Tietoa asuntolainoista

Moi,

jostakin olen samaa mieltä kanssasi, mutta jossakin asioissa olet hakoteillä.

Asunnoista 30 % on todellakin vuokrakäytössä. Vakinaiseen asumiseen käytettyjä asuntoja oli vuoden 2011 lopussa 2 537 000 kappaletta.

Työllisiä on tällä hetkellä n. 2,55 miljoonaa. Toteat, että vielä joka kymmenes joutuu työttömäksi. Tämä tarkoittaisi siis 255.000 uutta työtöntä. Tällä hetkellä työttömiä on tilastokeskuksen mukaan vuosikeskiarvona 219.000 (2013). Pahimpana lamavuonna työttömiä oli vuosikeskiarvona 408.000 (1994). Tässä taantumassa siis mielestäsi ylitetään 2000-luvun pahimmankin lamavaiheen työttömien määrä vieläpä selvästi vajaalla 70.000 tuhannella henkilölllä. 219.000 255.000 = 474.000.

En todellakaan usko väitteeseesi ja tuskin teitkään arviotasi muuta kuin mutu-menetelmällä ja tunnepohjalta. Taloudessa joudutaan totuttelemaan hiljaiseen kasvuun ja/tai pieneen näivettymiseen (ainakin talouspakotesodan ajan). Työttömien määrä lisääntyy vielä vähäsen, kunnes jossain vaiheessa kääntyy parempaan.

Väitteesi asuntojen hintakehityksestä 2000-luvulla pk-seudun ulkopuolella on selvästi vastoin totuutta. http://findikaattori.fi/fi/92
Tilastokeskuksen mukaan karkealla tasolla esim. kerrostaloasuntojen hinnat olisivat n. 23 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2000 alussa. Teit siis jälleen väitteen tunnepohjalla ja mutu-tuntumalla. Hinnoissa ei ole mukana omakotitalot.

Mahdollisten pakkomyyntien määrää vähentävät itse kalliina pitämäni lainaturvavakuutukset (joita on 28 %:lla). Lainaturvavakuutuksesta saatetaan maksaa lyhennykset tai lyhennyksiä työttömyyden ajalta, joten työttömyys ei vie näillä henkilöillä asuntoa pakkohuutokauppaan. Taloudellisia vaikeuksia vähentävät myös alhainen korkotaso ja korkokatot. Myös pankit tulevat vastaan ja jos velallinen kykenee maksamaan korot, sekin voi riittää pankille pitkäksikin aikaa.

Maalailet siis piruja seinille, paisuttelemalla ongelmia ja unohtamalla toiseen suuntaan perustuvat faktatiedot. Selvää kuitenkin on, että löytyy tapauksia kehä kolmosen ulkopuolella, joissa asunto on ostettu nykyiseltä muuttotappiopaikkakunnalta ja jossa asuntojen hintakehitys ja työlllisyyskehitys on heikompi kuin keskimääräiset kehitykset.

pundit kirjoitti:

Moi,

jostakin olen samaa mieltä kanssasi, mutta jossakin asioissa olet hakoteillä.

Asunnoista 30 % on todellakin vuokrakäytössä. Vakinaiseen asumiseen käytettyjä asuntoja oli vuoden 2011 lopussa 2 537 000 kappaletta.

Työllisiä on tällä hetkellä n. 2,55 miljoonaa. Toteat, että vielä joka kymmenes joutuu työttömäksi. Tämä tarkoittaisi siis 255.000 uutta työtöntä. Tällä hetkellä työttömiä on tilastokeskuksen mukaan vuosikeskiarvona 219.000 (2013). Pahimpana lamavuonna työttömiä oli vuosikeskiarvona 408.000 (1994). Tässä taantumassa siis mielestäsi ylitetään 2000-luvun pahimmankin lamavaiheen työttömien määrä vieläpä selvästi vajaalla 70.000 tuhannella henkilölllä. 219.000 255.000 = 474.000.

En todellakaan usko väitteeseesi ja tuskin teitkään arviotasi muuta kuin mutu-menetelmällä ja tunnepohjalta. Taloudessa joudutaan totuttelemaan hiljaiseen kasvuun ja/tai pieneen näivettymiseen (ainakin talouspakotesodan ajan). Työttömien määrä lisääntyy vielä vähäsen, kunnes jossain vaiheessa kääntyy parempaan.

Väitteesi asuntojen hintakehityksestä 2000-luvulla pk-seudun ulkopuolella on selvästi vastoin totuutta. http://findikaattori.fi/fi/92
Tilastokeskuksen mukaan karkealla tasolla esim. kerrostaloasuntojen hinnat olisivat n. 23 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2000 alussa. Teit siis jälleen väitteen tunnepohjalla ja mutu-tuntumalla. Hinnoissa ei ole mukana omakotitalot.

Mahdollisten pakkomyyntien määrää vähentävät itse kalliina pitämäni lainaturvavakuutukset (joita on 28 %:lla). Lainaturvavakuutuksesta saatetaan maksaa lyhennykset tai lyhennyksiä työttömyyden ajalta, joten työttömyys ei vie näillä henkilöillä asuntoa pakkohuutokauppaan. Taloudellisia vaikeuksia vähentävät myös alhainen korkotaso ja korkokatot. Myös pankit tulevat vastaan ja jos velallinen kykenee maksamaan korot, sekin voi riittää pankille pitkäksikin aikaa.

Maalailet siis piruja seinille, paisuttelemalla ongelmia ja unohtamalla toiseen suuntaan perustuvat faktatiedot. Selvää kuitenkin on, että löytyy tapauksia kehä kolmosen ulkopuolella, joissa asunto on ostettu nykyiseltä muuttotappiopaikkakunnalta ja jossa asuntojen hintakehitys ja työlllisyyskehitys on heikompi kuin keskimääräiset kehitykset.

Lue lisää

Hei,
Sumupäivä täällä etelässä sopii vänkäämiseen palstalla mainiosti. Työvoimatoimistojen listoilla oli työttömiä työnjakijoita kesäkuun lopussa 337 200 ja se oli 11% enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi on erilaisten tukitoimien piirissä 111 000 henkeä. Noihin vielä päälle toista tutkintoa suorittavat, jotka hyvän työllisyyden aikoina olisivat työelämässä.

Tilastokeskuksen antama luku johtuu siitä, että Suomen todellista työttömyyttä peitellään samalle tasolle kuin vaikkapa Ruotsissa. Tämä on tarpeen maan luottoluokituksen pitämiseksi korkeana. Tilastointimenetelmiä on siksi muutettu ja luvut eivät ole vertailukelpoisia 1990 -luvun laman kanssa.

Oli miten oli, työn vähyys ja siitä johtuva niukkuus koskettaa jo nyt samaa ihmismäärää kuin 90 -luvun lamassakin. Lisää työttömiä tulee seuraavaksi palvelualoilta ja ennen pitkää julkiselta puolelta. 474 000 ei riitä edes tänään, saati vuonna 2016.

Lainaturvavakuutus ei ole ikuisesti kestävä. Se kattaa yleensä 12 kk työttömyyttä kerralla ja näitä työttömyysjaksoja saa olla vakuutuksen voimassaoloaikana kaksi kertaa. Vuodessa asunnon arvo laskee enemmän, kuin mitä vakuutus lainasummaa kuolettaa. Näin siis laskevien hintojen=laman aikana. Jättämällä vakuutus ottamatta ja silläkin rahalla lyhennyksiä tekemällä pärjää paremmin.

Vakuutus onkin varsinainen ansa. Sen turvin riittävän aikainen irtautuminen velka-asunnosta jää tekemättä ja siirretystä myynnistä vielä matalampien hintojen aikaan kertyy lisävahinkoa velalliselle. Nyt on ymmärrettävä se, ettei paluuta työelämään välttämättä tule lainkaan ja jos tulee, on palkkaus useimmiten aiempaa kehnompi.

Asuntojen hinta-alenemat ovat kovimmat juuri siellä, missä työttömyyden kasvuprosentitkin ovat suurimmat. Muutosprosentti vaikuttaa enemmän kuin mitä työttömyysasteen lähtötaso.
Hyvän työllisyysasteen alueilla hintakupla pääsi valloilleen, valmiiksi kehnoilla alueilla ei. Näin ollen vaikkapa pääkaupunkiseudun työttömyysasteen kohoaminen kahdella prosenttiyksiköllä laskee hintoja prosentuaalisestikin enemmän kuin sama työttömyysprosentin kohoaminen jossain Kainuussa.
Tilanne on työttömäksi joutuvalle, kuplassa ostaneelle vaikea. Valtaosa asuntovelallisista kolmoskehän sisällä on nimenomaisesti kuplaostajia. Ainakin kaikki ne, joiden lainasaldo on yhä kuusinumeroinen.

Velallisen riskit taantuvassa Suomessa ovat aikamoiset. Pyrin herättämään ihmisiä ajattelemaan vaihtoehtoja pahan varalle. Useimpien kohdalla tätä voidaan nimittää pirujen seinälle maalaamiseksi, mutta yhä useammalle näistä maalauksista tulee tosielämän tragedioita.

Euro on asiansa sössineelle Suomelle iso pelastus. Ilman sitä jälleen valuuttalainoihin sortuneet suomalaiset olisivat tukalassa jamassa markan devalvaatioiden tärvellessä maksuvalmiutta.

whoknowswins kirjoitti:

Hei,
Sumupäivä täällä etelässä sopii vänkäämiseen palstalla mainiosti. Työvoimatoimistojen listoilla oli työttömiä työnjakijoita kesäkuun lopussa 337 200 ja se oli 11% enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi on erilaisten tukitoimien piirissä 111 000 henkeä. Noihin vielä päälle toista tutkintoa suorittavat, jotka hyvän työllisyyden aikoina olisivat työelämässä.

Tilastokeskuksen antama luku johtuu siitä, että Suomen todellista työttömyyttä peitellään samalle tasolle kuin vaikkapa Ruotsissa. Tämä on tarpeen maan luottoluokituksen pitämiseksi korkeana. Tilastointimenetelmiä on siksi muutettu ja luvut eivät ole vertailukelpoisia 1990 -luvun laman kanssa.

Oli miten oli, työn vähyys ja siitä johtuva niukkuus koskettaa jo nyt samaa ihmismäärää kuin 90 -luvun lamassakin. Lisää työttömiä tulee seuraavaksi palvelualoilta ja ennen pitkää julkiselta puolelta. 474 000 ei riitä edes tänään, saati vuonna 2016.

Lainaturvavakuutus ei ole ikuisesti kestävä. Se kattaa yleensä 12 kk työttömyyttä kerralla ja näitä työttömyysjaksoja saa olla vakuutuksen voimassaoloaikana kaksi kertaa. Vuodessa asunnon arvo laskee enemmän, kuin mitä vakuutus lainasummaa kuolettaa. Näin siis laskevien hintojen=laman aikana. Jättämällä vakuutus ottamatta ja silläkin rahalla lyhennyksiä tekemällä pärjää paremmin.

Vakuutus onkin varsinainen ansa. Sen turvin riittävän aikainen irtautuminen velka-asunnosta jää tekemättä ja siirretystä myynnistä vielä matalampien hintojen aikaan kertyy lisävahinkoa velalliselle. Nyt on ymmärrettävä se, ettei paluuta työelämään välttämättä tule lainkaan ja jos tulee, on palkkaus useimmiten aiempaa kehnompi.

