Joensuu vastaa voitontahtoon

Kokoomuksen Joensuun kunnallisjärjestön www.sivulta

KUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA 2005-2008
Turvallinen Joensuu on kokoomuslaisen sydämen asia

Kärkihankkeet


Terveyspalveluiden saatavuus
Varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden hyvä laatu
Ikäihmisten tarpeiden huomioiminen
Aktiivinen työllisyys ja elinkeinopolitiikka
Terveyspalvelut
Lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyssä on noudatettava valtakunnallisia hoitotakuun normeja.

Terveyspalveluiden tuottajan sijaan huomio tulee kiinnittää palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Ympärivuorokautisen ja nopean saatavuuden näkökulmasta tulee lääkäriasemien sijaintia tarkastella uudelleen.

Potilaan kannalta tärkeää on se, millaista palvelua hän saa, ei se kuka palvelun antaa. Hoitosetelin käyttöönotto on huomioitava todellisena vaihtoehtona, kun terveyspalveluja kehitetään.

Terveydenhuollossa tarkastetaan työn ja ammattitehtävien jakoa siten, että osa tehtävistä siirretään sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille jotta lääkärit voivat keskittyä perustehtäväänsä. On myös selvitettävä mahdolliset yhteistyösopimukset yksityisten lääkäriasemien kanssa.

Kouluterveydenhuollon kehittäminen on tärkeää syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Oppilaiden on tarvitessaan oltava pääsy terveydenhoitajalle

Palvelujen turvaamiseksi on huolehdittava, että hallinto on mahdollisimman järkevästi hoidettu. Peruspalveluviraston jakamista terveys- ja sosiaalivirastoiksi on edelleen selvitettävä.

Koulutus

Kaupunkimme on pysyttävä laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kaupunkina. Alle kouluikäisten kasvatus sekä perusopetus on kaiken koulutuksen pohja ja sen pitää näkyä myös päätöksenteossa.

Varhaiskasvatus, päiväkodit, kotona tapahtuva kasvatus ja esiopetus, on nostettava perusopetuksen rinnalle ja myönnettävä varhaiskasvatuksen arvo koko kasvatustyön perustana. Kunnallisen kotihoidontuen kustannukset verrattuna päiväkotipaikkaan on selvitettävä. Perheiden oikeutta itse valita haluamansa hoitomuodot tulee tukea palvelusetelein.

Perusopetuksen järjestäminen on kunnan perustehtävä. Luokkakokojen on oltava kohtuulliset läpi peruskoulun. Alakoulun oppilaalla pitää olla oikeus päästä lähikouluun. Vanhemmilla pitää olla kuitenkin mahdollisuus valita muukin kuin lähikoulu esim. erikoisluokan, koulun koon tai muun erityispiirteen mukaan. Vanhempien valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi erikoiskoulujen esim. kansainvälisen koulun ja Steiner -koulun tuloa Joensuuhun on edistettävä.

Koulun pitää olla turvallinen paikka opiskella ja oppia. Koulumatkojen liikenneturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Korotetut suojatiet koulureiteillä turvaavat lasten koulutien ja siksi niitä tulee suosia. Lisäksi liikenteen solmukohdat ovat ensisijaisia kun liikenneparannuksia tehdään. Tällaisia ovat mm. Länsi- ja Yliopistokadun risteys, Linnunlahdentien ja kevyenliikenteen risteys ja Tikkamäentie.

Koulurakennusten ja -pihojen kunto on oltava asianmukainen. Rakennusten kunto (kosteus, ilmanvaihto, home) ei saa olla uhka lasten terveydelle. Kun koulujen ja päiväkotien sisäilmakartoitus on nyt valmis, on toimenpiteitä sisäilman parantamiseksi edelleen jatkettava. Myös kouluruokailun pitää edelleen olla järjestetty asianmukaisesti.

Joensuun ja ympäryskuntien lukioverkko on selvitettävä. Lukioiden määrä ja profiloituminen on arvioitava kuntayhteistyönä. Urheiluinstituutti on ottanut paikkansa joensuulaisessa koulutuslaitoksessa. Instituutin toimintaa on edelleen kehitettävä ja selvitettävä, onko instituutin toiminta laajennettavissa peruskoulun puolelle.

Vapaasta kansansivistystyöstä Joensuussa huolehtii mm. Vapaaopisto. Opiston toiminnan jatkuvuuteen ja kurssitarjonnan monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vaarojen kuntien tarjonnasta on myös huolehdittava. Seutuopisto vaihtoehto on edelleen selvitettävä.

