Bevare oss vilka privilegier en vanlig svenskspråkig ...

Om vi nu skall vara ärliga så bryr en normal svenskspråkig inte ett dyft om pakkoruotsi.Varför skulle vi ? Det har ingen som helst be
tydelse om obligatorisk skolsvenska slopas,vi förstår nog om någon säger på finska att den inte talar svenska.
Kanske de skulle löna sig att ta kontakt direkt till Folktinget och SFP istället för att smutskasta och skylla på hela den svenskspråkiga befolkningen för att majoriteten (finskspråkig )anser att finskspråkiga barn bör studera svennska. Jag ställer inte upp på att vara syndabock för något som jag inte har möjlighet att påverka.Miit brott är endast att jag föddes i en svenskspråkig familj.Jag röstar inte ens på SFP.

inte mitt fel kirjoitti:

Om vi nu skall vara ärliga så bryr en normal svenskspråkig inte ett dyft om pakkoruotsi.Varför skulle vi ? Det har ingen som helst be
tydelse om obligatorisk skolsvenska slopas,vi förstår nog om någon säger på finska att den inte talar svenska.
Kanske de skulle löna sig att ta kontakt direkt till Folktinget och SFP istället för att smutskasta och skylla på hela den svenskspråkiga befolkningen för att majoriteten (finskspråkig )anser att finskspråkiga barn bör studera svennska. Jag ställer inte upp på att vara syndabock för något som jag inte har möjlighet att påverka.Miit brott är endast att jag föddes i en svenskspråkig familj.Jag röstar inte ens på SFP.

Av samma åsikt att jag har ingenting att göra med RKPs och Folktingets mål med svenska språket I finska skolor.

Mutta fakta on että nimenomaan RKP ja Folktinget ajaa melkosen kunnianhimoista agendaa vahvistaa ja paaluttaa entistä tiukemmin pakkoruotsia ja virkamiesruotsipakko kaikkialla suomenmaassa. Valitettavasti me surut sitten ikäänkuin ollaan syyllisiä siihen.....

Ennustan että tää kieliviha pakkoruotsia kohden vain kasvaa kun siihen ei RKP tai Folktinget tuo oikeita perusteluja....
Eipä tuo kokoomus, SDP, keskustaajaman, jotka näyttää tukevan RKPn linjaa.

inte mitt fel kirjoitti:

Om vi nu skall vara ärliga så bryr en normal svenskspråkig inte ett dyft om pakkoruotsi.Varför skulle vi ? Det har ingen som helst be
tydelse om obligatorisk skolsvenska slopas,vi förstår nog om någon säger på finska att den inte talar svenska.
Kanske de skulle löna sig att ta kontakt direkt till Folktinget och SFP istället för att smutskasta och skylla på hela den svenskspråkiga befolkningen för att majoriteten (finskspråkig )anser att finskspråkiga barn bör studera svennska. Jag ställer inte upp på att vara syndabock för något som jag inte har möjlighet att påverka.Miit brott är endast att jag föddes i en svenskspråkig familj.Jag röstar inte ens på SFP.

Nimimerkki "inte mitt fel" eli "ei minun vikani" kirjoittaa tuossa, että "tavallinen ruotsinkielinen ei välitä pakkoruotsista." Hän kysyy: "Miksi välittäislmme? Ei sillä ole meille merkitystä, jos pakkoruotsi poistetaan..."

Ja hän kehoittaa ottamaan yhteyttä Rkp:hen tai Folktingiin, sen sijaan, että "liata ja syyttää koko ruotsinkielistä väestöä siitä, että enemmistö(suomenkieliset) katsoo, että suomenkielisten tulee lukea ruotsia. Minä en ala syntipukiksi sellaiseen, johon minulla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Rikokseni on vain se, että synnyin ruotsinkieliseksi.. En edes äänestä Rkp:tä."