Asuntojen hinta-alenemat ovat kovimmat juuri siellä, missä työttömyyden kasvuprosentitkin ovat suurimmat. Muutosprosentti vaikuttaa enemmän kuin mitä työttömyysasteen lähtötaso.
Hyvän työllisyysasteen alueilla hintakupla pääsi valloilleen, valmiiksi kehnoilla alueilla ei. Näin ollen vaikkapa pääkaupunkiseudun työttömyysasteen kohoaminen kahdella prosenttiyksiköllä laskee hintoja prosentuaalisestikin enemmän kuin sama työttömyysprosentin kohoaminen jossain Kainuussa.
Tilanne on työttömäksi joutuvalle, kuplassa ostaneelle vaikea. Valtaosa asuntovelallisista kolmoskehän sisällä on nimenomaisesti kuplaostajia. Ainakin kaikki ne, joiden lainasaldo on yhä kuusinumeroinen.

Velallisen riskit taantuvassa Suomessa ovat aikamoiset. Pyrin herättämään ihmisiä ajattelemaan vaihtoehtoja pahan varalle. Useimpien kohdalla tätä voidaan nimittää pirujen seinälle maalaamiseksi, mutta yhä useammalle näistä maalauksista tulee tosielämän tragedioita.

Euro on asiansa sössineelle Suomelle iso pelastus. Ilman sitä jälleen valuuttalainoihin sortuneet suomalaiset olisivat tukalassa jamassa markan devalvaatioiden tärvellessä maksuvalmiutta.

Lue lisää

Mutta jos olet myynyt oman omistusasuntosi niin missä sitä nyt majailet, tavalla tai toisella yhteiskunnan varoista tuetutussa vuokra-asunnossako vaiko jonkun yksityisen vuokra-asunnossa jonka vuokran itse maksat niinkuin muutkin elinkustannuksesi.

" Lainaa omaava puolikas on käytännössä kaikki alle 45 -vuotiaat omistusasunnon hankkineet. Loput ovat vanhempia, jo lainansa maksaneita ja eläkeläisiä. Se on jossain määrin huolestuttava tieto näinä työttömyyden kasvun vuosina."

Tämä on tyypillistä ja minusta hyvin vastenmielistä politikkojen ihmisten eri luokkiin jaottelua, kun sellaisella perustelevat sitä keneltä sietää taas rokottaa lisää. Todellisuudessa myös yli 45 vuotiailla voi hyvinkin olla velkaa asuntoonsa, ja niin monella onkin jo remontteihinkin otettuja velkoja.

whoknowswins kirjoitti:

Hei,
Sumupäivä täällä etelässä sopii vänkäämiseen palstalla mainiosti. Työvoimatoimistojen listoilla oli työttömiä työnjakijoita kesäkuun lopussa 337 200 ja se oli 11% enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi on erilaisten tukitoimien piirissä 111 000 henkeä. Noihin vielä päälle toista tutkintoa suorittavat, jotka hyvän työllisyyden aikoina olisivat työelämässä.

Tilastokeskuksen antama luku johtuu siitä, että Suomen todellista työttömyyttä peitellään samalle tasolle kuin vaikkapa Ruotsissa. Tämä on tarpeen maan luottoluokituksen pitämiseksi korkeana. Tilastointimenetelmiä on siksi muutettu ja luvut eivät ole vertailukelpoisia 1990 -luvun laman kanssa.

Oli miten oli, työn vähyys ja siitä johtuva niukkuus koskettaa jo nyt samaa ihmismäärää kuin 90 -luvun lamassakin. Lisää työttömiä tulee seuraavaksi palvelualoilta ja ennen pitkää julkiselta puolelta. 474 000 ei riitä edes tänään, saati vuonna 2016.

Lainaturvavakuutus ei ole ikuisesti kestävä. Se kattaa yleensä 12 kk työttömyyttä kerralla ja näitä työttömyysjaksoja saa olla vakuutuksen voimassaoloaikana kaksi kertaa. Vuodessa asunnon arvo laskee enemmän, kuin mitä vakuutus lainasummaa kuolettaa. Näin siis laskevien hintojen=laman aikana. Jättämällä vakuutus ottamatta ja silläkin rahalla lyhennyksiä tekemällä pärjää paremmin.

Vakuutus onkin varsinainen ansa. Sen turvin riittävän aikainen irtautuminen velka-asunnosta jää tekemättä ja siirretystä myynnistä vielä matalampien hintojen aikaan kertyy lisävahinkoa velalliselle. Nyt on ymmärrettävä se, ettei paluuta työelämään välttämättä tule lainkaan ja jos tulee, on palkkaus useimmiten aiempaa kehnompi.

Asuntojen hinta-alenemat ovat kovimmat juuri siellä, missä työttömyyden kasvuprosentitkin ovat suurimmat. Muutosprosentti vaikuttaa enemmän kuin mitä työttömyysasteen lähtötaso.
Hyvän työllisyysasteen alueilla hintakupla pääsi valloilleen, valmiiksi kehnoilla alueilla ei. Näin ollen vaikkapa pääkaupunkiseudun työttömyysasteen kohoaminen kahdella prosenttiyksiköllä laskee hintoja prosentuaalisestikin enemmän kuin sama työttömyysprosentin kohoaminen jossain Kainuussa.
Tilanne on työttömäksi joutuvalle, kuplassa ostaneelle vaikea. Valtaosa asuntovelallisista kolmoskehän sisällä on nimenomaisesti kuplaostajia. Ainakin kaikki ne, joiden lainasaldo on yhä kuusinumeroinen.

Velallisen riskit taantuvassa Suomessa ovat aikamoiset. Pyrin herättämään ihmisiä ajattelemaan vaihtoehtoja pahan varalle. Useimpien kohdalla tätä voidaan nimittää pirujen seinälle maalaamiseksi, mutta yhä useammalle näistä maalauksista tulee tosielämän tragedioita.

Euro on asiansa sössineelle Suomelle iso pelastus. Ilman sitä jälleen valuuttalainoihin sortuneet suomalaiset olisivat tukalassa jamassa markan devalvaatioiden tärvellessä maksuvalmiutta.

Lue lisää

Sumupäivä hyvinkin on täällä Helsingissä. Tilastokeskuksen luvut poikkeavat työvoimaviranomaisten luvuista. Minä teinkin vertailut käyttäen pelkästään tilastokeskuksen lukuja.

Kupla tai ei kuplaa. Mihin perustat väitteesi kuplasta?
Asuntojen reaalihintojen kehitykseen suhteessa palkkatasoon, suhteessa vuokratasoon, vai suhteessa bruttokansantuotteeseen? Näkisin mieluusti todennettavan eikä pelkästään mielikuviin perustuvan näkemyksen. Keskustelu mielikuvien perusteella on vähän sama kuin yrittäisi oikoa poliittista näkemystä asiatiedoilla. Se vain ei tahdo onnistua. Jotta puhuisimme samaa kieltä, toivon luvuista johdettavissa olevan näkemyksen.

Riskejä elämään mahtuu. Voin jopa jäädä raitiovaunun alle lähtiessäni töistä. Paras vaihtoehto on kyky itsenäiseen ajatteluun ja finanssilukutaito, jota ei koulussa opeteta.

Pienet merkit viittaavat siihen, että pahin olisi jo ohi muutamassa kriisin kokeneessa maassa kuten esim. Espanjassa.

pundit kirjoitti:

Sumupäivä hyvinkin on täällä Helsingissä. Tilastokeskuksen luvut poikkeavat työvoimaviranomaisten luvuista. Minä teinkin vertailut käyttäen pelkästään tilastokeskuksen lukuja.

Kupla tai ei kuplaa. Mihin perustat väitteesi kuplasta?
Asuntojen reaalihintojen kehitykseen suhteessa palkkatasoon, suhteessa vuokratasoon, vai suhteessa bruttokansantuotteeseen? Näkisin mieluusti todennettavan eikä pelkästään mielikuviin perustuvan näkemyksen. Keskustelu mielikuvien perusteella on vähän sama kuin yrittäisi oikoa poliittista näkemystä asiatiedoilla. Se vain ei tahdo onnistua. Jotta puhuisimme samaa kieltä, toivon luvuista johdettavissa olevan näkemyksen.

Riskejä elämään mahtuu. Voin jopa jäädä raitiovaunun alle lähtiessäni töistä. Paras vaihtoehto on kyky itsenäiseen ajatteluun ja finanssilukutaito, jota ei koulussa opeteta.

Pienet merkit viittaavat siihen, että pahin olisi jo ohi muutamassa kriisin kokeneessa maassa kuten esim. Espanjassa.

Lue lisää

Kuplan perustelen hintojen kivilla nousuilla. 80 neliön rivari maksoi Espoossa 2003 185 000 euroa. Sama asunto maksoi 2013 280 000 euroa. Siis sama asunto, ei mitään muutoksia tai upgreidausta, ainoastaan ikääntymistä.
Hinta nousi kymppitonnin vuodessa. Siinä ei säästäjä enää tahdo pysyä mukana ja siten velaksi ostaminen, jopa kokonaan velaksi oli ainoa vaihtoehto. Laina-aikoja pidennettiin samaan tahtiin, jotta ostot onnistuivat.

Kyseessä on ilman muuta velalla luotu kupla silloin, kun ihmisen perushyödykkeeseen ei enää pääse säästämällä kiinni edes käsirahaan.. Säästöt hukkuivat hinnannousuun. Tuollainen asunto on aivan perusjuttuja, ei niin mitään ekstraa. Inflaatio ei noina vuosina selitä hinnannousua, koska asunnon käyttöarvo laskee sen ikääntyessä. Asuntoon kertyy kymmenessä vuodessa korjausvelkaa hyvinkin kymppitonni. Sekä yhtiölle että osakkeeseen sisälle.

Tilastokeskus varmaan käyttää niin positiivista työttömyystilastointia kuin suinkin, jotta Suomi saataisiin näyttämään tavanomaiselta länsimaalta. Työvoimaviranomaisilla ei tuota tehtäväkuvaa ole, joten luvut ovat todellisemmat. Niistäkin puuttuvat kaikki "9 euron pakkotyöt", kurssikeskusten kirjoilla nimellisopiskelevat kestotyöttömät, vanhan liiton työttömyyseläkeläiset, osa-aikaisiin työsuhteisiin pakotetut vajaatyölliset jne.
Eräs laman jälkeen tullut asia on pidentynyt koulutusaika. Ennen teknikko opiskeli 2 vuotta ja oli puoli vuotta harjoittelemassa. Inssi vuoden enemmän koulussa. AMK -systeemin tullessa opintoajat pidentyivät 1,5 vuotta. Silti valmistunut aines on rutkasti heikentynyt. Tämä näkyy osaltaan teknologiateollisuuden hiipumisessa. Joka tapauksessa opiskelijat ovat 1,5 vuotta pidempään koulussa eivätkä siten näy työttöminä.
Jos poliitikot uskovat näihin kaunisteltuihin lukuihin, on tilanne huolestuttava. Siksi kai niitä lisäbudjetteja ja velanottoja tarvitaan.

Espanjassa näkyi paljon myytäviä asuntoja, kyltit parvekkeilla. Portugalissa samoin. Paljon puhuttuja, kokonaan tyhjiksi jääneitä asuinalueita en ole tavannut. Venekauppiaiden myyntilistat ovat todella pitkät ja ikivanhoja ilmoituksia valtaosin, hintoja ruksattu yli ja lasketttu monta kertaa.

whoknowswins kirjoitti:

Kuplan perustelen hintojen kivilla nousuilla. 80 neliön rivari maksoi Espoossa 2003 185 000 euroa. Sama asunto maksoi 2013 280 000 euroa. Siis sama asunto, ei mitään muutoksia tai upgreidausta, ainoastaan ikääntymistä.
Hinta nousi kymppitonnin vuodessa. Siinä ei säästäjä enää tahdo pysyä mukana ja siten velaksi ostaminen, jopa kokonaan velaksi oli ainoa vaihtoehto. Laina-aikoja pidennettiin samaan tahtiin, jotta ostot onnistuivat.

