Mannerheim oli seniili hölmö, joka kuvitteli että sotaa käydään puuleluja korsuissa veistelemällä !
Mannerheim oli hölmö
Jussi Juureva
17145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
siis mistä? Mannerheim nimenomaan suhtautui happamasti puhdetöihin. Hän totesi sodan jälkeen ien halunneen puhdetöitä linnoittamisen sijasta.
Mannerheim oli viidennessä sodassaan ja kolmatta kertaa ylipäällikkönä. Hänellä oli melkoinen kokemus niistä.
Avaus on tavanmukaista pötyä.
"Mannerheim oli seniili hölmö, joka kuvitteli että sotaa käydään puuleluja korsuissa veistelemällä ! "
Avaaja on hölmö, joka ei tunne tosiasioita!
Mannerheimin hyökkäys talvisodassa (Ilman tankkeja) tunnetaan sotaveteraanisukupolven puheessa nimellä "hölmön tölväys"
Mannerheim oli ratsuväki miehiä,siis aivan pihalla aikansa uutuuksista sodankäynnin
alalla.Lisäksi tää marsalkka oli aristokraattisesti pölvästelevä toteemi,ja ainakin
omasta mielestään vähintään 1/2 metriä ylempänä muuta rahvasta.Opportunisti paraasta
päästä,melkein lupautui diktaattoriksikin Mäntsälän kapinoitsijoille 1932.Oli luojan
lykky että pääesikunta koostui jääkärikenraaleista jotka hoitivat sotahommat himaan
ja antoivat Marskin patsastella aukkoja katsellen.
Kaskas, idioottien ikiliikkuja on jatkanut matkaa mannerheim - herjaan asti. Seuraavaksi näille välähtää ihan uutena asiana lahtarijutut. Sitten jollekin valopäällä tulee aivan puskista idea kannaksen halkijuoksusta. Ja sitten taas aletaan marskista. Onneksi bubi liihottelee heti paikalle. Se on aina ikäänkuin vahvistus avaajan typeryydelle.
Ei täällä nyt kyllä koskaan ole näkynyt ketään muita typeriä kirjoittajia kuin pelkästään sinä itse.
Ja pisteenä i:n päälle, tänne liihotteli papukaijakin. Jo 10 000 samaa lausetta, 10 000: lle eri henkilölle. Melkoinen Eino Leino, siis todella monipuolinen jannu...
"Mannerheimin hyökkäys talvisodassa (Ilman tankkeja) tunnetaan sotaveteraanisukupolven puheessa nimellä "hölmön tölväys" "
Ajatus hyökkäyksestä oli II AK:n ja Harald Öhquistin ei PM:n ja Mannerheimin. Airo ei pitänyt hyökkäyssuunnitelmasta, koska se oli hänen mielestään liian laaja käytettävissä oleviin joukkoihin nähden. PM antoi kuitenkin luvan hyökkäyksen suorittamiseen, oletuksena rajoitettu hyökkäys.
Se ettei joukoilla ollut panssarintorjuntatykkejä mukana johtui vaikeasta maastosta, jalkaväki ei kyennyt kuljettamaan niitä mukanaan. Puna-armeija oli oppinut suojaamaan suuremmat tukikohtansa ympäröimällä ne panssareilla ja raivaamalla sadan metrin aukon sen ympärille. Näin suomalaiset polttopullo- ja kasapanosmiehet eivät pystyneet tuhomaan suojaavia panssareita.
Suomella ei ollut käytettävissä kuin -20 luvun alun Renault vaunuja, joten tankkeja ei käytetty hyökkäyksessä.
"Mannerheim oli ratsuväki miehiä,siis aivan pihalla aikansa uutuuksista sodankäynnin
alalla."
Mannerheim oli ylin komentaja, joka johti sotaa. Hänellä oli päteviä alaisia esim. Airo ja Nihtilä, jotka johtivat sotatoimia ja he olivat varmasti päteviä tässä toimessa. Nihtilä ehkä pätevin sillä hän oli melkein koko uransa ajan tutkinut sota strategioita. Se ettei Suomen armeija ollut parhaassa iskukyvyssä ei ollut Mannerheimin vika.