Kuulepas, sven-erik/britt-maj tai kuka oletkin,
70 % ruotsinkielisistä äänestää Rkp:tä eli ruotsinkieliset antavat Rkp:lle äänensä. Te tiedätte, että Rkp on kielipuolue joka ajaa pakkoruotsia. Teidän äänillänne Rkp porskuttaa. Ja Rkp:n "aggressiivisen verosuunnittelun" ja sisäpiirikaupoilla haalitun omaisuuden turvin.
Stiftelse för de tvåspråkiga Finland jakaa lahjuksia kaikille, jotka lupaavat olla pakon kannalla.

Olet syyllinen. Rikoksesi on se, että hyväksyt Rkp:n kielipolitiikan. Hyväksyt lahjonnan. Hyväksyt 1960-luvun lopulla Jan-Magnus Janssonin eduskunnassa tekemän likaisen kiristysoperaation.

Nimenomaan tavalliset ruotsinkieliset ovat syypäitä pakkoruotsiin, koska he hyväksyvät Rkp:n toiminnan ja äänestävät Rkp:tä.

Et ymmärrä hävetä?

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskas...

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Käännöststo kirjoitti:

Nimimerkki "inte mitt fel" eli "ei minun vikani" kirjoittaa tuossa, että "tavallinen ruotsinkielinen ei välitä pakkoruotsista." Hän kysyy: "Miksi välittäislmme? Ei sillä ole meille merkitystä, jos pakkoruotsi poistetaan..."

Ja hän kehoittaa ottamaan yhteyttä Rkp:hen tai Folktingiin, sen sijaan, että "liata ja syyttää koko ruotsinkielistä väestöä siitä, että enemmistö(suomenkieliset) katsoo, että suomenkielisten tulee lukea ruotsia. Minä en ala syntipukiksi sellaiseen, johon minulla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Rikokseni on vain se, että synnyin ruotsinkieliseksi.. En edes äänestä Rkp:tä."


Kuulepas, sven-erik/britt-maj tai kuka oletkin,
70 % ruotsinkielisistä äänestää Rkp:tä eli ruotsinkieliset antavat Rkp:lle äänensä. Te tiedätte, että Rkp on kielipuolue joka ajaa pakkoruotsia. Teidän äänillänne Rkp porskuttaa. Ja Rkp:n "aggressiivisen verosuunnittelun" ja sisäpiirikaupoilla haalitun omaisuuden turvin.
Stiftelse för de tvåspråkiga Finland jakaa lahjuksia kaikille, jotka lupaavat olla pakon kannalla.

Olet syyllinen. Rikoksesi on se, että hyväksyt Rkp:n kielipolitiikan. Hyväksyt lahjonnan. Hyväksyt 1960-luvun lopulla Jan-Magnus Janssonin eduskunnassa tekemän likaisen kiristysoperaation.

Nimenomaan tavalliset ruotsinkieliset ovat syypäitä pakkoruotsiin, koska he hyväksyvät Rkp:n toiminnan ja äänestävät Rkp:tä.

Et ymmärrä hävetä?

Jag varken röstar på SFP och inte har jag bestämt att det skall finnas pakkoruotsi.Mitt brott är att jag föddes i en svenskspråkig familj.

Käännöststo kirjoitti:

Nimimerkki "inte mitt fel" eli "ei minun vikani" kirjoittaa tuossa, että "tavallinen ruotsinkielinen ei välitä pakkoruotsista." Hän kysyy: "Miksi välittäislmme? Ei sillä ole meille merkitystä, jos pakkoruotsi poistetaan..."

Ja hän kehoittaa ottamaan yhteyttä Rkp:hen tai Folktingiin, sen sijaan, että "liata ja syyttää koko ruotsinkielistä väestöä siitä, että enemmistö(suomenkieliset) katsoo, että suomenkielisten tulee lukea ruotsia. Minä en ala syntipukiksi sellaiseen, johon minulla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Rikokseni on vain se, että synnyin ruotsinkieliseksi.. En edes äänestä Rkp:tä."


Kuulepas, sven-erik/britt-maj tai kuka oletkin,
70 % ruotsinkielisistä äänestää Rkp:tä eli ruotsinkieliset antavat Rkp:lle äänensä. Te tiedätte, että Rkp on kielipuolue joka ajaa pakkoruotsia. Teidän äänillänne Rkp porskuttaa. Ja Rkp:n "aggressiivisen verosuunnittelun" ja sisäpiirikaupoilla haalitun omaisuuden turvin.
Stiftelse för de tvåspråkiga Finland jakaa lahjuksia kaikille, jotka lupaavat olla pakon kannalla.