Kyseessä on ilman muuta velalla luotu kupla silloin, kun ihmisen perushyödykkeeseen ei enää pääse säästämällä kiinni edes käsirahaan.. Säästöt hukkuivat hinnannousuun. Tuollainen asunto on aivan perusjuttuja, ei niin mitään ekstraa. Inflaatio ei noina vuosina selitä hinnannousua, koska asunnon käyttöarvo laskee sen ikääntyessä. Asuntoon kertyy kymmenessä vuodessa korjausvelkaa hyvinkin kymppitonni. Sekä yhtiölle että osakkeeseen sisälle.

Tilastokeskus varmaan käyttää niin positiivista työttömyystilastointia kuin suinkin, jotta Suomi saataisiin näyttämään tavanomaiselta länsimaalta. Työvoimaviranomaisilla ei tuota tehtäväkuvaa ole, joten luvut ovat todellisemmat. Niistäkin puuttuvat kaikki "9 euron pakkotyöt", kurssikeskusten kirjoilla nimellisopiskelevat kestotyöttömät, vanhan liiton työttömyyseläkeläiset, osa-aikaisiin työsuhteisiin pakotetut vajaatyölliset jne.
Eräs laman jälkeen tullut asia on pidentynyt koulutusaika. Ennen teknikko opiskeli 2 vuotta ja oli puoli vuotta harjoittelemassa. Inssi vuoden enemmän koulussa. AMK -systeemin tullessa opintoajat pidentyivät 1,5 vuotta. Silti valmistunut aines on rutkasti heikentynyt. Tämä näkyy osaltaan teknologiateollisuuden hiipumisessa. Joka tapauksessa opiskelijat ovat 1,5 vuotta pidempään koulussa eivätkä siten näy työttöminä.
Jos poliitikot uskovat näihin kaunisteltuihin lukuihin, on tilanne huolestuttava. Siksi kai niitä lisäbudjetteja ja velanottoja tarvitaan.

Espanjassa näkyi paljon myytäviä asuntoja, kyltit parvekkeilla. Portugalissa samoin. Paljon puhuttuja, kokonaan tyhjiksi jääneitä asuinalueita en ole tavannut. Venekauppiaiden myyntilistat ovat todella pitkät ja ikivanhoja ilmoituksia valtaosin, hintoja ruksattu yli ja lasketttu monta kertaa.

Lue lisää

Perustelet siis kuplan kahdella kaupalla? Ei ihme, että uskot rommaukseen.

pundit kirjoitti:

Sumupäivä hyvinkin on täällä Helsingissä. Tilastokeskuksen luvut poikkeavat työvoimaviranomaisten luvuista. Minä teinkin vertailut käyttäen pelkästään tilastokeskuksen lukuja.

Kupla tai ei kuplaa. Mihin perustat väitteesi kuplasta?
Asuntojen reaalihintojen kehitykseen suhteessa palkkatasoon, suhteessa vuokratasoon, vai suhteessa bruttokansantuotteeseen? Näkisin mieluusti todennettavan eikä pelkästään mielikuviin perustuvan näkemyksen. Keskustelu mielikuvien perusteella on vähän sama kuin yrittäisi oikoa poliittista näkemystä asiatiedoilla. Se vain ei tahdo onnistua. Jotta puhuisimme samaa kieltä, toivon luvuista johdettavissa olevan näkemyksen.

Riskejä elämään mahtuu. Voin jopa jäädä raitiovaunun alle lähtiessäni töistä. Paras vaihtoehto on kyky itsenäiseen ajatteluun ja finanssilukutaito, jota ei koulussa opeteta.

Pienet merkit viittaavat siihen, että pahin olisi jo ohi muutamassa kriisin kokeneessa maassa kuten esim. Espanjassa.

Lue lisää

"Pienet merkit viittaavat siihen, että pahin olisi jo ohi muutamassa kriisin kokeneessa maassa kuten esim. Espanjassa. "

Mitä ne pienet merkit on? Joko Espanjassa korot on lähteneet nousuun? Joko asuntokauppa käy?

Asuntojen hintojen heilahduksilla ei omistusasujalle ole paljoakaan merkitystä, edellyttäen että asunto on noin puoleksi maksettu. Jos vaihtaa, niin väliraha ei juuri muutu. Sen sijaan, jos asunnosta on vaikkapa 90% velkaa, ei vaihtaminen laskusuhdanteessa helpolla onnistu ilman ulkopuolisia reaalivakuuksia.

Oma veikkaukseni on - kaikkihan täällä veikkaavat - että pohjaa ei vielä ole lähestulkoonkaan nähty. Luisu jatkuu vielä vähintään pari vuotta.

44556662222222222222 kirjoitti:

Mutta jos olet myynyt oman omistusasuntosi niin missä sitä nyt majailet, tavalla tai toisella yhteiskunnan varoista tuetutussa vuokra-asunnossako vaiko jonkun yksityisen vuokra-asunnossa jonka vuokran itse maksat niinkuin muutkin elinkustannuksesi.

Lue lisää

Omassa, tietenkin maksetussa keskusta-asunnossa. Tai osoite siellä vain on, kuljen etelässä. Lamaan varautuminen tapahtui supistamalla kovin voitoin omistusasuminen minimiin. Keskusta-asunto kestää hinnanlaskua hyvin kun verrokkina olisi vuokran maksaminen.

Omakotitaloni arvo olisi 1,5 vuodessa pudonnut noin 40 000 euroa. Entinen naapuri myy identtistä taloaan nyt sillä laskulla ja kauppaa ei meinaa millään syntyä.

Ajoitukset ovat olennaista osata silloin, kun mielenkiinto räntään, lumikolaan ja talvirenkaisiin katoavat. Puhumattakaan veronmaksusta ja muista kohoavista elinkustannuksista.

skiing kirjoitti:

"Pienet merkit viittaavat siihen, että pahin olisi jo ohi muutamassa kriisin kokeneessa maassa kuten esim. Espanjassa. "

Mitä ne pienet merkit on? Joko Espanjassa korot on lähteneet nousuun? Joko asuntokauppa käy?

Asuntojen hintojen heilahduksilla ei omistusasujalle ole paljoakaan merkitystä, edellyttäen että asunto on noin puoleksi maksettu. Jos vaihtaa, niin väliraha ei juuri muutu. Sen sijaan, jos asunnosta on vaikkapa 90% velkaa, ei vaihtaminen laskusuhdanteessa helpolla onnistu ilman ulkopuolisia reaalivakuuksia.

Oma veikkaukseni on - kaikkihan täällä veikkaavat - että pohjaa ei vielä ole lähestulkoonkaan nähty. Luisu jatkuu vielä vähintään pari vuotta.

Lue lisää

Sanovat kyllä että Espanjassa on jo nousun merkkejä. Pankeista on jo alkanut saada paremmin lainarahoitustakin bisneksiin. Ja työttömyyskin on jo vähän lasku-uralla, joskin monet ovat joutuneet ottamaan paljon pienipalkkaisempia töitä kuin mitä ennen lamaa. Hintatasojan laskettua myös turismikin on taas alkanut vetää.
Mutta ei tämä Espanjan nousu nyt meitä paljon auta, itse asiassa se on meille huonompi jos muu Eurooppa virkoaa kasvu-uralle ja meillä jäädään taantumaan, tämä siksi kun on nyt tämä yhteinen valuutta.

whoknowswins kirjoitti:

Kuplan perustelen hintojen kivilla nousuilla. 80 neliön rivari maksoi Espoossa 2003 185 000 euroa. Sama asunto maksoi 2013 280 000 euroa. Siis sama asunto, ei mitään muutoksia tai upgreidausta, ainoastaan ikääntymistä.
Hinta nousi kymppitonnin vuodessa. Siinä ei säästäjä enää tahdo pysyä mukana ja siten velaksi ostaminen, jopa kokonaan velaksi oli ainoa vaihtoehto. Laina-aikoja pidennettiin samaan tahtiin, jotta ostot onnistuivat.

Kyseessä on ilman muuta velalla luotu kupla silloin, kun ihmisen perushyödykkeeseen ei enää pääse säästämällä kiinni edes käsirahaan.. Säästöt hukkuivat hinnannousuun. Tuollainen asunto on aivan perusjuttuja, ei niin mitään ekstraa. Inflaatio ei noina vuosina selitä hinnannousua, koska asunnon käyttöarvo laskee sen ikääntyessä. Asuntoon kertyy kymmenessä vuodessa korjausvelkaa hyvinkin kymppitonni. Sekä yhtiölle että osakkeeseen sisälle.

Tilastokeskus varmaan käyttää niin positiivista työttömyystilastointia kuin suinkin, jotta Suomi saataisiin näyttämään tavanomaiselta länsimaalta. Työvoimaviranomaisilla ei tuota tehtäväkuvaa ole, joten luvut ovat todellisemmat. Niistäkin puuttuvat kaikki "9 euron pakkotyöt", kurssikeskusten kirjoilla nimellisopiskelevat kestotyöttömät, vanhan liiton työttömyyseläkeläiset, osa-aikaisiin työsuhteisiin pakotetut vajaatyölliset jne.
Eräs laman jälkeen tullut asia on pidentynyt koulutusaika. Ennen teknikko opiskeli 2 vuotta ja oli puoli vuotta harjoittelemassa. Inssi vuoden enemmän koulussa. AMK -systeemin tullessa opintoajat pidentyivät 1,5 vuotta. Silti valmistunut aines on rutkasti heikentynyt. Tämä näkyy osaltaan teknologiateollisuuden hiipumisessa. Joka tapauksessa opiskelijat ovat 1,5 vuotta pidempään koulussa eivätkä siten näy työttöminä.
Jos poliitikot uskovat näihin kaunisteltuihin lukuihin, on tilanne huolestuttava. Siksi kai niitä lisäbudjetteja ja velanottoja tarvitaan.

Espanjassa näkyi paljon myytäviä asuntoja, kyltit parvekkeilla. Portugalissa samoin. Paljon puhuttuja, kokonaan tyhjiksi jääneitä asuinalueita en ole tavannut. Venekauppiaiden myyntilistat ovat todella pitkät ja ikivanhoja ilmoituksia valtaosin, hintoja ruksattu yli ja lasketttu monta kertaa.

Lue lisää

Yksittäisiä esimerkkitapauksia voi olla ihan mitä vaan, näin jo siksi kun joku voi yksinkertaiisesti tehdä vaan huonon kaupan ja myydä liian halvalla tai maksaa liikaa. Myös sellaisissa tapauksissa kun vaikkapa perikunnan osakas lunastaa muilta sisaruksilta asunnon itselleen kauppahinta usein laitetaan niin alas kuin mitä verottaja sen vain hyväksyy, ja se voi joskus hyväksyä aika paljonkin alakanttiin olevan hinnan. Tämä asunto jos sitten myydään muutaman vuoden kuluttua pois todelliseen markkinahintaan, niin sen hinta näyttää kirjoissa hypähtäneen ties vaikka lähes 50%.

whoknowswins kirjoitti:

Kuplan perustelen hintojen kivilla nousuilla. 80 neliön rivari maksoi Espoossa 2003 185 000 euroa. Sama asunto maksoi 2013 280 000 euroa. Siis sama asunto, ei mitään muutoksia tai upgreidausta, ainoastaan ikääntymistä.
Hinta nousi kymppitonnin vuodessa. Siinä ei säästäjä enää tahdo pysyä mukana ja siten velaksi ostaminen, jopa kokonaan velaksi oli ainoa vaihtoehto. Laina-aikoja pidennettiin samaan tahtiin, jotta ostot onnistuivat.

