Lieksa ja aikoinaan jo Pielisjärvi ei ole tajunnut Kolin valtavaa arvoa.
Kyseessä on todellinen helmi joka olisi ollut kuin Sampo noille, ja oikeastaan koko Pohjois-Karjalalle, jos sitä olisi hyödynnetty.
Myös alueen asukkaat on jätetty aika heikoille vuosikymmenten aikana, oikeastaan jo koko 1900-luvun ajan.
Maatalous ajettiin sieltä alas jo kauan sitten ja niin moni muukin asia.
Kyseessä on todellinen helmi joka olisi ollut kuin Sampo noille, ja oikeastaan koko Pohjois-Karjalalle, jos sitä olisi hyödynnetty.
Myös alueen asukkaat on jätetty aika heikoille vuosikymmenten aikana, oikeastaan jo koko 1900-luvun ajan.
Maatalous ajettiin sieltä alas jo kauan sitten ja niin moni muukin asia.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Sinne upposi aikoinaan markka poikineen ja nytkin melkein puolet budjetista menee yksin Kolin elättämiseen.
Höpönlöpön, sinne ei ole upotettu rahaa kuin pieni osa siitä mitä olisi pitänyt,
eikä se raha olisi ollut "upotettua" rahaa vaan järkevää ja oikeudenmukaista sijoitusta.
näin se asia on koli jätettiin takamaaksi
Muistattehan, että ensimmäinen matkailumaja Kolin rinteelle rakennettiin kesällä 1896. Kolilla on pitkät perinteet matkailukohteena niin talvella kuin kesällä. Vuonna 1937 Ukko-Kolille raivattiin ensimmäinen syöksy- ja pujottelurinne, joka sai vuonna 1952 Suomen ensimmäisen hiihtohissin. Tämän lisäksi Kolille rakennettiin vuonna 1959 leirintäalue ja Kolin vaaran länsisivua kiemurteleva autotie, joka helpotti matkailijoiden pääsyä ylämajalle. Vuonna 1969 hirsinen Ylämaja purettiin ja sen tilalle rakennettiin uusi Hotelli Koli laajennuksineen.
Kolin hotellia hallinnoinut Matkailun edistämiskeskus ei edistänyt matkailua nimensä mukaisesti eikä myöskään Lieksa pannut matkailun eteen tikkua ristiin. Kehitystä jarruttavana tekijänä on ollut myös luonnonsuojelu, joka on tehokkaasti estänyt käyttökelpoisetkin kehityshankkeet.
Pitkän uran Kolin matkailun eteen teki lentomestari Jussi Tolkki, joka aloitti vesibussiliikenteen Lieksan, Vuonislahden ja Kolin välillä MS Tuulallaan vuonna 1952.
No onhan he tehneet jotain, mutta aika vähän siihen verraten mitä olisi ollut mahdollista.
Kolilaisethan itse yritti eroon Lieksasta 1968.
Silloin he keräsivät nimilistan johon lähes kaikki laittoi nimensä ja lista luovutettiin lääninhallitukselle.
Tarkoitus oli liittyä Kontiolahteen.
Anomusta ei edes käsitelty Läänissä.
Samana kesänä pääsin kiipeämään Verkkovaaran mastoon.
Kiipeilin ilman mitään turvalaitteita ja apuvälineitä.
Olin siihen aikaan sellainen extreme harrastaja.
En käynyt aivan huipussa, koska se ei olisi onnistunut pelkin käsin ja jaloin.
Tolkin Jussi oli minun hyvä tuttava ja myös hänen vaimonsa Oili (os.Mauro).
Vaarajonon muut vaarat olisivat antaneet mahdollisuutta paljon laajempaa.
Kävin jonkun kerran kävellen kääntämässä Mäkrävaaralla.