Liikuntaopiston sijoittuminen joensuulaisen koulutuksen kentässä on arvioitava. On selvitettävä, jatkaako opisto itsenäisenä yksikkönä vai olisiko parempi liittää opisto suurempaan yksikköön

Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopistot ovat keskeinen osa joensuulaista koulutusta. Jotta opiskelijoiden jääminen Joensuuhun valmistumisen jälkeen varmistuisi, on kaupungin aktiivisesti tuettava harjoittelupaikkatarjontaa. Kuten kaikessa päätöksenteossa myös oppilaitoksiin liittyvissä asioissa on kuultava myös käyttäjiä, opiskelijoita.

Ikäihmiset

Joensuussa ikäihmiset otetaan huomioon kaikissa kunnan palveluissa, niin että ikäihmisten on hyvä elää täällä. Eläkeläisjärjestöt kantavat päävastuun ikäihmisten omatoimisesta harrastus- ja virkistystoiminnasta. Kaupunki luo edellytykset toiminnalle antamalla tilat käyttöön ja huolehtimalla tilojen kunnosta.

Ikäihmisten oma-aloitteisuutta ja itsenäistä selviytymistä tuetaan neuvolatoiminnan avulla. Palveluissa ensisijaisia vaihtoehtoja ovat kotona asuminen; koti- ja omaishoito. Koti- ja omaishoitoa tuetaan lisäämällä vuorohoitopaikkoja ja tehostamalla kotihoidon toimivuutta ja ulottamalla yöpäivystys jokaisen sitä tarvitsevan ulottuville ja liikkumismahdollisuudet turvataan säilyttämällä tuki Kyytipojan toiminnalle. Laitoshoidossa kuntouttava toiminta on kunnia-asia.

Kulttuuri

Kaupunginorkesteri, kirjasto, kaupunginteatteri ja museot muodostavat kulttuuritoimen ytimen. Joensuu tunnetaan kulttuurimyönteisyydestään ja tätä mielikuvaa on vahvistettava. Monipuoliselle kulttuuritarjonnalle on luotava kasvumahdollisuudet, etenkin kolmannen sektorin järjestämänä.

Kaupungin kirjastoista lainataan vuosittain n. 1 milj. nidettä. Kirjaston toimintaedellytykset on edelleen turvattava ja huolehdittava, että kirjastopalvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla.

Koulumuseon perustaminen Joensuuhun on selvitettävä ja kaupunki voi osaltaan olla edesauttamassa museon toimintaa.

Liikunta

Liikuntaan on Joensuussa investoitu viime vuosina paljon, mikä näkyy nuorisotyössä sekä menestyvinä joensuulaisina urheiluseuroina. Liikuntarakentamisessa tulevan vaalikauden pääpaino on lähiliikuntapaikkojen (luistelukentät, jalkapallokentät, kävelyreitit, ladut) ylläpitämisestä ja kehittämisessä. Näin edistetään terveys- ja kuntoliikuntaa.

Etenkin nuorten liikkumista on tuettava. Skeittausta harrastavat monet ja lajin harrastajien toiveita on kuultava kaupunkia rakennettaessa. Mm. koulujen pihat ovat suuren osan vuorokaudesta tyhjillään. Pihoja rakennettaessa on huomioitava myös nuorten vapaa-ajanharrastukset - koripallokentät ja skeittauspaikat mahtuvat myös koulujen pihoille. Liikuntareittien ja suurten liikuntapaikkojen rakentaminen on tehtävä lähtökohtaisesti seudullisesti yhteistyössä naapurikuntien kanssa.

Joensuu Areena rakennettiin monitoimihalliksi joensuulaisille. Sen käytön on oltava monipuolista ja tehokasta.

Ympäristö

Kasvit ja puistot kuuluvat kaupunkikuvaan ja ympäristörakentamisessa periaate: "mieluummin enemmän vihreää kuin vähemmän", on oikein.

Ympäristö on jokaisen kaupunkilaisen vastuulla. Kierrätys- ja ongelmajätteiden (hoidettuja) keräyspisteitä on oltava jokaisessa kaupunginosassa niin, että ne ovat myös autottomien kaupunkilaisten ulottuvilla.

Kaupunkikuvan siisteys luo viihtyvyyttä. Pielisjoen rannat on siistittävä ja puiden ja puistojen määrää on pikemminkin lisättävä kuin vähennettävä. Rantapuisto ja Ilosaari on saatettava arvonsa mukaiseen kuntoon.

Penttilän rakentamisen alkaessa ympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakentamisen jokaisessa vaiheessa on huomioitava viihtyvyys.

Kaavoitus ja asuminen, rakennusomaisuus

Kaavoitus (mitä, mihin ja miten saa rakentaa) on keskeinen tekijä asukkaiden viihtyvyyden luomisessa. Yksilön tarpeet ja toiveet on huomioitava päätöksenteossa. Myös yritysten toimintaedellytysten luomisessa kaavoituksella on merkittävä rooli. Kaavoituksen on oltava nopeaa ja joustavaa.