Kyseessä on ilman muuta velalla luotu kupla silloin, kun ihmisen perushyödykkeeseen ei enää pääse säästämällä kiinni edes käsirahaan.. Säästöt hukkuivat hinnannousuun. Tuollainen asunto on aivan perusjuttuja, ei niin mitään ekstraa. Inflaatio ei noina vuosina selitä hinnannousua, koska asunnon käyttöarvo laskee sen ikääntyessä. Asuntoon kertyy kymmenessä vuodessa korjausvelkaa hyvinkin kymppitonni. Sekä yhtiölle että osakkeeseen sisälle.

Tilastokeskus varmaan käyttää niin positiivista työttömyystilastointia kuin suinkin, jotta Suomi saataisiin näyttämään tavanomaiselta länsimaalta. Työvoimaviranomaisilla ei tuota tehtäväkuvaa ole, joten luvut ovat todellisemmat. Niistäkin puuttuvat kaikki "9 euron pakkotyöt", kurssikeskusten kirjoilla nimellisopiskelevat kestotyöttömät, vanhan liiton työttömyyseläkeläiset, osa-aikaisiin työsuhteisiin pakotetut vajaatyölliset jne.
Eräs laman jälkeen tullut asia on pidentynyt koulutusaika. Ennen teknikko opiskeli 2 vuotta ja oli puoli vuotta harjoittelemassa. Inssi vuoden enemmän koulussa. AMK -systeemin tullessa opintoajat pidentyivät 1,5 vuotta. Silti valmistunut aines on rutkasti heikentynyt. Tämä näkyy osaltaan teknologiateollisuuden hiipumisessa. Joka tapauksessa opiskelijat ovat 1,5 vuotta pidempään koulussa eivätkä siten näy työttöminä.
Jos poliitikot uskovat näihin kaunisteltuihin lukuihin, on tilanne huolestuttava. Siksi kai niitä lisäbudjetteja ja velanottoja tarvitaan.

Espanjassa näkyi paljon myytäviä asuntoja, kyltit parvekkeilla. Portugalissa samoin. Paljon puhuttuja, kokonaan tyhjiksi jääneitä asuinalueita en ole tavannut. Venekauppiaiden myyntilistat ovat todella pitkät ja ikivanhoja ilmoituksia valtaosin, hintoja ruksattu yli ja lasketttu monta kertaa.

Lue lisää

Espanjan ongelmatilanne ei johtunut mistään asuntojen hintakuplasta vaan lähinnä siitä että rakennettiin asuntoja aivan liikaa, massiivisesti kokonaisia uusia kaupunginosia rakennettiin, ja pankit niitä rahoittivat. Asuntorakentamisen osuus kokonaistaloudesta nousi Espanjassa aivan liian suureksi. Se on selvä että tällaiseta tulee jossain vaiheessa vastaan se tilanne kun ei olekkaan enää ostajia niille asunnoille, eihän ne asuntorakentamisesta palkkansa ja bisnestulonsa saavat kovinkaan suurta osuutta tuloistaan asuntojen ostamiseen käytä vaan ostelevat kaikenlaista muutakin mitä tarvitsevat. Toki myös kauttaaltaankin palkat ja hinnat nousivat liikaa(mikä erityisesti myrkkyä turismille ja palvelualoille), kun tällä asuntorakentamisella taloutta ylikuumennettiin.

ööäääååå????????? kirjoitti:

Sanovat kyllä että Espanjassa on jo nousun merkkejä. Pankeista on jo alkanut saada paremmin lainarahoitustakin bisneksiin. Ja työttömyyskin on jo vähän lasku-uralla, joskin monet ovat joutuneet ottamaan paljon pienipalkkaisempia töitä kuin mitä ennen lamaa. Hintatasojan laskettua myös turismikin on taas alkanut vetää.
Mutta ei tämä Espanjan nousu nyt meitä paljon auta, itse asiassa se on meille huonompi jos muu Eurooppa virkoaa kasvu-uralle ja meillä jäädään taantumaan, tämä siksi kun on nyt tämä yhteinen valuutta.

Lue lisää

Espanjassa asuntojen hinnat on noin puolittuneet. Suomessa pudotusta vasta parhaimmillaan n. 10-15 prossaa. Eli kaukana ollaan vielä pohjamudista.

whoknowswins kirjoitti:

Kuplan perustelen hintojen kivilla nousuilla. 80 neliön rivari maksoi Espoossa 2003 185 000 euroa. Sama asunto maksoi 2013 280 000 euroa. Siis sama asunto, ei mitään muutoksia tai upgreidausta, ainoastaan ikääntymistä.
Hinta nousi kymppitonnin vuodessa. Siinä ei säästäjä enää tahdo pysyä mukana ja siten velaksi ostaminen, jopa kokonaan velaksi oli ainoa vaihtoehto. Laina-aikoja pidennettiin samaan tahtiin, jotta ostot onnistuivat.

Kyseessä on ilman muuta velalla luotu kupla silloin, kun ihmisen perushyödykkeeseen ei enää pääse säästämällä kiinni edes käsirahaan.. Säästöt hukkuivat hinnannousuun. Tuollainen asunto on aivan perusjuttuja, ei niin mitään ekstraa. Inflaatio ei noina vuosina selitä hinnannousua, koska asunnon käyttöarvo laskee sen ikääntyessä. Asuntoon kertyy kymmenessä vuodessa korjausvelkaa hyvinkin kymppitonni. Sekä yhtiölle että osakkeeseen sisälle.

Tilastokeskus varmaan käyttää niin positiivista työttömyystilastointia kuin suinkin, jotta Suomi saataisiin näyttämään tavanomaiselta länsimaalta. Työvoimaviranomaisilla ei tuota tehtäväkuvaa ole, joten luvut ovat todellisemmat. Niistäkin puuttuvat kaikki "9 euron pakkotyöt", kurssikeskusten kirjoilla nimellisopiskelevat kestotyöttömät, vanhan liiton työttömyyseläkeläiset, osa-aikaisiin työsuhteisiin pakotetut vajaatyölliset jne.
Eräs laman jälkeen tullut asia on pidentynyt koulutusaika. Ennen teknikko opiskeli 2 vuotta ja oli puoli vuotta harjoittelemassa. Inssi vuoden enemmän koulussa. AMK -systeemin tullessa opintoajat pidentyivät 1,5 vuotta. Silti valmistunut aines on rutkasti heikentynyt. Tämä näkyy osaltaan teknologiateollisuuden hiipumisessa. Joka tapauksessa opiskelijat ovat 1,5 vuotta pidempään koulussa eivätkä siten näy työttöminä.
Jos poliitikot uskovat näihin kaunisteltuihin lukuihin, on tilanne huolestuttava. Siksi kai niitä lisäbudjetteja ja velanottoja tarvitaan.

Espanjassa näkyi paljon myytäviä asuntoja, kyltit parvekkeilla. Portugalissa samoin. Paljon puhuttuja, kokonaan tyhjiksi jääneitä asuinalueita en ole tavannut. Venekauppiaiden myyntilistat ovat todella pitkät ja ikivanhoja ilmoituksia valtaosin, hintoja ruksattu yli ja lasketttu monta kertaa.

Lue lisää

Tekemäsi johtopäätöksen tausta-aineisto ei ole kattava tilasto, vaan yksittäistapaus ja vieläpä sellainen yksittäistapaus, jota ei voida luotettavasti verifioida. Olet jo muutamissa kohdin paisutellut tosiasioita, joten mikä estäisi sinua tässä tekemästä samoin. Oletan kuitenkin että kysymys on tositapauksesta ja vieläpä todellisista myyntihinnoista.

Arvelen näkemyksesi asuntojen kuplahinnoista siis perustuvan asuntojen reaalihintojen nousuun. Mielenkiintoista. Olet jo pidempään liputtanut asuntojen hintojen laskun puolesta ja nyt kun laskua ei ole tapahtunut, perustelet romahdusta sillä, että romahdusta ei ole tapahtunut.

Aikaisemmin tilastokeskuksen materiaalista tekemäni laskutoimituksen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat pk-seudulla olivat 2003-2013 nousseet reaalisesti 37,74 prosenttia yli elinkustannusten nousun (19,86 %).

Sinun esimerkissä käyttämän asunnon arvo elinkustannusindeksillä korjattu arvo olisi ollut vuoden 2013 lopussa 221.741 euroa. Muu osa asunnon hinnasta on puhdasta reaalinousua (58.259 euroa).

Asuntojen hinnat ovat nousseet 2003-2013 välisellä ajanjaksolla pk-seudulla 22,6 prosenttia enemmän kuin bruttokansantuote, 13,3 prosenttia enemmän kuin vuokrat ja 11,7 prosenttia enemmän kuin valtion palkkataso. Sen sijaan kevyen polttoöljyn hinta on noussut 90,4 prosenttia enemmän, perunan hinta on noussut 38,4 prosenttia enemmän ja sähkönkin hinta 30,4 prosenttia enemmän kuin asuntojen hinnat pk-seudulla. Tarkoittaako tämä sinun logiikallasi sitä, että myös öljyn hinta, sähkön hinta, perunan hinta ja kananmunien hinnat tulevat romahtamaan? Puhumattakaan kullan hinnasta.

Ajatteletko hintojen olevan vakioituja? Ymmärrät kai, että hintojen kehitykseen vaikuttavat moninaiset seikat. Pk-seudun palkat ovat korkeampia kuin kehäkolmosen ulkopuolella, pk-seutu on ollut muuttovoittoista, pk-seudun kaavoitusongelmat eivät ole poistuneet ja pk-seudulla on jatkuvasti pulaa vuokra-asunnoista.

Työttömyys on kehittynyt tänä kauheana lama-aikana niin voimakkaasti, että samalla kasvutahdilla saavutamme vuoden 1994 tason jo 20 vuodessa. Romahdusta ei siis ole tapahtunut, vaan kysymys on suhdannetaantumasta, joka on sitä paitsi jo näkynyt asuntojen hintojen tasaantumisena tai lievänä laskuna.

Maailmansivu on ollut täynnä lopun aikojen ennnustajia. Vain harvat ovat osuneet oikeaan. Vuosituhannen vaihtuessa v. 1.000 ihmiset odottivat lopun ajan tulemista ja isot joukot varakkaita ihmisiä lahjoittivat kaiken omaisuutensa köyhille.

Itse pitäisin pahimpana uhkakuvana sitä, että asuntojen hinnat tasaantuisivat palkkojen nousun ja vuokrien kehityksen tasolle. Parin viimeisen vuoden aikana vuokrat ovat nousseet selkeästi elinkustannusindeksiä enemmän, palkat ovat nousseet vähäsen ja asuntojen hinnat ovat lievästi laskeneet tai pysyneet ennallaan. Tämän kaiken jälkeen tuskin voidaan puhua romahduksesta. Itse pitäisin tilannetta enemmänkin pienenä korjausliikkeenä.

pundit kirjoitti:

Tekemäsi johtopäätöksen tausta-aineisto ei ole kattava tilasto, vaan yksittäistapaus ja vieläpä sellainen yksittäistapaus, jota ei voida luotettavasti verifioida. Olet jo muutamissa kohdin paisutellut tosiasioita, joten mikä estäisi sinua tässä tekemästä samoin. Oletan kuitenkin että kysymys on tositapauksesta ja vieläpä todellisista myyntihinnoista.