Minä vierailin Kolilla ensimmäisen kerran juuri 50-luvun alkuvuosina Tolkin vesibussilla, jonka lähtösatama oli kirkkorannan laituri, eli vanhan kansan suussa Lieksan ”ryki”. Siihen tulivat ja siitä lähtivät muutkin alukset ja matkustajalaivat ja ne ilmoittivat tulonsa ja lähtönsä sireeneillään. Asukkaat tiesivät milloin laiva tulee rykiin tai lähtee siitä. Rautatiesillassa oli käsikammella veivattava kääntyvä osuus ja tehtävää hoiti siltavahti Kokko, joka asui perheensä kanssa läheisessä siltavahdin talossa.
Kolin satamassa Tolkilla oli punaisen venevajansa vieressä laituri. josta matkustajat nousivat vesibussiin tai poistuivat siitä. Tolkin Jussi tykkäsi pitää harmaata villapaitaa, josta tulikin ikään kuin hänen tavaramerkkinsä.
Matkailijoilla oli tapana nousta satamasta Kolin rinteessä sijaitsevan alamajan kautta ylämajalle nauttimaan sen antimista ja piipahtamaan sen jälkeen Ukko-Kolin huipulle ottamaan ikimuistoisia valokuvia Pielisen maisemista.
sinä ja kommunisti komuttaja kamuttaja taidatte olla hyviä ystäviä ja liittolaisia valtamassa palsta väärillä tiedoilla. jussi tolkki oli kuormaautoilija joka ajoi puuta venäjältä kevätniemeen, ja tämä on fakta
Tuli tuossa mieleen tuo Kokko.
Jos muistan oli aika pienikokoinen mies ja hänellä taisi olla yksi poika.
Pienenä hauskana yksityiskohtana Liikennöitsijästä.
Tolkin Jussilla oli varmaa koko Lieksan mahtavimmat kulmakarvat, oikeat "Breshnevin" kulmat.
Jussi kehitteli myös itse joitain lisälaitteita dieseleihin.
Hän esitteli minulle innoissaan joskus tekeleitään.
En tiedä miten toimivat käytännössä.
Kokko itse kuoli kauan sitten, mutta häneltä jäi kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Vanhimmat olivat poikia ja nuorimmat tyttöjä. Vanhimmat olivat syntyneet 40-luvulla ja nuorimmat 50-luvulla.
Jussi Tolkki opetti ammattikoulussa konepajatyöskentelyä ja oli erilaisten moottoreiden ja koneiden asiantuntija. Hän piti erittäin hyvää huolta autostaan eikä lähtenyt huonolla säällä sillä ajamaankaan.
Sitten en varmaan tuntenut hänen lapsistaan kuin tuon vanhimman pojan.
Muistan nimittäin vain yhden, mutta ei tule mieleen mistä yhteydestä.
Kokon tapasin joskus.
Opettiko joskus 60-luvulla.
Minä taas silloin kävin Lieksassa enää vain työhön liittyen.
Olin Jussin kanssa enemmän tekemisissä 50-luvulla.
Hänellä oli eräs hauska piirre.
Kun hän alkoi puhua koneista, niin hän ikään kuin katosi tästä ulottuvuudesta, ja siihen sai väliin puhua mitä vain eikä Jussi näyttänyt kuulevan mitään.
Hän oli oikein mukava mies, samoin hänen vaimonsa vaikka oli hyvin tuikean näköinen hänkin.
Vaimo oli Kauppaneuvos Pauli Mauron sisko ja toimi Kauppayhtiöllä Tekstiilipuolen päällikkönä.
Olen samaa mieltä kolin touhusta. Siitä olisi voitu tehdä oikea rahasampo matkailun ym merkeissä. Nyt myydään pala palalta ulkomaalaisille ja rakennuksetkin, joka kesti kuin iisakin kirkon rakentaminen / ulkomaalaistettiin. Suomessa on osaavia, ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka olisivat saaneet töitä ja työnjälki olisi korkea.
Jussi Tolkki oli ensimmäinen Lieksan koneinsinööri.
Olikohan Jussinkin paperit jääneet johonkin sarveen.
ei kait..
Olipa todellakin, kun hän opetti koulussa koneoppia niin me villeimmätkin pojat
kuuntelimme ja imimme tietoa tältä lentomestarilta hiiren hiljaa.
