Keksinnön vaikutus

Työsuhdekeksinnöistä maksettava korvaus ei yleensä ole vastasuoritusta työsopimuksen perusteella tehdystä työstä. Näin ollen sitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, vaikka korvaus olisi veron ennakonpidätyksen alaista ansiota.

Tehtyjen keksintöjen lukumäärään perustuvat kiinteämääräiset palkkiot voivat kuitenkin kuulua eläkkeen perusteena oleviin ansioihin sellaisilla työntekijöillä, joiden pääasiallisiin työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin kuuluu nimenomaisesti tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta sekä patentilla suojattavissa olevien keksintöjen tekeminen. Hyväksyttyjen keksintöjen lukumäärään perustuvalla palkkiojärjestelmällä on tuotekehittelytehtävissä olevien työntekijöiden kohdalla tosiasiallisesti tulospalkkausjärjestelmän piirteitä.

Immateriaalioikeudellisen periaatteen mukaan patentilla suojattavissa olevan keksinnön tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus itse hyödyntää keksintöänsä ja saada sen tuotto hyväkseen. Työsuhdekeksintölaissa on kuitenkin säädetty, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa ottaa työntekijänsä tekemän keksinnön oikeudet itselleen. Työntekijälle on tällöin maksettava kohtuullinen korvaus. Usein korvauksen suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon keksinnön taloudellinen merkitys työnantajalle. Korvaus voidaan maksaa kertasuorituksena tai jatkuvana ns. rojaltikorvauksena.

Kun työnantaja maksaa työntekijälleen työsuhdekeksintölaissa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen, ei kysymys ole varsinaisesta työsopimuksen mukaisen työvelvoitteen täyttämisestä aiheutuvasta vastikkeesta vaan pikemminkin immateriaalioikeudellisin perustein maksetusta korvauksesta, joka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.