Arvelen näkemyksesi asuntojen kuplahinnoista siis perustuvan asuntojen reaalihintojen nousuun. Mielenkiintoista. Olet jo pidempään liputtanut asuntojen hintojen laskun puolesta ja nyt kun laskua ei ole tapahtunut, perustelet romahdusta sillä, että romahdusta ei ole tapahtunut.

Aikaisemmin tilastokeskuksen materiaalista tekemäni laskutoimituksen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat pk-seudulla olivat 2003-2013 nousseet reaalisesti 37,74 prosenttia yli elinkustannusten nousun (19,86 %).

Sinun esimerkissä käyttämän asunnon arvo elinkustannusindeksillä korjattu arvo olisi ollut vuoden 2013 lopussa 221.741 euroa. Muu osa asunnon hinnasta on puhdasta reaalinousua (58.259 euroa).

Asuntojen hinnat ovat nousseet 2003-2013 välisellä ajanjaksolla pk-seudulla 22,6 prosenttia enemmän kuin bruttokansantuote, 13,3 prosenttia enemmän kuin vuokrat ja 11,7 prosenttia enemmän kuin valtion palkkataso. Sen sijaan kevyen polttoöljyn hinta on noussut 90,4 prosenttia enemmän, perunan hinta on noussut 38,4 prosenttia enemmän ja sähkönkin hinta 30,4 prosenttia enemmän kuin asuntojen hinnat pk-seudulla. Tarkoittaako tämä sinun logiikallasi sitä, että myös öljyn hinta, sähkön hinta, perunan hinta ja kananmunien hinnat tulevat romahtamaan? Puhumattakaan kullan hinnasta.

Ajatteletko hintojen olevan vakioituja? Ymmärrät kai, että hintojen kehitykseen vaikuttavat moninaiset seikat. Pk-seudun palkat ovat korkeampia kuin kehäkolmosen ulkopuolella, pk-seutu on ollut muuttovoittoista, pk-seudun kaavoitusongelmat eivät ole poistuneet ja pk-seudulla on jatkuvasti pulaa vuokra-asunnoista.

Työttömyys on kehittynyt tänä kauheana lama-aikana niin voimakkaasti, että samalla kasvutahdilla saavutamme vuoden 1994 tason jo 20 vuodessa. Romahdusta ei siis ole tapahtunut, vaan kysymys on suhdannetaantumasta, joka on sitä paitsi jo näkynyt asuntojen hintojen tasaantumisena tai lievänä laskuna.

Maailmansivu on ollut täynnä lopun aikojen ennnustajia. Vain harvat ovat osuneet oikeaan. Vuosituhannen vaihtuessa v. 1.000 ihmiset odottivat lopun ajan tulemista ja isot joukot varakkaita ihmisiä lahjoittivat kaiken omaisuutensa köyhille.

Itse pitäisin pahimpana uhkakuvana sitä, että asuntojen hinnat tasaantuisivat palkkojen nousun ja vuokrien kehityksen tasolle. Parin viimeisen vuoden aikana vuokrat ovat nousseet selkeästi elinkustannusindeksiä enemmän, palkat ovat nousseet vähäsen ja asuntojen hinnat ovat lievästi laskeneet tai pysyneet ennallaan. Tämän kaiken jälkeen tuskin voidaan puhua romahduksesta. Itse pitäisin tilannetta enemmänkin pienenä korjausliikkeenä.

Lue lisää

Kirjoitat hyvin ja vastaaminen vaatii aina pohtimista.
Sähkön hinta nousi paljolti sen vuoksi, että köyhtyneet kunnat ja kaupungit myivät sähkölaitoksensa yksityisille toimijoille. Nämä alkoivat rokottaa sen, minkä kehtasivat.
Öljy on valtavilla pelikentillä hinnoiteltua tavaraa. Suomessa siihen saadaan lisäarvoa lähinnä veroilla ja erilaisilla vähärikkisyysvaateilla ym.
Peruna ja kananmunat kallistuivat pelkästään tukku- ja kauppaportaissa, tuottajahinnat jopa laskivat. Sama juttu kuin muussakin K ja S -ketjujen monopolisoimassa elintarvikekaupassa.
Nuo eivät rommaa asuntojen lailla. Öljy hupenee, tai ainakin lähteet ovat vaikeammin hyödynnettäviä. Sähkö voi halventuakin, riippuu paljon ihmisten kilpailutusinnosta ja siitä, jatkaako raskas teollisuus pakoaan Suomesta.
Perunat ja munat maksavat sen, mitä S Ja K päättävät ja kehtaavat laskuttaa. Kilpailu toimii vajavaisesti. Ehkä Lidl jatkaa markkinaosuuksien valtaamista ja hinnat pysyvät paremmin kurissa.

Nuo hyödykkeet eivät ole kansalaisen velkarahalla ostamia asioita. Asunnot sitä taasen ovat ja matalat korot ja pitkät laina-ajat kasvattivat nimellistä ostovoimaa ja se siirtyi asuntojen hintoihin täysimääräisesti. Siitä syntyi kupla.

Pk -seudun kaavoitus on jumitellut huimasti. Vantaa laittoi tarjolle parikymmentä tonttia noin vuonna 2006. Alueen nimi ei tile mieleen, mutta työtoveri sinne rakensi talonsa. Hakijoita tonteille oli monikymmenkertainen määrä. Tuo loi kuplaa.

Hyväpalkkaisten töiden keskittyminen yhdelle alueelle lisää kysyntää nousukaudella. Silti Brysselissä hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Erotus on kuplaa.

Stadin liksoista huolimatta väitän saman prosenttiosuuden kuluvan asumiseen kuin muuallakin. Usko kovaan ja pysyvään nousuun pk -seudulla houkutti kuitenkin oman ostoon korkeiden vuokrien vuoksi. Vuokrakupla siten kasvatti omistusasuntokuplaa. Moni ajatteli niin, että ostaa oman, asuu siinä työikänsä ja muuttaa vaikka eläkkeellä kovien myyntivoittojen kera kotiseudulle. Itsekin tein niin ja kannatti, todella kannatti.
Stadin kupla puhkeaa kun ensin saneeraavat palveluyritykset, niiden jälkeen kaupunki ja lopulta valtio. Saneerattavaa teollisuutta ei pahemmin ole. Silti, jos vaikka Suomen suurin tehdas, ABB Pitäjänmäki lopetetaan kuten Salon Nokia, tulee siitäkin aikamoinen paukku. Siinä asiassa eivät suomalaiset ole päättämässä.

Myönnät kuitenkin nousun ainakin taittuneen. Eikö sekin jo ole pettymys, koska taloa ostaessasi aivan varmasti ajattelit sen kasvattavan arvoaan samaa hillitöntä tahtia kuin 1996-2012 vastaavat talot tekivät? Nyt olisit nimellisesti vaikkapa 100 000 euroa varakkaampi ilman nousun taittumista. Varmasti kirjoittaisit siitä palstalla ja vertaisit sitä noususummaa jonkun maksamiin vuokriin.

Asuntovelallista ei hevin käännytetä rommariksi. Kokonaan kalliin talonsa omistavaa ei myöskään. Heillä kummallakin on vahvat tunnesiteet omaan asumiseensa. Minulla ei niitä enää ole ja pystyn siksi katsomaan tilannetta tasapuolisesti. Näissä nousun taittumisissa, taantumissa, lamoissa tai rommeissa häviän ehkä jokusen kymppitonnin. Vuokraan verrattuna en häviä lainkaan. Viime rommi-/kuplakierroksessa voitin muutaman satatuhatta.

Jäämällä omakotitaloon olisi jo ainakin 40 000 tullut takkiin reilussa vuodessa. Se ei sinulle riitä näytöksi, koska se on vain oman kauppani ja naapurin vielä toteutumattoman kaupan hintaero. Minulle se kuitenkin on jo yksinään täysin riittävä näyttö okt -rommista Etelä-Suomessa. Talot ovat varsin identtiset, naapurin jopa hiukan parempi.
Laitat hyvää haastetta kyllä!

4455666223333333333 kirjoitti:

" Lainaa omaava puolikas on käytännössä kaikki alle 45 -vuotiaat omistusasunnon hankkineet. Loput ovat vanhempia, jo lainansa maksaneita ja eläkeläisiä. Se on jossain määrin huolestuttava tieto näinä työttömyyden kasvun vuosina."

Tämä on tyypillistä ja minusta hyvin vastenmielistä politikkojen ihmisten eri luokkiin jaottelua, kun sellaisella perustelevat sitä keneltä sietää taas rokottaa lisää. Todellisuudessa myös yli 45 vuotiailla voi hyvinkin olla velkaa asuntoonsa, ja niin monella onkin jo remontteihinkin otettuja velkoja.

Lue lisää

Me vanhempi sukupolvi olemme yhden kovan laman nähneet ja siitä viisastuneina maksaneet jo lainat pois. Silloin potkittiin kaikki 5-kymppiset ulos eivätkä he saaneet enään koskaan töitä sen jälkeen. Käytännössä kuitenkin kaikki vanhemmat olivat jo silloin velattomia ja eläkejärjestelyt pelastivat palkkatyöläiset mutta eivät yrittäjiä.

Nyt on tilanne sama paitsi että eläkkeiden varaan on turha laskea. Se on tehnyt meidän 5-kymppisten elämästä niukempaa koska lainojen maksamisen lisäksi on ollut pakko pistää rahaa syrjään myös työttömyyden varalta. Koska Suomessa eläminen on kallista on yksi ja toinenkin siirtänyt ylimääräistä rahaa ulkomaille verottajan ulottumattomiin. Se ei ole mitään isänmaan petturuutta vaan käytännön sanelema pakko jotta elämän nautintavaihe ylipäätään toteutuisi.

50+ kirjoitti:

Me vanhempi sukupolvi olemme yhden kovan laman nähneet ja siitä viisastuneina maksaneet jo lainat pois. Silloin potkittiin kaikki 5-kymppiset ulos eivätkä he saaneet enään koskaan töitä sen jälkeen. Käytännössä kuitenkin kaikki vanhemmat olivat jo silloin velattomia ja eläkejärjestelyt pelastivat palkkatyöläiset mutta eivät yrittäjiä.

Nyt on tilanne sama paitsi että eläkkeiden varaan on turha laskea. Se on tehnyt meidän 5-kymppisten elämästä niukempaa koska lainojen maksamisen lisäksi on ollut pakko pistää rahaa syrjään myös työttömyyden varalta. Koska Suomessa eläminen on kallista on yksi ja toinenkin siirtänyt ylimääräistä rahaa ulkomaille verottajan ulottumattomiin. Se ei ole mitään isänmaan petturuutta vaan käytännön sanelema pakko jotta elämän nautintavaihe ylipäätään toteutuisi.

Lue lisää

Monet 90-luvulla työelämästä saneeratut 5-kymppiset tosiaankin pääsivät eläkeputkeen, ensin muutamalla katkopaikallakin ansiosidonnaistaan jatkaen. Mutta ei kaikki saneeratut silloinkaan päässeet eläkkeelle pelastautumaan, eikä edes näitä katkopaikkoja kaikille ollut tarjolla. Ja sitä eläkeputkeen pääsemistä alaettiin myös nopeasti vaikeuttaa. Myös esim. jo erorahakin leikattiin pian puoleen alta 50v saneeratuilta, vaikka ei nämäkään välttämättä enää millekkään työnantajalle kelvanneet työnantajien pitäessä liian vanhana(tämä riippuen tietenkin siitä toimenkuvastakin mistä saneeratuksi tullut), ja työttömänäkin ollen vanhenee aina vaan lisää.