Vai sai Jussi kurin pysymään.
Huutajaksi ja karjujaksi hänestä ei olisi ollutkaan.
Arvostin häntä silloin paljon ja nyt arvostan enemmän kun kuulin kuinka hän onnistui opettamisessaan.
Reservin vääpeli, lentomestari Jussi Tolkki oli syntynyt vuonna 1906 ja hän piti koneopin tunteja ammattikoulussa 60-luvulla. Vielä 70-luvulla hän vieraili usein Pankakosken tehtaan konekorjaamolla ja johtaja Jaakko Simolan vieraana. Minä olin myös noina aikoina usein Pankakoskella tehtaan tuleviin investointeihin liittyen. Vesibussitoimintaa Jussi harrasti 1970-luvun alkuvuosille saakka.
http://www.tuularisteilyt.com/alus/index.htm
hei kamuttaja kävisitko aloituksessa jotain positiivista. siellä on sellainen murresana kysymys tai oikeastaan ongelma miten eräs sana sanotaan. olisitko niin kiltti että kävisit.
Tahko on Kuopion helmi ja rahasampo. Käykää opintomatkalla..
Tahkovuori tai Tahko, on matkailukeskus, joka sijaitsee Nilsiässä Syvärijärvestä lähtevän Tahkolahden molemmilla rannoilla, noin 56 kilometriä Kuopiosta koilliseen. Voihan Nilsiän Tahkosta olla hyötyä Kuopiollekin, mutta ainakin sen lähikunnille, kuten Siilinjärvelle, Rautavaaralle, Maaningalle, Lapinlahdelle, Varpaisjärvelle ja Juankoskelle.
Kuka sen Kolin maatalouden ajoi alas?
Oliko se Kolilla ihan omanlaistaan, aktiivista alasajoa?
Minä kun muistan oikein hyvin - sattuneesta syystä, että Suomessa mentiin 50-luvun lopulta alkaen, aina tähän päivään asti, reippaasti kohti suurtiloja ja siinä meni kymmeniätuhansia persesilmän kokoisia, täysin elinkelvottomia tiloja kylmäksi. Siinä se meni meidänkin tila.
Ei siinä asiassa silloin kukaan, ihan satavarmasti, Kolia ajatellut.
Koli on kysytty kohde, täällä käy väkeä ympärivuotisesti ja euroja pyörähtää varmasti enemmän kuin koskaan. Tosin ihan persaukisille täällä ei ole muuta kuin metsänpolkuja, koska majoitukset ovat pääosin laadukkaita ja niihin ei pihtareiden ja rahattomien kynnet yllä.
Minä muistan oikein hyvin Kolin useamman vuosikymmene ajalta ja tiedän mitä on kehitetty ja mitä ei ja siihen on sinun turha tulla viisauksiasi esittelemään
Suurin osa kolilaisista haluaisi olla ihan jotain muuta kuin lieksalaisia.
Ja sinä auot päätäsi asioissa joista et todellakaan tajua yhtään mitään.
Terveisiä vaan Kolilta!
Se oli tarkoitettu kamuttajalle.
Terveisiä vaan Kolilta!
Älä nyt pullaan tukehdu kun pikkuleivätkin on vielä syömättä ;-))
Koli pitäisi olla osa Kuopiota niin siellä jotakin kehittyisi. Lieksalla lusut hartiat ei riitä paukkuja eikä näkemystä...rahasta alueella pulaa.
Kolista olisi eniten tuottoa sepelinä tienteossa, muuhun siitä ei ole, tai on kiistakapulaksi!
Kolin rinteillä on todellakin hankalaa harrastaa maanviljelyä. Kolia voisikin hyödyntää muullakin tavalla. Kolille voisi rakentaa oikean, riittävän suuren hotellin kylpylöineen, teattereineen, näyttelytiloineen, konserttisaleineen ja pysäköintihalleineen. Nykytekniikalla saadaan kallion sisään rakennetuksi vaikka kuinka suuria saleja. Nykyisen hotellikuvatuksen ja luontokeskuksen voisi rakennushankkeen jälkeen purkaa maisemaa pilaamasta.