"Lisäksi tää marsalkka oli aristokraattisesti pölvästelevä toteemi,ja ainakin
omasta mielestään vähintään 1/2 metriä ylempänä muuta rahvasta.Opportunisti paraasta"
Mannerheimillä oli syntyperänsä takia laaja kokemus ja näkemys asioissa. Hän oli kiertänyt muutakin kuin tahkoa. Hän osasi kieliä, oli voinut matkustella, seurustella parempien ihmisten seurassa ja nähdä maailmaa. Näin hänelle oli kertynyt diplomaattista pääomaa ja pelisilmää, jota tarvittiin sodan myös johdossa. Lisäksi hänellä oli aika laaja sota kokemus Japanin sodasta ja I maailmansodasta, jossa oli johtanut armeija.
" Marskin patsastella aukkoja katsellen."
Lapsellinen purkaus ja osoittaa, ettet tiedä asioista joista puhut!
sodankäynnin ja tekniikan kehitykseen puolustusneuvoston pj:na 1931-39. Hän tutustui ilma- ja panssarivoimiin mm. Saksassa ja Englannissa.
Eiköhän suurvallan käyttämä sotatekniikka ja -taktiikka tullut selväksi jo Talvisodassa.
Mannerheim sai joka päivä selvityksen sotatapahtumista ja teknisestä kehityksestä.
Hänellä oli kenraalitason edustaja Saksassa.
tämä Tarkkis-poika, jolla ei ole oikeutta muuhun kuin pariin hokemaan.
Pettikö pöhveli sinulta nyt hermot?
Sinä pöhveli näytät taas olevan kovinkin "lämpöisenä" ja todella hermostunut.
Mistä moinen asia oikein johtuukaan?
Minkähän takia pöhveli muuten sinulla aina vain vitttuillaan ja sinua pilkataan ihan päivittäin?
Oletko pöhveli itse koskaan miettinyt tuota kertomaani faktaa sinusta?
Tarkkis-pojalta.
Sinulla ei todellakaan näy olevan lupaa muuhun kuin järjettömän höpinän toisteluun.
Mene uudelleen stallarien kesäkurssille ja pyydä lupa kopioida vaikka kurssin päätöslauselmaa. Tulisi vaihtelua.
Talvisodan alku sujui yli odotusten. Raatteentien voitto nosti vielä mielialaa. Mannerheim päätti tehdä jotain uskomatonta. Hyökätä puna-armeijaa vastaa ilman panssareita ja ilmavoimia.
Niin,sodan alkuvaiheessahan Puna-armeijan koordinaatio oli heikkoa.Suomalaiset saavuttivat useita paikallisia voittoja.
Tällaisessa tilanteessa voimakas vastahyökkäys lamauttaa vihollisen.
Suomalaisten vastahyökkäys kuitenkin luhistui lähes lähtöasemiinsa joukkojen koulutuksen ja viestinnän ollessa kehnoa.
" Hyökätä puna-armeijaa vastaa ilman panssareita ja ilmavoimia."
Mistä ne panssarit ja ilmavoimat olisi saatu?
NL oli täysin alueella ilmaherruus, ei Suomi voinut käyttää vanhentuneita koneita kuin yöaikaan. Samoin vanhanaikaiset panssarivaunut, -20 luvun alun Renaultit.
Tykistö oli ainoa vaihtoehto, vähän ammuksia ja viestiyhteydet eivät pelanneet, ei maaleja ammuttavaksi.
Hyökkäykseen ryhmittymisessä oli aivan liian lyhyt aika, kaikki joukot eivät olleet vielä paikoillaan H-hetkellä. Suomen armeijassa oli aika vähän rintamakomentajia ja esikuntaupseereja, joilla oli kokemusta suurten joukkojen (suuremmat kuin pataljoonat) liikuttelusta. Hyviä pataljoonan komentajia kyllä löytyi. Määrärahojen puutteesta tämäkin harjoittelu oli jäänyt vähälle.
Hyvin koulutetuilla ja riittävästi varustetuilla joukoilla hölmöntölväys olisi tietenkin onnistunut.
Seurauksena olisi ollut Puna-armeijan operaatiokyvyn menetys Kannaksella.
Lisäksi suomalaiset joukot olisivat olleet Mannerheimin linjan itäpuolella vastaanottamassa ryssäin seuraavaa ryntäystä.
Suomen johto ja viestintä eivät olleet kuitenkaan läheskään tilanteen tasalla.