Olet syyllinen. Rikoksesi on se, että hyväksyt Rkp:n kielipolitiikan. Hyväksyt lahjonnan. Hyväksyt 1960-luvun lopulla Jan-Magnus Janssonin eduskunnassa tekemän likaisen kiristysoperaation.

Nimenomaan tavalliset ruotsinkieliset ovat syypäitä pakkoruotsiin, koska he hyväksyvät Rkp:n toiminnan ja äänestävät Rkp:tä.

Et ymmärrä hävetä?

Måste man faktiskt SKÄMMAS för att man råkar vara född svenskspråkig ?Jag har dessutom alltid röstat på SDP.

uutis saana kirjoitti:

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskas...

Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...

--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.

Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.

SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA

Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.

Miksi yli 50% ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon mutta vain 30% suomenkielisistä? Oli syy mikä tahansa Se on väärin.

hutu s. kirjoitti:

Miksi yli 50% ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon mutta vain 30% suomenkielisistä? Oli syy mikä tahansa Se on väärin.

Teitä on enemmän, kilpailu on kovempaa. Mihinkään koulutukseen ei oteta opiskelijoita suhteessa hakijoihin vaan opiskelupaikat ovat ennalta määrätty.

"Kotikunnaltaan helsinkiläisiä korkeakouluopiskelijoita oli yli 62 000 eli 11 prosenttia helsinkiläisistä. Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista suomenkielisistä nuorista 50 prosenttia osallistui korkea-asteen koulutukseen, ruotsinkielisistä 72 prosenttia ja muunkielisistä 23 prosenttia. Kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 48 prosenttia opiskeli ammattikorkea- tai yliopistotutkintoa. Espoolaisista ja kauniaislaisista nuorista osuus on yli puolet, vantaalaisista 27 prosenttia ja koko maassa 38 prosenttia.

Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa opiskelevista 6 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 10 prosenttia muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä. Yliopistoissa opiskelevista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 7 prosenttia muunkielisiä. Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, englanti ja kiina."

ankdam kirjoitti:

Teitä on enemmän, kilpailu on kovempaa. Mihinkään koulutukseen ei oteta opiskelijoita suhteessa hakijoihin vaan opiskelupaikat ovat ennalta määrätty.

"Kotikunnaltaan helsinkiläisiä korkeakouluopiskelijoita oli yli 62 000 eli 11 prosenttia helsinkiläisistä. Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista suomenkielisistä nuorista 50 prosenttia osallistui korkea-asteen koulutukseen, ruotsinkielisistä 72 prosenttia ja muunkielisistä 23 prosenttia. Kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 48 prosenttia opiskeli ammattikorkea- tai yliopistotutkintoa. Espoolaisista ja kauniaislaisista nuorista osuus on yli puolet, vantaalaisista 27 prosenttia ja koko maassa 38 prosenttia.

Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa opiskelevista 6 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 10 prosenttia muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä. Yliopistoissa opiskelevista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 7 prosenttia muunkielisiä. Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, englanti ja kiina."

http://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?urile=hki:path:/Tieke/fi/tiedotteet/Tiedotevarasto/Tiedote_24_2_12_Ranto¤t=true

ankdam kirjoitti:

Teitä on enemmän, kilpailu on kovempaa. Mihinkään koulutukseen ei oteta opiskelijoita suhteessa hakijoihin vaan opiskelupaikat ovat ennalta määrätty.

"Kotikunnaltaan helsinkiläisiä korkeakouluopiskelijoita oli yli 62 000 eli 11 prosenttia helsinkiläisistä. Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista suomenkielisistä nuorista 50 prosenttia osallistui korkea-asteen koulutukseen, ruotsinkielisistä 72 prosenttia ja muunkielisistä 23 prosenttia. Kaikista helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 48 prosenttia opiskeli ammattikorkea- tai yliopistotutkintoa. Espoolaisista ja kauniaislaisista nuorista osuus on yli puolet, vantaalaisista 27 prosenttia ja koko maassa 38 prosenttia.