Tuota noin.
Kolin alue on paljon laajempi kuin vaarat.
Siellä oli aikoinaan 14 erikokoista maatilaa (Kolin alueella) ja nyt ei ole yhtään kunnollista, kaikki ovat kadonneet.
Tuosta muusta olenkin aivan samaa mieltä.
Koli ei varsinaisesti ole edes Lieksaa. Kolin ihmiset asioivat ihan muualla kun Lieksassa.
Rahan puutteessa voitaisiin myydä Koli venäläisille. Saataisiin niillä rahoilla kaarisilta kuntoon. Tai ainakin melkein kuntoon.
Eikös sitä ole jo myytykin venäläisille.
Taas historia on muuttunut, olen aina luullut että koli kuuluu lieksaan!
Asiointihan ei merkitse mitään, käyhän lieksalaisetkin asioilla joensuussa!
Kolilaiset eivät ainakaan pidä itseään lieksalaisina. Yleensä kunnassa on reunakylillä on edes jonkinlainen löyhä side kunnan pääkylään. Kolilla ja Lieksalla ei ole sitten mitään yhteistä.
Kaarisillalle voisivat rajavartijat käydä asettamassa panostuksen. Saisivat vähän sissipioneeritoiminta harjoitusta.
Onkohan Kolilla minkä verran homoja?
Kuulemma ovat ihan järkijään!
Kolin pojat voisivat sitten tulla osallistumaan Lieksan poikien biletyksiin.
Kuka kumma? kirjoitti ihan päättömiä. Ei ole tainnut Kolilla käydä ikinä. silti esiintyy kolilaisena.. Jos tällainen ikänsä Kolilla asunutkin aukoisi päätään josta taitaa vähän ymmärtää.
Kamuttaja on niin maan perusteellisen oikeassa. Koli on jätetty takamaaksi jota vain imetään. Elämismahdollisuudet on viety nuorilta. Ei tänne rikkaat turistit tuo euroja ja jos joku tuokin niin ei tavalliset ihmiset hyödy mitään.
Sinä Kuka kumma? voisit sulkea sen pelkkää makkilantaa tuottavan suusi ja vetää käsipohjaa Pielisen poikki niin voisit jotain oppia elävästä todellisuudesta missä kolilaiset ovat eläneet jo kauan.
Ei muuta.
Kolillehhan ei ole koskaan sijoitettu, imetty vaan! Kaikkea sitä saa lukeakkin!
Nuorten elämismahdollisuudet on kehäkolmosen ulkopuolella aika heikot, vain helsingissä on elämää! Lappi se on joka vetää turisteja kesät ja talvet, siellä osataan rakentaa ja markkinoida! Lieksassa ei osata kuin itkeä muutamia kaadettuja petäjiä ja kuusia kolilla, sitten rakennuskieltoa ajetaan hullunlailla!
Ei ihme jos koli ei kehity eikä turistist tule! Myydään loputkin ryssille!
Huolellisesti peitetään järvinäkymät noilla rääseikkökuusilla ettei vaan turistit viihtyisi maiseman katselussa.
Luonnonsuojelijaköttelö teki ihan rikosilmoituksen kun muutama vanha kuusenkäkkyrä kaadettiin laskettelurinteen reunalta turvallisuussyistä. Rakennapa siinä sitten mitään kun tuollaisia mulkeroita on jatkuvasti lyömässä kapuloita kehityksen rattaisiin. Turhilla valituksilla ja muilla vastaavilla toimenpiteillä saadaan todella paljon vahinkoa aikaan. Köttelö taisi olla muualta kotoisin kuin Lieksasta ja tuli silti häärimään muiden tontille.
Tässä yksi esimerkki jarruttamisesta ihan ilkeimmästä päästä.