Mutta yli 45 vuotias voi olla vaikka ensiasunnon ostaja ja siihen ottaa lainaa. Ja hyvinkin yleistä on se, että yli 45 vuotias vaihtaa asuntoa ja siinä yhteydessä ottaa lainaa. Ja asunnon remontteihin voi joutua ottamaan lainaa vaikka 8-kymppisenä, myös kerrostaloasukaskin esim. siksi jos katsoo itse saavansa edullisemman lainan kuin taloyhtiön kautta.

Se jos nykyään asuntolainan maksamisen lisäksi jotkut keräävät merkittävästi varoja ulkomaille(niin että niistä jotain työttömyyden/vanhuuden turvaksikin on) on oma lukunsa, mikä ei kyllä ole mahdollista kuin huomattavan hyvätuloisille paitsi jos saa jotain merkittäviä perintöjä tai voittaa jossain peleissä. Mutta tuskin tämä tällainen ainakaan läheskään mitään valtaenemmistöä koskee.

whoknowswins kirjoitti:

Kirjoitat hyvin ja vastaaminen vaatii aina pohtimista.
Sähkön hinta nousi paljolti sen vuoksi, että köyhtyneet kunnat ja kaupungit myivät sähkölaitoksensa yksityisille toimijoille. Nämä alkoivat rokottaa sen, minkä kehtasivat.
Öljy on valtavilla pelikentillä hinnoiteltua tavaraa. Suomessa siihen saadaan lisäarvoa lähinnä veroilla ja erilaisilla vähärikkisyysvaateilla ym.
Peruna ja kananmunat kallistuivat pelkästään tukku- ja kauppaportaissa, tuottajahinnat jopa laskivat. Sama juttu kuin muussakin K ja S -ketjujen monopolisoimassa elintarvikekaupassa.
Nuo eivät rommaa asuntojen lailla. Öljy hupenee, tai ainakin lähteet ovat vaikeammin hyödynnettäviä. Sähkö voi halventuakin, riippuu paljon ihmisten kilpailutusinnosta ja siitä, jatkaako raskas teollisuus pakoaan Suomesta.
Perunat ja munat maksavat sen, mitä S Ja K päättävät ja kehtaavat laskuttaa. Kilpailu toimii vajavaisesti. Ehkä Lidl jatkaa markkinaosuuksien valtaamista ja hinnat pysyvät paremmin kurissa.

Nuo hyödykkeet eivät ole kansalaisen velkarahalla ostamia asioita. Asunnot sitä taasen ovat ja matalat korot ja pitkät laina-ajat kasvattivat nimellistä ostovoimaa ja se siirtyi asuntojen hintoihin täysimääräisesti. Siitä syntyi kupla.

Pk -seudun kaavoitus on jumitellut huimasti. Vantaa laittoi tarjolle parikymmentä tonttia noin vuonna 2006. Alueen nimi ei tile mieleen, mutta työtoveri sinne rakensi talonsa. Hakijoita tonteille oli monikymmenkertainen määrä. Tuo loi kuplaa.

Hyväpalkkaisten töiden keskittyminen yhdelle alueelle lisää kysyntää nousukaudella. Silti Brysselissä hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Erotus on kuplaa.

Stadin liksoista huolimatta väitän saman prosenttiosuuden kuluvan asumiseen kuin muuallakin. Usko kovaan ja pysyvään nousuun pk -seudulla houkutti kuitenkin oman ostoon korkeiden vuokrien vuoksi. Vuokrakupla siten kasvatti omistusasuntokuplaa. Moni ajatteli niin, että ostaa oman, asuu siinä työikänsä ja muuttaa vaikka eläkkeellä kovien myyntivoittojen kera kotiseudulle. Itsekin tein niin ja kannatti, todella kannatti.
Stadin kupla puhkeaa kun ensin saneeraavat palveluyritykset, niiden jälkeen kaupunki ja lopulta valtio. Saneerattavaa teollisuutta ei pahemmin ole. Silti, jos vaikka Suomen suurin tehdas, ABB Pitäjänmäki lopetetaan kuten Salon Nokia, tulee siitäkin aikamoinen paukku. Siinä asiassa eivät suomalaiset ole päättämässä.

Myönnät kuitenkin nousun ainakin taittuneen. Eikö sekin jo ole pettymys, koska taloa ostaessasi aivan varmasti ajattelit sen kasvattavan arvoaan samaa hillitöntä tahtia kuin 1996-2012 vastaavat talot tekivät? Nyt olisit nimellisesti vaikkapa 100 000 euroa varakkaampi ilman nousun taittumista. Varmasti kirjoittaisit siitä palstalla ja vertaisit sitä noususummaa jonkun maksamiin vuokriin.

Asuntovelallista ei hevin käännytetä rommariksi. Kokonaan kalliin talonsa omistavaa ei myöskään. Heillä kummallakin on vahvat tunnesiteet omaan asumiseensa. Minulla ei niitä enää ole ja pystyn siksi katsomaan tilannetta tasapuolisesti. Näissä nousun taittumisissa, taantumissa, lamoissa tai rommeissa häviän ehkä jokusen kymppitonnin. Vuokraan verrattuna en häviä lainkaan. Viime rommi-/kuplakierroksessa voitin muutaman satatuhatta.

Jäämällä omakotitaloon olisi jo ainakin 40 000 tullut takkiin reilussa vuodessa. Se ei sinulle riitä näytöksi, koska se on vain oman kauppani ja naapurin vielä toteutumattoman kaupan hintaero. Minulle se kuitenkin on jo yksinään täysin riittävä näyttö okt -rommista Etelä-Suomessa. Talot ovat varsin identtiset, naapurin jopa hiukan parempi.
Laitat hyvää haastetta kyllä!

Lue lisää

Hei, vastaan kyllä sinulle kun kiireiltäni ehdin. Luultavammin siis illalla.

whoknowswins kirjoitti:

Kirjoitat hyvin ja vastaaminen vaatii aina pohtimista.
Sähkön hinta nousi paljolti sen vuoksi, että köyhtyneet kunnat ja kaupungit myivät sähkölaitoksensa yksityisille toimijoille. Nämä alkoivat rokottaa sen, minkä kehtasivat.
Öljy on valtavilla pelikentillä hinnoiteltua tavaraa. Suomessa siihen saadaan lisäarvoa lähinnä veroilla ja erilaisilla vähärikkisyysvaateilla ym.
Peruna ja kananmunat kallistuivat pelkästään tukku- ja kauppaportaissa, tuottajahinnat jopa laskivat. Sama juttu kuin muussakin K ja S -ketjujen monopolisoimassa elintarvikekaupassa.
Nuo eivät rommaa asuntojen lailla. Öljy hupenee, tai ainakin lähteet ovat vaikeammin hyödynnettäviä. Sähkö voi halventuakin, riippuu paljon ihmisten kilpailutusinnosta ja siitä, jatkaako raskas teollisuus pakoaan Suomesta.
Perunat ja munat maksavat sen, mitä S Ja K päättävät ja kehtaavat laskuttaa. Kilpailu toimii vajavaisesti. Ehkä Lidl jatkaa markkinaosuuksien valtaamista ja hinnat pysyvät paremmin kurissa.

Nuo hyödykkeet eivät ole kansalaisen velkarahalla ostamia asioita. Asunnot sitä taasen ovat ja matalat korot ja pitkät laina-ajat kasvattivat nimellistä ostovoimaa ja se siirtyi asuntojen hintoihin täysimääräisesti. Siitä syntyi kupla.

Pk -seudun kaavoitus on jumitellut huimasti. Vantaa laittoi tarjolle parikymmentä tonttia noin vuonna 2006. Alueen nimi ei tile mieleen, mutta työtoveri sinne rakensi talonsa. Hakijoita tonteille oli monikymmenkertainen määrä. Tuo loi kuplaa.

Hyväpalkkaisten töiden keskittyminen yhdelle alueelle lisää kysyntää nousukaudella. Silti Brysselissä hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Erotus on kuplaa.

Stadin liksoista huolimatta väitän saman prosenttiosuuden kuluvan asumiseen kuin muuallakin. Usko kovaan ja pysyvään nousuun pk -seudulla houkutti kuitenkin oman ostoon korkeiden vuokrien vuoksi. Vuokrakupla siten kasvatti omistusasuntokuplaa. Moni ajatteli niin, että ostaa oman, asuu siinä työikänsä ja muuttaa vaikka eläkkeellä kovien myyntivoittojen kera kotiseudulle. Itsekin tein niin ja kannatti, todella kannatti.
Stadin kupla puhkeaa kun ensin saneeraavat palveluyritykset, niiden jälkeen kaupunki ja lopulta valtio. Saneerattavaa teollisuutta ei pahemmin ole. Silti, jos vaikka Suomen suurin tehdas, ABB Pitäjänmäki lopetetaan kuten Salon Nokia, tulee siitäkin aikamoinen paukku. Siinä asiassa eivät suomalaiset ole päättämässä.

Myönnät kuitenkin nousun ainakin taittuneen. Eikö sekin jo ole pettymys, koska taloa ostaessasi aivan varmasti ajattelit sen kasvattavan arvoaan samaa hillitöntä tahtia kuin 1996-2012 vastaavat talot tekivät? Nyt olisit nimellisesti vaikkapa 100 000 euroa varakkaampi ilman nousun taittumista. Varmasti kirjoittaisit siitä palstalla ja vertaisit sitä noususummaa jonkun maksamiin vuokriin.

Asuntovelallista ei hevin käännytetä rommariksi. Kokonaan kalliin talonsa omistavaa ei myöskään. Heillä kummallakin on vahvat tunnesiteet omaan asumiseensa. Minulla ei niitä enää ole ja pystyn siksi katsomaan tilannetta tasapuolisesti. Näissä nousun taittumisissa, taantumissa, lamoissa tai rommeissa häviän ehkä jokusen kymppitonnin. Vuokraan verrattuna en häviä lainkaan. Viime rommi-/kuplakierroksessa voitin muutaman satatuhatta.

Jäämällä omakotitaloon olisi jo ainakin 40 000 tullut takkiin reilussa vuodessa. Se ei sinulle riitä näytöksi, koska se on vain oman kauppani ja naapurin vielä toteutumattoman kaupan hintaero. Minulle se kuitenkin on jo yksinään täysin riittävä näyttö okt -rommista Etelä-Suomessa. Talot ovat varsin identtiset, naapurin jopa hiukan parempi.
Laitat hyvää haastetta kyllä!

Lue lisää

Yhden onni on toisen epäonni. Jälleen on kysymys vain yksittäistapauksesta, kun kerrot myyneesi asuntosi 40.000 euroa korkeammalla hinnalla. Kenties teit hyvän kaupan, kenties löysit hölmön ostajan, joka oli valmis maksamaan asunnosta pyytämäsi ylihinnan. Mitä tarkoitat 40.000 euron hinnanlaskulla per vuosi. Onko kysymys peräti pidemmästä ajanjaksosta?

Kun itse ostin asunnon pari vuotta sitten, hintaneuvottelut vietiin kalkkiviivoille asti. Omassa tapauksessani olisin vuokralla koko ajan asuneena hävinnyt epäilemättä 20.000 euroa asunnon lievän hinnan laskun huomioon ottaenkin.

Väität kykeneväsi katsomaan asioita tasapuolisesti, vaikka olet monta kertaa kertonut asioita parhain päin ja vastoin tilastollisia faktoja. En siis voi mitenkään olla samaa mieltä kanssasi. Minusta tasapuolinen lähestymistapa edellyttäisi kaikin puolin oikeiden tietojen käyttämistä ja hyvin taustoitettua lopputulosta eikä valitun linjan puolustelemista perustelemattomilla väitteillä.