Helsingin seudulla ammattikorkeakouluissa opiskelevista 6 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 10 prosenttia muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä. Yliopistoissa opiskelevista 8 prosenttia oli ruotsinkielisiä ja 7 prosenttia muunkielisiä. Korkeakouluopiskelijoiden yleisimmät äidinkielet suomen ja ruotsin jälkeen olivat venäjä, englanti ja kiina."

" Mihinkään koulutukseen ei oteta opiskelijoita suhteessa hakijoihin vaan opiskelupaikat ovat ennalta määrätty."

Niin, suruille on määrätty suhteessa enemmän.

icke skyldig kirjoitti:

Jag varken röstar på SFP och inte har jag bestämt att det skall finnas pakkoruotsi.Mitt brott är att jag föddes i en svenskspråkig familj.

Så en svenskspråkig baby är redan skyldig trots att den inte talar varken finska eller svenska.

inte mitt fel kirjoitti:

Om vi nu skall vara ärliga så bryr en normal svenskspråkig inte ett dyft om pakkoruotsi.Varför skulle vi ? Det har ingen som helst be
tydelse om obligatorisk skolsvenska slopas,vi förstår nog om någon säger på finska att den inte talar svenska.
Kanske de skulle löna sig att ta kontakt direkt till Folktinget och SFP istället för att smutskasta och skylla på hela den svenskspråkiga befolkningen för att majoriteten (finskspråkig )anser att finskspråkiga barn bör studera svennska. Jag ställer inte upp på att vara syndabock för något som jag inte har möjlighet att påverka.Miit brott är endast att jag föddes i en svenskspråkig familj.Jag röstar inte ens på SFP.

Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.

Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:

RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ

Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.

Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.

Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".

Etuisuuksien juuret jo historiassa

Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.

Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.

Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.


Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa

Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.

Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.

drumsö fru kirjoitti:

Marraskuussa 2009 ilmestyi kielipoliittinen uutuuskirja nimeltä "Irti virallisesta kaksikielisyydestä". Kirja on painettu Saksassa kirjapaino BoD'illa (Books on Demand). Seitsenhenkisen kirjoittajaryhmän muodostavat Kyuu Eturautti, Leo Havukainen, Richard Järnefelt, Herbert Lechner, Marja Leena Lempinen, Harri Nykänen ja Olli Porra.

Tämä kirjoitus sisältyy em. kirjaan:

RUOTSINKIELISTEN ETUISUUKSIEN LÄPIPÄÄSEMÄTÖN RYTEIKKÖ

Suomessa ruotsin kieli merkitsee sitä äidinkielenään puhuvalle etuisuuksia. Usein nämä edut ovat suomenkielisiä syrjiviä ja saattavat suomenkielisen väestönosan joissakin asioissa ruotsinkielisiä huonompaan - eikä edes tasa-arvoiseen - asemaan.

Osa ruotsinkielisistä haluaa elää omassa ruotsinkielisessä pikku maailmassaan kehdosta hautaan. Heillä on omat ruotsinkieliset päiväkotinsa, koulunsa, yliopistonsa, tienviitat ruotsiksi kotiovelle, tv-kanavansa ja vanhainkotinsa. Siltä varalta, että he joutuvat pois ruotsinkielisestä ympäristöstään, on maan oltava kaksikielinen.

Vaatimukset ruotsinkielisestä palvelusta ja ruotsinkielistä eduista tulevat heiltä luonnostaan. Sitä ei ruotsinkielisen tarvitse ponnistella. Suomenkielinen sen sijaan joutuu ponnistelemaan vaatiakseen edes tasavertaista kohtelua itselleen. Näin kirjoitti ruotsinkielinen Hélène Rotkirch 28.6.2008 Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Ruotsia ei siis opeteta Suomessa siksi, että suomalainen pääsisi veljeilemään ruotsalaisen kanssa tämän kielellä, vaan jotta Suomen toista virallista kieltä puhuvat saisivat palvelua omassa maassaan omalla kielellään". Ja näin kirjoitti Johanna Wikström 28.5.2008 myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla: "Kaksikielisyyden tulee olla ensiluokkaista uudessa innovaatioyliopistossa". Joakim Sederholm kirjoitti puolestaan 18.10.2009 HS:n mielipideosastolla muun muassa näin: "Mielestäni ruotsinkielisten maksamat verorahat pitäisi voida korvamerkitä, jotta voimme perustaa ja ylläpitää itse tarpeitamme vastaavia palveluja. Myös alueelliset suojatoimenpiteet ovat tarpeen".