Mehtimäen alueella Aurora, mahdollinen hotelli, tiedepuiston laajeneminen, leirintäalueen tulevaisuus, laulurinne, ravirata ja Hasaniemen perhepuistoalue sekä Areena on nähtävä kokonaisuutena. Aluetta on kehitettävä ja määrätietoisesti yrittäjyyden, koulutuksen ja liikunnan keskukseksi Joensuussa.

Joensuussa on suuri kysyntä omakotitonteista. Kaupunki luovuttaa nykyään vuosittain noin 70 omakotitonttia. Luovutettavien tonttien määrää on lisättävä. Tonttiluovutuksissa on huomioitava monimuotoisuus. Luovutettavana pitää olla eri suuruisia tontteja, tontteja eri kaupunginosista jne. Myöskään rantatonttien luovuttamista ei pidä kaihtaa.

Kaupungin on selvitettävä, mitä rakennusomaisuutta kannattaa säilyttää ja mistä kannattaa luopua. Rakennukset, jotka päätetään säilyttää kaupungin omistuksessa on pidettävä hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa.

Liikenne

Liikennekäyttäytyminen on ongelma Joensuussa. Liikennesuunnittelun keskeinen tehtävä on huolehtia liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Erityishuomio tässäkin on kiinnitettävä lapsiin ja vanhuksiin.

Katuvalot luovat turvallisuutta niin autoilijoille, pyöräilijöille kuin myös jalankulkijoille. Valot on oltava päällä mahdollisimman pitkään pimeän aikaan. Teiden, pyöräteiden ja katukäytävien tehokas hiekoitus talviaikaan on erityisen tärkeä liikenneturvallisuustekijä. Kenkien nastoituspalvelun järjestäminen on selvitettävä.

Ydinkeskustasta puuttuu parkkipaikkoja. Kaupunkikeskustan liikenne ja paikoituskysymys on ratkaistava niin, että pysäköintipaikkoja on riittävästi. Maanalaisen pysäköintitilan rakentaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Liikenne keskustassa on ohjattava niin, että keskustan tulevat rakennushankkeet eivät ruuhkauta koko ydinkeskustaa.

Uusien siltojen (Yläsatamankadun silta ja Penttilän kevyenliikenteen silta) rakennushanketta on vietävä eteenpäin suunnitelman mukaisesti.

Liikennekäyttäytymisen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota lisäämällä valistusta.

Kuntayhteistyö ja seudullinen yhteistyö

Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran ja Joensuun kuntaliitoksen toteutuu vuonna 2005. Ensisijainen hanke on kuntaliitoksen hyvä ja mallikas läpivieminen.

Tuupovaaralla ja Kiihtelysvaaralle kuntaliitos merkitsee sitä, että palvelut (palvelupisteinä) säilyvät alueella ja tulevaisuus on turvattu.

Joensuun seutu toteuttaa kuntayhteistyötä mm. Josekin, aluekeskusohjelman, Jytyn ja seutuvaltuuston puitteissa. Yhteistyö on onnistunut valtakunnallisestikin tarkasteltuna hyvin ja yhteistyötä tällä tasolla tulee jatkaa.

Talous, työllisyys ja yrittäjyys

Kaupungin talous on saatava vakaalle pohjalle parantamalla työllisyyttä niin, että täällä olevat yritykset laajenevat ja tänne tulee myös uusia yrityksiä. Myös valtion budjetistaan rahoittamat julkiset työpaikat ovat tärkeitä.

Kunnan perustehtävät on hoidettava hyvin, mutta pitää myös ennakkoluulottomasti arvioida, pystytäänkö palvelut tuottamaan totutusta poikkeavalla tavalla.

Kokoomuksen tavoitteena on pitkään ollut vakaa veroprosentti. Koska maamme hallitus ei ole onnistunut työllisyystavoitteissaan, on mahdollista että Joensuu joutuu korottamaan tuloveroprosenttiaan tai/ja palvelumaksujaan. Verojen korotuspaineita on, mutta palvelut pystytään ainakin vaalikauden alussa järjestämään edellisellä vaalikaudella muodostuneella ylijäämällä. Samanaikaisesti on kaikin tavoin pyrittävä laajentamaan veropohjaa eli edistettävä uusien työpaikkojen syntymistä yrityksiin. Veropohjan laajentaminen on vaativampi tie taata palvelujen nykytaso kuin veronkorotukset. Se on kuitenkin kunnalle ainoa kestävä keino huolehtia tulopohjastaan ja asukkaidensa palveluista ja hyvinvoinnista.