Sanot myös, että Brysselissä asuntojen hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Vuonna 2013 Brysselissä keskustassa asunnon keskihinta oli 368,941 euroa. Helsinkiläisten asuntojen keskipinta-ala on 62,8 neliötä ja keskustassa neliöhinta 5 758 euroa, mistä hinnaksi tulee 361.602 euroa. Vähän vaikuttaisi jälleen siltä, että olet puolueettomasti tukenut valitsemaasi näkökantaa hatusta vedetyillä luvuilla.

http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Belgium/Price-History
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/asuntonelio helsingin keskustassa 5758 euroa/201302367797
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/03/11/katso-missa-ovat-suomen-ahtaimmat-asunnot/20103616/310

pundit kirjoitti:

Yhden onni on toisen epäonni. Jälleen on kysymys vain yksittäistapauksesta, kun kerrot myyneesi asuntosi 40.000 euroa korkeammalla hinnalla. Kenties teit hyvän kaupan, kenties löysit hölmön ostajan, joka oli valmis maksamaan asunnosta pyytämäsi ylihinnan. Mitä tarkoitat 40.000 euron hinnanlaskulla per vuosi. Onko kysymys peräti pidemmästä ajanjaksosta?

Kun itse ostin asunnon pari vuotta sitten, hintaneuvottelut vietiin kalkkiviivoille asti. Omassa tapauksessani olisin vuokralla koko ajan asuneena hävinnyt epäilemättä 20.000 euroa asunnon lievän hinnan laskun huomioon ottaenkin.

Väität kykeneväsi katsomaan asioita tasapuolisesti, vaikka olet monta kertaa kertonut asioita parhain päin ja vastoin tilastollisia faktoja. En siis voi mitenkään olla samaa mieltä kanssasi. Minusta tasapuolinen lähestymistapa edellyttäisi kaikin puolin oikeiden tietojen käyttämistä ja hyvin taustoitettua lopputulosta eikä valitun linjan puolustelemista perustelemattomilla väitteillä.

Sanot myös, että Brysselissä asuntojen hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Vuonna 2013 Brysselissä keskustassa asunnon keskihinta oli 368,941 euroa. Helsinkiläisten asuntojen keskipinta-ala on 62,8 neliötä ja keskustassa neliöhinta 5 758 euroa, mistä hinnaksi tulee 361.602 euroa. Vähän vaikuttaisi jälleen siltä, että olet puolueettomasti tukenut valitsemaasi näkökantaa hatusta vedetyillä luvuilla.

http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Belgium/Price-History
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/asuntonelio helsingin keskustassa 5758 euroa/201302367797
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/03/11/katso-missa-ovat-suomen-ahtaimmat-asunnot/20103616/310

Lue lisää

http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Belgium/square-meter-prices

Onnistuit antamaan hyvän linkin ja vahvistamaan näkemykseni.

Linkistä selviää kunkin Euroopan valtion merkittävien keskustojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat. Helsingin neliöhintataso on tuplat Brysseliin verrattuna. Helsinkiä kalliimpia olivat vain Monaco, Lontoo, Moskova, Bern, Pariisi ja Tukholma.

Bern on noista tavallisemmista ainoa Helsingin tapainen pikkukaupunki, mutta asukkaiden maksukyky on tyystin toinen.

Brysselistä saa siten tuplaneliöt samalla rahalla Helsinkiin verrattuna.

Oman taloni myin vajaa 1,5 v sitten. Samanlaisen saisi nyt naapurista 40 000 halvemmalla. Sen kuin soittaisi ja sopisi paperien teon maanantaille. Oma myynti ei ollut helppo, tinkaamista oli ja harvoja kiinnostuneita edes silloin vielä. Kupla oli jo puhkeamassa omakotitaloissa. Järkevä ostaja, ei sortunut yliasumiseen. Ehkä suree hiukan nyt. Kova lähtöhinta sumensi varmasti ja parin kymppitonnin tinkaus tuntui onnistuneelta hänelle. En usko ostajan olevan sinua tai minua hölmömpi. Viime lamaa eivät kuitenkaan olleet kokeneet aikuisina.

Kaikessa ei tilastoihin edes auta luottaa. Niiden antama info tulee liian jälkijättöisenä. Nythän julkaistiin laskua osoittanut tilasto. Itse tiesin tuon jo kauan sitten tapahtuvaksi talouden merkkejä seuraamalla. Tilastotiedon merkitys on olematon, vahinko on jo tapahtunut. Nyt jokainen ostoaikeinen viimeistään tietää laskun olevan menossa ja himmaa ostointoaan. Tämä ruokkii asuntojen hinnanlaskua.

Analyysit ja tarkka lähdeaineistoon perehtyminen lienevät sinulle tuttuja opinnoista ja työelämästä. Niillä pääsee lievästi keskitasoa parempiin tuloksiin. Todelliseen taloudelliseen onnistumiseen tarvitaan omaa tuntumaa, uskallusta ja ennakointia. Tarpeeksi en näitä kykyjä omaa, mutta kuitenkin niin, että osasin ostaa lamassa ja myydä kuplassa.

Ole huoleti. Tiedän hyvin sinun laskeneen kaikki mahdolliset jutut ennen lainan nostamista ja kodin ostoa. Pärjäät rommissakin hyvin, mutta pikkasen se silti suututtaa sinua, eikö?

whoknowswins kirjoitti:

http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Belgium/square-meter-prices

Onnistuit antamaan hyvän linkin ja vahvistamaan näkemykseni.

Linkistä selviää kunkin Euroopan valtion merkittävien keskustojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat. Helsingin neliöhintataso on tuplat Brysseliin verrattuna. Helsinkiä kalliimpia olivat vain Monaco, Lontoo, Moskova, Bern, Pariisi ja Tukholma.

Bern on noista tavallisemmista ainoa Helsingin tapainen pikkukaupunki, mutta asukkaiden maksukyky on tyystin toinen.

Brysselistä saa siten tuplaneliöt samalla rahalla Helsinkiin verrattuna.

Oman taloni myin vajaa 1,5 v sitten. Samanlaisen saisi nyt naapurista 40 000 halvemmalla. Sen kuin soittaisi ja sopisi paperien teon maanantaille. Oma myynti ei ollut helppo, tinkaamista oli ja harvoja kiinnostuneita edes silloin vielä. Kupla oli jo puhkeamassa omakotitaloissa. Järkevä ostaja, ei sortunut yliasumiseen. Ehkä suree hiukan nyt. Kova lähtöhinta sumensi varmasti ja parin kymppitonnin tinkaus tuntui onnistuneelta hänelle. En usko ostajan olevan sinua tai minua hölmömpi. Viime lamaa eivät kuitenkaan olleet kokeneet aikuisina.

Kaikessa ei tilastoihin edes auta luottaa. Niiden antama info tulee liian jälkijättöisenä. Nythän julkaistiin laskua osoittanut tilasto. Itse tiesin tuon jo kauan sitten tapahtuvaksi talouden merkkejä seuraamalla. Tilastotiedon merkitys on olematon, vahinko on jo tapahtunut. Nyt jokainen ostoaikeinen viimeistään tietää laskun olevan menossa ja himmaa ostointoaan. Tämä ruokkii asuntojen hinnanlaskua.

Analyysit ja tarkka lähdeaineistoon perehtyminen lienevät sinulle tuttuja opinnoista ja työelämästä. Niillä pääsee lievästi keskitasoa parempiin tuloksiin. Todelliseen taloudelliseen onnistumiseen tarvitaan omaa tuntumaa, uskallusta ja ennakointia. Tarpeeksi en näitä kykyjä omaa, mutta kuitenkin niin, että osasin ostaa lamassa ja myydä kuplassa.

Ole huoleti. Tiedän hyvin sinun laskeneen kaikki mahdolliset jutut ennen lainan nostamista ja kodin ostoa. Pärjäät rommissakin hyvin, mutta pikkasen se silti suututtaa sinua, eikö?

Lue lisää

Kappas vain. En tutkinutkaan löytämääni linkkiä eteenpäin. Samaan aikaan oli auki muitakin lähteitä. Siinähän oli tarkat vastaukset selvittämääni asiaan, jonka sinä sitten löysitkin.

Tuon datan perusteella on faktatietoa, että Helsingin ihan kovimman ytimen hinnat ovat korkealla tasolla verrattuna monien muiden kaupunkien hintatasoon. Wienissä on siis vähän 1.700 edullisempaa /neliö, Amsterdamissa on 25.00 edullisempaa /neliö ja Berliinissä on 3.600 edullisempaa /neliö. Brysselissä vielä vähän enemmän. Enpä minä olisikaan ostanut asuntoa ydinkeskustasta. Kieltämättä Amsterdam vaikuttaa edulliselta. Jopa muuttamista sinne eläkepäivillä voisi kuvitella, ellei hollanti olisi kielenä niin mahdoton.

Voipa jopa sanoa, että Brysselissä ja Berliinissä on poikkeuksellisen edullista. Berliinille on syynsä. Bryssel on asuinpaikkana äärimmäisen tylsä ja harmaa jatkuvine vesisateineen.

Etelä-Euroopan maiden tulotasot ovat huomattavan alhaisia verrattuna Suomen tasoon. Minunkin kansainväliset tuttuni (Etelä-Euroopasta) pitävät meitä suomalaisia rikkaina. Kova tulotaso ei voi olla vaikuttamatta hintoihin. Jos tässä tilastossa olisi mukana Norja ja Oslo, olisit varmaan järkytykseltäsi pudonnut alas tuoliltasi. Eri maiden hintatasoja vertailtaessa on otettava huomioon myös ansiotasot.

Osuit oikeaan siinä, mitä sanoit analyyseistä ja lähdeaineistoon perehtymisestä. Saan työpöydälleni yleensä ne hankalat ja selvittämistä vaativat asiat.

Ihmisluonteeseen kuuluu halu olla oikeassa. On vaikeaa tunnustaa tehneensä huonoja päätöksiä. Sen vuoksi asiat halutaan nähdä parhain päin.

Omassa tilanteessani taloudellisesti sekä parisuhteen keston kannalta oli järkevää ostaa oma talo. Se mikä on järkevää yhdelle, ei ole välttämättä järkevää toiselle. Sinkkuna järkevintä olisi todennäköisesti ollut etsiä huokea vuokra-aunto kohtalaiselta etäisyydeltä työpaikasta ja katsoa rauhassa markkinoiden kehittymistä.

Minua ei hirveän paljon haittaa maailmantalouden pienet turbulenssit. Pesämunaa on muuallakin kuin velalla rahoitetussa omistusasunnossa. Yleisesti ottaen toivoisin ihmisten olevan tyytyväisiä elämäänsä ja minua harmittaa muutamien onnettomien kohtalo, joiden elämä tyypillisesti työttömyyden vuoksi menee raiteiltaan. Minut saa aina vastakarvaan toisen epäonnella illakointi.

whoknowswins kirjoitti:

http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Belgium/square-meter-prices

Onnistuit antamaan hyvän linkin ja vahvistamaan näkemykseni.

Linkistä selviää kunkin Euroopan valtion merkittävien keskustojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat. Helsingin neliöhintataso on tuplat Brysseliin verrattuna. Helsinkiä kalliimpia olivat vain Monaco, Lontoo, Moskova, Bern, Pariisi ja Tukholma.

Bern on noista tavallisemmista ainoa Helsingin tapainen pikkukaupunki, mutta asukkaiden maksukyky on tyystin toinen.