Etuisuuksien juuret jo historiassa

Suomenruotsalaisten aina tosissaan esittämät kieleen perustuvat vaatimukset juontavat historiasta.
Osa vaatimuksista ja saaduista eduista pohjautuu jo niinkin kaukaa kuin 1600-1800-luvuilta. Ruotsin vallan aikana maahan muuttaneet aateliset ja muutkin kruunun palvelijat saivat tulevan vaurautensa perustaksi laajoja maa-alueita. Vaurautta edelleen kohensi lähinnä suomenkielisten talonpoikien ja torppareiden lähes ilmainen työ, jota nämä olivat velvoitetut tekemään kartanoille tietyn ajan vuodesta. Näiltä ajoilta on periytynyt erityisesti monien ruotsinkielisten sukujen taloudellinen valta Suomessa.

Ruotsin vallan aikainen koululaitos suosi ruotsinkielisiä maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Olihan 1600-luvun julkiset koulut - siis pedagogiot, triviaalikoulut ja lukio - ruotsinkielisiä. Opetuskieli oli ruotsi ja osittain latina. Kielen mukanaan tuoman koulutusedun lopullisena niittinä oli vuonna 1640 perustettu yliopisto, Åbo Akademi. Ei liene yllätys, että sielläkin opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi koulutti muun muassa sen ajan opettajat ja virkamiehistön.

Maan viranomaiskieli oli tietenkin ruotsi ja palvelut sai ruotsin kielellä. Samalla, kun ruotsinkieliset nostivat itsensä yhteiskunnassa jalustalle, joutui suomenkielinen väestö nöyrtymään asemaansa toisen luokan kansalaisina omassa maassaan. Paine ruotsin kielen mukanaan tuoman paremman yhteiskunnallisen aseman saamiselle aiheutti kuitenkin sen, että osa väestöstä vaihtoi leiriä ja äidinkielensä paremman elämän toivossa.


Ruotsinkielisen kulttuurin kääntöpuoli - musta aukko suomenkielisessä kulttuurissa

Ruotsinkielisen kulttuurin synty ja ylikorostunut asema oli tuon ajan kieliasetelmaa vasten peilattuna täysin luonnollista. Jos kerran kouluissa eikä Akatemiassa saanut opiskella suomeksi, miten siinä olisi monikaan suomenkielinen voinut nousta kulttuurin tai yhteiskunnan huipulle.

Koska ruotsinkieliset vallanpitäjät eivät suvainneet tarjota koulutusta suomeksi, niin vähintään neljä viidesosaa kansasta jätettiin "sivistyksen" ulkopuolelle. Kokonaisten sukupolvien ketju suomenkielisiä kulttuuri-, valtio- tai merkkihenkilöitä menetettiin 1600-1800-luvuilla. Kansakuntamme historian kirjoista emme voi lukea Jaakko Jussinpojista, Tapani Matinpojista, Aino Antintyttäristä, emmekä muistakaan, jotka olisivat luonnostaan olleet aikakautensa suurmiehiä tai -naisia. Järjestelmällinen suomen kielen ja suomenkielisten perusoikeuksien polkeminen esti sen.

....jatkuu edellisestä

Ruotsinkieliset haluavat aina kaikessa korostaa omaa ruotsinkielistä kulttuuriaan. Menneet vuosisadat muistetaan lähinnä ruotsinkielisistä suurmiehistä, joilla oli ruotsinkielinen nimi ja jotka puhuivat ruotsia. Voiko noita vuosisatoja kutsua - sanan täydessä merkityksessä - sivistyksen ajaksi, sillä niin räikeää oli ruotsin kielen ylivalta maassa. Suomenkielisille nuo vuosisadat olivat sorron ja alistamisen aikaa. Vasta Kalevalan ja Seitsemän veljeksen julkaisemiset alkoivat nostaa suomen kielen arvostusta. Samalla kansan menetetty identiteetti alkoi jälleen saada balsamia haavoihinsa.

