HS kuvailee, kuinka politiikan teon "lämmin ja valoisa" puoli tuli esiin, kun ruotsalaisministerit kutsuttiin kuin valtiovieraat Kultarantaan rapujuhlille!?
Miltä kuulostaa? Alkako jo oksettaa? ;-)
Miltä kuulostaa? Alkako jo oksettaa? ;-)
Hesarin pääkirjoitus ja Ruotsi!
Toimittaja.
699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voisi valtamedia edes vähän naamioida tuota Ruotsin nuolentaansa.
Vai pitääkö se kanslaisia NIIN typerinä. että he nielisivät tuollaista propagandaa?!
Kirjoituksen taustana on Ruotsin ulkoministeri Carl Bildtin kehut, kun presidenttimme tarjosi rapuillallisen ruotsalaisministereille ja selosti Putinin tapaamista.
Siis haloo? TOTTAKAI ministeri kiittelee, kun saa valtionpäämiehen kohtelun alusmaaltaan!
Ensin suomalaiset passaavat ruotsalaisia ja sitten ovat innoissaan, kun saivat vielä kiitoksen palkaksi!!!
Voiko enää alemmaksi mennä vieraan vallan edustajien nuoleksinnassa???
Ööh.. Ja tämä aihe liittyy Rkp:een miten?
Svekokratiassamme KAIKKI ruotsalaisuuteen liittyvä kuuluu yhteen. Tiedät sen vallan hyvin.
Suomettuminen oli parempi kuin ruotsittuminen.
Prkeleitä rapujuhlille.
Ruotsalaset siis Ruotsi halusi Ahvenanmaata, mutta japanilainen huomasi ruotsalaisen karttaväärennösen mistä oli poistettu turunsaaaristo, että Ahvenanmaa näyttäisi olevan lähempänä ruotsia, tämä tapahtui kansainvälisissä neuvettuluissa. ja olihan ruotsilla vaatimuksia myös pohjoissuomestas sällisodanjälkeen.
Kuten seuraavasta käy ilmi, Ruotsi suunnitteli Pohjois-Suomen liittämistä itseensä 1910-30-luvuilla. Myös Norjan hallituksella oli halua liittää Pohjois-Suomen pohjoisosia (mm. Petsamo) itseensä, vaikka virallisia aluevaatimuksia se ei esittänytkään. Siksi Suomella ja Norjalla oli huonot suhteet 1920-luvulla.
- Suomen hallitus ja sitä myötäilevä lehdistö (myös tv, radio jne) ovat sensuroineet pohjoismaiden imperialistiset aluevaatimukset jo vuosikymmeniä. Asioitten salailu ei tietenkään kuulu demokratiaan. Koska hallitus ja tiedotusvälineet salaavat kansalaisilta olennaista tietoa naapurimaista, Suomi ei ole demokratia. -
Tukholma 1915: "Kemijoki rajaksi!"
Suomen Kuvalehti 4 / 1935, sivut 130-131 ja 138, lehden kannessa Irja Simola
Suomen Kuvalehti 4/1935
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan tiedustellakseen Ruotsin suhtautumista Suomen itsenäisyysliikkeeseen. Lähetystöön kuuluivat senaattori Otto Stenroth nuorsuomalaisesta puolueesta, johtajat Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen vanhasuomalaisesta puolueesta sekä tohtori Axel Lille rkp:stä. Tohtori Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa.
Lähetystö kävi Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglasin puheilla. Douglas arvioi keskusvaltojen (Saksa ja Itävalta-Unkari) voittavan itärintaman ja pohti Ruotsin asettumista sotaan näitten rinnalle.
Suomen Kuvalehti 4/1935
Keskusteluissa Douglas ilmaisi selvästi, että Ruotsi olisi halunnut Kemijoen rajaksi ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi." Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea Ruotsille. Douglasin sanoin Ruotsin vähimmäisvaatimus olisi Ahvenanmaan liittäminen Ruotsiin. Hän myös ehdotti Suomen kuninkaaksi Ruotsin prinssi Wilhelmiä.