Brysselistä saa siten tuplaneliöt samalla rahalla Helsinkiin verrattuna.

Oman taloni myin vajaa 1,5 v sitten. Samanlaisen saisi nyt naapurista 40 000 halvemmalla. Sen kuin soittaisi ja sopisi paperien teon maanantaille. Oma myynti ei ollut helppo, tinkaamista oli ja harvoja kiinnostuneita edes silloin vielä. Kupla oli jo puhkeamassa omakotitaloissa. Järkevä ostaja, ei sortunut yliasumiseen. Ehkä suree hiukan nyt. Kova lähtöhinta sumensi varmasti ja parin kymppitonnin tinkaus tuntui onnistuneelta hänelle. En usko ostajan olevan sinua tai minua hölmömpi. Viime lamaa eivät kuitenkaan olleet kokeneet aikuisina.

Kaikessa ei tilastoihin edes auta luottaa. Niiden antama info tulee liian jälkijättöisenä. Nythän julkaistiin laskua osoittanut tilasto. Itse tiesin tuon jo kauan sitten tapahtuvaksi talouden merkkejä seuraamalla. Tilastotiedon merkitys on olematon, vahinko on jo tapahtunut. Nyt jokainen ostoaikeinen viimeistään tietää laskun olevan menossa ja himmaa ostointoaan. Tämä ruokkii asuntojen hinnanlaskua.

Analyysit ja tarkka lähdeaineistoon perehtyminen lienevät sinulle tuttuja opinnoista ja työelämästä. Niillä pääsee lievästi keskitasoa parempiin tuloksiin. Todelliseen taloudelliseen onnistumiseen tarvitaan omaa tuntumaa, uskallusta ja ennakointia. Tarpeeksi en näitä kykyjä omaa, mutta kuitenkin niin, että osasin ostaa lamassa ja myydä kuplassa.

Ole huoleti. Tiedän hyvin sinun laskeneen kaikki mahdolliset jutut ennen lainan nostamista ja kodin ostoa. Pärjäät rommissakin hyvin, mutta pikkasen se silti suututtaa sinua, eikö?

Lue lisää

Ei siinä oikeastaan paljon surra kannata sellaista jos vaikka asuntojen hinnat vähän notkahtaisivatkin. Jos taasen paljonkin asuntojen hinnat alaspäin notkahtaisivat, niin ne kyllä tulevat sieltä alhaalta taas ylöskin. Ongelmia tällaisesta tulee vain sellaisille joilla on paljon velkaa, ja joiden tulopuoli pettää niin että eivät selviä veloistaan ja joutuvat myymään asuntonsa huonoon aikaan alihintaan. Onneksi korot ovat alhaalla ja pankeiltakin voi saada lyhennysvapaita niin että vain korot maksaa, ja jos vaan näistä koroista selviää niin kyllä siitä taas paremmatkin ajat koittavat asuntojen myynnille.

Ne on nämä hintatilastot sellaisia että niihin tulee helposti vääristymiä. Erityisesti siinä tapauksessa näin jos jonain aikana kauppoja jossain tehdään huomattavan vähän. Nämä tilastoihin tulleet myydyt asunnot kun voivat olla kekimääräisestä hintatasosta paljonkin poikkeavia.

http://www.globalpropertyguide.com/Europe/Estonia


Esim. tämä Tallinnan apartmenttien hintojen 15,5% nousu vuoden 2013 aikana on sen verran hurja, että uskon siinä olevan vääristymää, Tallinnassa nimittäin on valmistunut ja myyty aika paljon uusia hintavia asuntoja kuten tämä
Kentmanhttp://news.postimees.ee/2673282/exclusive-homes-erected-in-very-heart-of-tallinnni 6 ,
ja myös vanhoja rakennuksia on paljon julkisivurempattu ja sekin nostaa hintoja. Tosin volyymiäkin sentää on ollut ja siis kauppoja aika paljon on tehty, ja varmasti oikeastikkin hinnat ovat reippaasti nousseet.
Olen seurannut erään Tallinnan keskustassa sijaitsevan vajaa 3 vuotta sitten valmistuneen uuden asunnon hintaa. Ostoajankohdasta sen hinta on varovasti arvioiden noussut ainakin 30%.
Mutta mikä tästä Viron ja Tallinnankin esimerkistä hyvin näkyy on se, että jos asuntojen hinnat notkahtavat jostain syystä epärealistisen paljon, niin kyllä ne myös sieltä notkahduksetaan taas nousevatkin ylös realistsemmalle tasolle.

Mutta mikä meillä on suurin uhka omistusasumista ajatellen, niin se on tämä asuntoihin ja asumiseen kohdistuva jatkuva verotuksen ja muun kuppauksen kasvattaminen. Tämä jos mikä syö haluja omistuksessaan asuntoja pitää ja niitä ostaa. Ja tämä erityisesti vielä jos kuitenkin samalla yhteiskunnannalla on siinä varaa kustantaa ihmisille näitä n.s. kohtuuhintaisia asuntoja asuttavaksi. Toki nämä yhteiskunnan varatkin mitä tähän tarkoitukseen voi olla siinä pakostakin myös lähtevät laskuun suhteessa niiden määrään joille asunto järjestää pitäisi, joidenka määrä siis näin mennen vaan kasvaa.
Mutta niin tai näin niin kyllä tämä asuntoihin ja asumiseen kohdistuvan verotuksen ja muun kuppauksen kasvattaminen väistämättä jälkensä asuntotilanteeseemme jättää. Yhtenä ulosnäkyvänä jälkenä rakennukset ilmeisesti alkavat kasvavassa määrin rapautua ruman näköisiksikin, kun ei niin vaan enää isoja remppoja haluta niihin tehdä, ja kun ei välttämättä taloyhtiöille pankit myönnä edes lainojakaan isoihin veroilla ja byrokratialla paisutettuihin hintaviin remontteihin.

whoknowswins kirjoitti:

Kirjoitat hyvin ja vastaaminen vaatii aina pohtimista.
Sähkön hinta nousi paljolti sen vuoksi, että köyhtyneet kunnat ja kaupungit myivät sähkölaitoksensa yksityisille toimijoille. Nämä alkoivat rokottaa sen, minkä kehtasivat.
Öljy on valtavilla pelikentillä hinnoiteltua tavaraa. Suomessa siihen saadaan lisäarvoa lähinnä veroilla ja erilaisilla vähärikkisyysvaateilla ym.
Peruna ja kananmunat kallistuivat pelkästään tukku- ja kauppaportaissa, tuottajahinnat jopa laskivat. Sama juttu kuin muussakin K ja S -ketjujen monopolisoimassa elintarvikekaupassa.
Nuo eivät rommaa asuntojen lailla. Öljy hupenee, tai ainakin lähteet ovat vaikeammin hyödynnettäviä. Sähkö voi halventuakin, riippuu paljon ihmisten kilpailutusinnosta ja siitä, jatkaako raskas teollisuus pakoaan Suomesta.
Perunat ja munat maksavat sen, mitä S Ja K päättävät ja kehtaavat laskuttaa. Kilpailu toimii vajavaisesti. Ehkä Lidl jatkaa markkinaosuuksien valtaamista ja hinnat pysyvät paremmin kurissa.

Nuo hyödykkeet eivät ole kansalaisen velkarahalla ostamia asioita. Asunnot sitä taasen ovat ja matalat korot ja pitkät laina-ajat kasvattivat nimellistä ostovoimaa ja se siirtyi asuntojen hintoihin täysimääräisesti. Siitä syntyi kupla.

Pk -seudun kaavoitus on jumitellut huimasti. Vantaa laittoi tarjolle parikymmentä tonttia noin vuonna 2006. Alueen nimi ei tile mieleen, mutta työtoveri sinne rakensi talonsa. Hakijoita tonteille oli monikymmenkertainen määrä. Tuo loi kuplaa.

Hyväpalkkaisten töiden keskittyminen yhdelle alueelle lisää kysyntää nousukaudella. Silti Brysselissä hinnat eivät ole Helsingin tasolla. Erotus on kuplaa.

Stadin liksoista huolimatta väitän saman prosenttiosuuden kuluvan asumiseen kuin muuallakin. Usko kovaan ja pysyvään nousuun pk -seudulla houkutti kuitenkin oman ostoon korkeiden vuokrien vuoksi. Vuokrakupla siten kasvatti omistusasuntokuplaa. Moni ajatteli niin, että ostaa oman, asuu siinä työikänsä ja muuttaa vaikka eläkkeellä kovien myyntivoittojen kera kotiseudulle. Itsekin tein niin ja kannatti, todella kannatti.
Stadin kupla puhkeaa kun ensin saneeraavat palveluyritykset, niiden jälkeen kaupunki ja lopulta valtio. Saneerattavaa teollisuutta ei pahemmin ole. Silti, jos vaikka Suomen suurin tehdas, ABB Pitäjänmäki lopetetaan kuten Salon Nokia, tulee siitäkin aikamoinen paukku. Siinä asiassa eivät suomalaiset ole päättämässä.

Myönnät kuitenkin nousun ainakin taittuneen. Eikö sekin jo ole pettymys, koska taloa ostaessasi aivan varmasti ajattelit sen kasvattavan arvoaan samaa hillitöntä tahtia kuin 1996-2012 vastaavat talot tekivät? Nyt olisit nimellisesti vaikkapa 100 000 euroa varakkaampi ilman nousun taittumista. Varmasti kirjoittaisit siitä palstalla ja vertaisit sitä noususummaa jonkun maksamiin vuokriin.

Asuntovelallista ei hevin käännytetä rommariksi. Kokonaan kalliin talonsa omistavaa ei myöskään. Heillä kummallakin on vahvat tunnesiteet omaan asumiseensa. Minulla ei niitä enää ole ja pystyn siksi katsomaan tilannetta tasapuolisesti. Näissä nousun taittumisissa, taantumissa, lamoissa tai rommeissa häviän ehkä jokusen kymppitonnin. Vuokraan verrattuna en häviä lainkaan. Viime rommi-/kuplakierroksessa voitin muutaman satatuhatta.

Jäämällä omakotitaloon olisi jo ainakin 40 000 tullut takkiin reilussa vuodessa. Se ei sinulle riitä näytöksi, koska se on vain oman kauppani ja naapurin vielä toteutumattoman kaupan hintaero. Minulle se kuitenkin on jo yksinään täysin riittävä näyttö okt -rommista Etelä-Suomessa. Talot ovat varsin identtiset, naapurin jopa hiukan parempi.
Laitat hyvää haastetta kyllä!

Lue lisää

Eipäs toiminutkaan tuo Kentmanni 6 linkki. Se on vähän erikoinen rakennus. Tässä pitäisi olla, se on ihan nyt valmistunut ja jo myyty kaikki.

http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=1398672

Tässä juttua siitä

http://news.postimees.ee/2673282/exclusive-homes-erected-in-very-heart-of-tallinn

44556662222222222222 kirjoitti:

Mutta jos olet myynyt oman omistusasuntosi niin missä sitä nyt majailet, tavalla tai toisella yhteiskunnan varoista tuetutussa vuokra-asunnossako vaiko jonkun yksityisen vuokra-asunnossa jonka vuokran itse maksat niinkuin muutkin elinkustannuksesi.

Lue lisää

Maksaako kaikki yksityisen vuokra-asunnossa asuvat vuokransa itse? Ei maksa.
Kuka hullu muuten lähtee yksityisen asuntoon asumaan? Ei saa pitää koiraa eikä mitään muutakaan lemmikkieläintä. Jatkuvaa kyttäämistä muutenkin.