhdessä, ihminen kokee veden märkänä.

En edes ala arvailemaan, miksi sekoitat reaalilukujen lukusuoran ja irrationaaliluvut edes esimerkin vuoksi. Tuon nyt luulisi olevan selvä jokaiselle. Ei siitä voi vetää analogiaa redukstionismiin.


Fraktaaligeometrian tarkastelutapa menettää toimivuutensa viimeistään hiukkasfysiikassa.

En ole fyysikko, joten viittaukseni fysikaalisiin käsitteisiin ovat viitteellisiä. Enemmän olen kiinnostunut metafysiikasta, joka asettaa lähinnä jonkinlaiset reunaehdot luonnolle. Elämän mahdollistamiseksi täytyy todellisuutemme olla jonkin laajuisessa ympäristössämme olla reduktionistinen. Yleisesti kaikkea olevaista rajoittaa kuitenkin ennen muuta pysyvyys, jonka täytyy koskea myös alkeishiukksia. Mitä tapahtuu kun alkeishiukkasta ruvetaan tarkastelemaan osina? Ei kai äärettömyydessä vaan tule reuna vastaan?

patoloogi kirjoitti:

En ole fyysikko, joten viittaukseni fysikaalisiin käsitteisiin ovat viitteellisiä. Enemmän olen kiinnostunut metafysiikasta, joka asettaa lähinnä jonkinlaiset reunaehdot luonnolle. Elämän mahdollistamiseksi täytyy todellisuutemme olla jonkin laajuisessa ympäristössämme olla reduktionistinen. Yleisesti kaikkea olevaista rajoittaa kuitenkin ennen muuta pysyvyys, jonka täytyy koskea myös alkeishiukksia. Mitä tapahtuu kun alkeishiukkasta ruvetaan tarkastelemaan osina? Ei kai äärettömyydessä vaan tule reuna vastaan?

"Mitä tapahtuu kun alkeishiukkasta ruvetaan tarkastelemaan osina?"

Alkeishiukkanen on juuri siksi alkeishiukkanen, ettei sillä ole sisäsitä rakennetta. Sitä ei voi jakaa osiin.

"Yleisesti kaikkea olevaista rajoittaa kuitenkin ennen muuta pysyvyys, jonka täytyy koskea myös alkeishiukksia."

Tuota lausetta en ymmärtänyt.

agnoskepo kirjoitti:

"Mitä tapahtuu kun alkeishiukkasta ruvetaan tarkastelemaan osina?"

Alkeishiukkanen on juuri siksi alkeishiukkanen, ettei sillä ole sisäsitä rakennetta. Sitä ei voi jakaa osiin.

"Yleisesti kaikkea olevaista rajoittaa kuitenkin ennen muuta pysyvyys, jonka täytyy koskea myös alkeishiukksia."

Tuota lausetta en ymmärtänyt.

"Tuota lausetta en ymmärtänyt."

Oleminen on staattisuuden (pysyvyyden) verbi. Kaikki mikä on, pysyy.

Aika on muutosta. Jos muutos kiertää kehää, se on ainetta.

patoloogi kirjoitti:

Järki haluaa ottaa vallan ja redusoida kaikki muut elämän ulottuvuudet pois.

Et voi väittää tuota minun väitettä vääräksi. Kaikessa on useita totuuksia eikä mikään oikeastaan ole huonompi kuin toinen. Demokraattisessa valtiossa toimitaan enemmistön totuuksien mukaan ja jos kansa jakautuu pahasti kahtia, tehdään kompromisseja. Otetaan nyt esimerkiksi homoliitot. Kristittyjen yleinen totuus on tässä asiassa pitkälti Raamattu kun taas ateistit ja muut vapaamieliset käyttävät empatiakykyä ja järkeä joita ei ääri kristityillä ole. Kun vapaamielisten määrä ylittää ahdasmieliset, muuttuu laki lähemmäs heidän totuutta.