Kirjassaan Tiedon filosofia Riku Juti esittää mielenkiintoisen näkemyksen
kristinuskosta juutalaisuuden ja kreikkalaisuuden vastapainona.
http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/505951/Mistas tiedat
Juutalaisen lain ja kreikkalaisen muuttumattoman kosmisen järjestyksen sijaan kristinuskossa on muutos ja mysteeri. Kristinuskosta tuli Paavalin sanomassa universaali uskonto, ”Pojan diskurssia” kun taas juutalaisuus ja kreikkalaisuus olivat ”Isän diskurssia”.
"Patriarkkojen ja auktoriteettien sijasta länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa on ollut vallalla opitun ja perityn vastustamisen ihanne sekä edistyksen jano.
Tämä on ihmeellisiin tuloksiin johtavaa ”heikkouden taistelevaa diskurssia”."
kristinuskosta juutalaisuuden ja kreikkalaisuuden vastapainona.
http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/505951/Mistas tiedat
Juutalaisen lain ja kreikkalaisen muuttumattoman kosmisen järjestyksen sijaan kristinuskossa on muutos ja mysteeri. Kristinuskosta tuli Paavalin sanomassa universaali uskonto, ”Pojan diskurssia” kun taas juutalaisuus ja kreikkalaisuus olivat ”Isän diskurssia”.
"Patriarkkojen ja auktoriteettien sijasta länsimaisessa kristillisessä kulttuurissa on ollut vallalla opitun ja perityn vastustamisen ihanne sekä edistyksen jano.
Tämä on ihmeellisiin tuloksiin johtavaa ”heikkouden taistelevaa diskurssia”."
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kieltämättä tuossa on jotain ideaa.
”Kreikkalaisessa ajattelussa maailma oli kosmisesti järjestyksessä ja muuttumaton.”
”Juutalaisuudessa taas kaikki on kirjoitettu lakiin.”
” http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/505951/Mistas tiedat
…kristillisessä kulttuurissa on ollut vallalla opitun ja perityn vastustamisen ihanne…”
Vaikka Jeesus oli juutalainen, Hän kyseenalaisti monia lakeja ja niiden ehdotonta noudattamista. Tavallaan Hän oli vallankumouksellinen koska Hän haastoi auktoriteetteja muutokseen.
Riku Juti on Helsingin yliopiston teoreettisen fisosofian dosentti. Kirjassaan hän viittaa Alain Badioun teokseen Apostoli Paavali.
Vapaita poimintoja kirjasta:
Paavalin mukaan Kristus-tapahtuma kumosi vanhan järjestyksen, pelastukseen johti ainoastaan usko ylösnousemukseen. Tämä tapahtuma oli lain ulkopuolinen yksittäisyys eli singulariteetti. Sillä ei ollut mitään itsensä ulkopuolista, merkitystä luovaa tekijää. Siihen voitiin vain uskoa. Tieto ja totuus olivat sivuseikkoja. Jumala oli sanonut itsensä irti laista ja korvannut sen kaikille yhtälaiselle tapahtumalle, kaikki voivat tulla pelastetuiksi.
Sekä juutalaisille, että kreikkalaisille pelastuminen eli kaikkeuden hallitseminen oli mahdollista tämänpuoleisessa maailmassa. Kristinusko ei perustunut hallitsemiseen ja vallan edellyttämään vahvuuteen tai voimaan. Kuten Paavali kirjoitti ensimmäisessä kirjeessä korinttolaisille:
"Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä
on voimakasta. 28 Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin."
Juutalaiset etsivät merkkejä, kreikkalaiset viisautta. Olennaista oli ymmärtää, että Paavalille kristinusko ei asettunut merkkien ja todisteiden logiikan alaisuuteen. Se ei ollut mikään synteesi hallitsemisen kreikkalaisista ja juutalaisista muodoista vaan niille täysin ulkopuolinen.
Paavalin filosofia oli antifilosofiaa. Se vaikuttaa vielä tänäkin päivänä. Paavalin vaikutus näkyy muun muassa erilaisissa "oppineen tietämättömyyden" muodoissa ja Augustinuksen "rakastavaa uskoa" korostaneessa tiedon filosofiassa. Myös Lutherin yksin uskosta -periaate voidaan nähdä Paavalin universalismin perillisenä. Mikä tärkeintä, niin lähes kaikki suuret filosofis-tieteelliset kumoukset länsimaisen tiedon historiassa sisältävät voimakkaan antifilosofisen latauksen.
Esimerkiksi Kantin transdentaalisessa idealismissa ajallis-avaruudellisen kokemuksen mahdollisuus on ihmistä koskeva vähäpätöinen singulariteetti suhteessa lain määräämään kosmiseen järjestykseen. Silti siitä tulee universaalin ymmärryksen ja tieteellisen tiedon takaava perusoletus, josta geometrian ja aritmetiikan synteettiset totuudet voidaan johtaa.
Paavalin Kristus-tapahtuma ja sen filosofiset johdannaiset ovat kaikki osa niin sanottua "annetun myyttiä". Tulkitsematon, selittämätön "annettu" on yhä voimakkaasti vaikuttava mielikuva ja murrosvoima länsimaisessa maailmankuvassa.
Kristinuskoa hallitsee oppi kristillisen Jumalan, sanan tai logoksen ja viisauden kolmiyhteydestä (Isä, Poika ja Pyhä henki). Sen mukaan järjestystä ja lakia ei voi erottaa itse Kristus-tapahtumasta. Jumala, laki ja annettu singulariteetti (Jeesus Kristus ja hänen ylösnousemuksensa) ovat kaikki yhtä.
Kirjasta Turun Sanomissa:
http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/505951/Mistas tiedat