No niitä aikoja kun muistelee, niin en varmaan niin raskasta taistelua jaksais enää tehdä. Muutama taistelu voitettiin, mutta sota hävittiin. Vaikka meillä oli täällä kyläyhteisön tuki ja kylätoimikunnan tuki ja Lieksan maaherra Esa Timosen tuki, siitä huolimatta ei painanut Helsingissä tämä. Nyt ollaan tässä tilanteessa oltu jo vuoskymmeniä.
Pitkällisten keskustelujen ja erilaisten hallinnollisten vääntämisten jälkeen Eskelinen sai pitää mökkinsä ja rakentaa niitä lisää. Rakennusluvat, sähkökaapeliasiat ja jopa ajoluiskan rakentaminen kävivät Eskelisen mukaan jokaisessa oikeusasteessa käsiteltävänä, ja ajoluiskasta Eskelinen kirjelmöi jopa Euroopan ihmisoikeustoimikuntaan.
– Mulla on tuolla kellarissa varmaan metrin verran hyllyssä näitä asiakirjoja. Hannu Karpo kävi tekemässä kaksikin ohjelmaa täällä, että kokemusta tästä taistelusta on. Minä olen joskus sanonutkin että tuolla idässä, Neuvostoliitossa Stalin oli paljon armollisempi kun hän lopetti hangoittelijat välittömästi, toteaa Eskelinen.
http://yle.fi/uutiset/kolilainen_mokkiyrittaja_kansallispuistosta_edelleen_kismittaa/7361984
Sinulle "Ikävää touhua".
Tuo on 100% totta.
Siinä on yksi asia jota tarkoitin.
Itsellä oli siellä kaksikin maapaikkaa, mutta pistin ne menemään kun ne olisi olleet käyttökelvottomia puistoalueita.
Oletko sinä lähtöisin Kolilta sillä nyt haiskahtaa siltä. miltä kylältä. Taidankin tuntea sinut. Tuntomerkit käy just kun nakutettu erääseen 30-luvulla syntyneeseen mieheen joka kävi paljon kouluja ja kohosi melko merkittävään asemaan. Kaksi siskoasi jäi tänne emänniksi ja toinen on kuollut jo eikä vain. voisit kyllä tehdä jotain vielä meidän kolilaisten hyväksi suhteittesi avulla.
Minun tuntomerkit käy muutamaan muuhunkin.
Vai olet sinä Kukkonen Kolista, Piimäjärven pitäjästä
Minua jäi ihmetyttämään Tuula paatin ( vielä) 70- luvulla liikennöinti?
Vanhempieni ja pikkupoikani kanssa kun tehtiin tuon paatin kyydillä retki Kelvänsaareen 80- luvun alussa. Muuten en muistiini välttämättä luottaisi, mutta poika on syntynyt vuonna -80. Liikennöi silloin ja ainakin muutamia vuosia sen jälkeen.
Kukahan jatkaisi vai jatkaako joku näitä mukavia vastaavanlaisia retkiä?
Kyllä Tuula liikennöi vielä tuolloinkin, mutta ei enää Jussi Tolkin omistuksessa. Jussi myi paatin lopetettuaan liikennöinnin 1970-luvun alkuvuosina.
Tuulan historia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.tuularisteilyt.com/historia/index.htm
Tiesittehän, että Kolilla on useita luolia, joista yksi tunnetaan Pirunkirkkona. Pirunkirkko on 34 metriä pitkä ja yhdestä seitsemään metriä korkea. Kolilla on myös Suomen pisin ihmisen kuljettava luola ja sen pituus on 127 metriä.
se selittääkin miksi lieksalaiset ovat henkisesti luolamiehen asteella, kun on luolista tullut niin aivot on jääneet pieniksi.
Henkisesti jälkeenjääneenä olet saanut mahtumaan kahteen riviin todella monta kielioppivirhettä. Käyhän koulusi loppuun, jotta opit kirjoittamaan suomen kielellä.
ei tuo sinunkaan söhellyksesi virheetöntä näy olevan, et satu ite huomaamaan vaikka olet kielitieteilijä, olitko aikoinaan lieksan teurastamolla tutkimassa lehmän kieliä ja sit sinusta tuli kielitieteilijä