Martti Ahtisaari luetteli Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessaan 28.9.2009 joukon ruotsinkielisiä suurmiehiä osoituksena ruotsista sivistyskielenä ja perusteena opiskella ruotsia. Ei hänellekään juolahtanut mieleen, että jollekin kansanosalle opiskelu oli tehty helpommaksi kuin jollekin toiselle kansanosalle.

Kun eri yhteyksissä tuodaan esiin suomenruotsalaisen kulttuurin saavutukset, olisi syytä muistaa myös mitalin toinen puoli.

Jatkuu Suomi24
http://m.suomi24.fi/node/11363425

Du TROR nu igen,vi arbetar på fabriker som försäljare,på byggen,som städerskor,närvårdare, kokerskor,frisörer,kör taxi,jobbar på R-kioskerna osv.Man blir så förbannad att alltid läsa samma skitprat.

"Norpeslav " kirjoitti:

Du TROR nu igen,vi arbetar på fabriker som försäljare,på byggen,som städerskor,närvårdare, kokerskor,frisörer,kör taxi,jobbar på R-kioskerna osv.Man blir så förbannad att alltid läsa samma skitprat.

Jag och min äkta man jobbar på samma fabrik,samma jobb och vi har exakt samma lön,jag borde förstås få större lön än min man som är finskspråkig ?

Anteeksi nyt "Niin?", mutta eikös ne "Surunuoret" joudu kuitenkin opiskelemaan suomenkielen, ennen kuin pääsevät noihin "parempiin ammatteihin"? Samat mahiksethan on sinunkin nuorillasi, kunhan opiskelevat molemmat kotimaiset kielet. Ps. Onko sinulla todella noin huono itsetunto, että pidät maamme ruotsinkielisiä "surueliittinä"? Minusta he ovat ihan samanlaisia suomalaisia kuin me muutkin.

Ihme marinaa kirjoitti:

Anteeksi nyt "Niin?", mutta eikös ne "Surunuoret" joudu kuitenkin opiskelemaan suomenkielen, ennen kuin pääsevät noihin "parempiin ammatteihin"? Samat mahiksethan on sinunkin nuorillasi, kunhan opiskelevat molemmat kotimaiset kielet. Ps. Onko sinulla todella noin huono itsetunto, että pidät maamme ruotsinkielisiä "surueliittinä"? Minusta he ovat ihan samanlaisia suomalaisia kuin me muutkin.

"Anteeksi nyt "Niin?", mutta eikös ne "Surunuoret" joudu kuitenkin opiskelemaan suomenkielen, ennen kuin pääsevät noihin "parempiin ammatteihin"? "

Juu, suomea tulee osata, ja monet surut oppivat suomea hiekkalaatikkoleikeissä ennenkin oppivat kävelee:)
Harvat suomenkieliset edes kuulee ruotsia arkielämässä ennen ensimmäistä ruotsintuntia.

yks kirjoitti:

"Anteeksi nyt "Niin?", mutta eikös ne "Surunuoret" joudu kuitenkin opiskelemaan suomenkielen, ennen kuin pääsevät noihin "parempiin ammatteihin"? "

Juu, suomea tulee osata, ja monet surut oppivat suomea hiekkalaatikkoleikeissä ennenkin oppivat kävelee:)
Harvat suomenkieliset edes kuulee ruotsia arkielämässä ennen ensimmäistä ruotsintuntia.

Visst lär sig svenskspråkiga finska i sandlådan på tvåspråkiga orter,mera sällan tvärtom.

naturmetoden kirjoitti:

Visst lär sig svenskspråkiga finska i sandlådan på tvåspråkiga orter,mera sällan tvärtom.

Kaksikielisissä kunnissa toki suomenkielisetkin oppii ruotsia hiekkalaatikkoleikeissä:)
Kuitenkin koko suomenkieliseen väestöön nähden se on hyvin pieni määrä.

11+4 kirjoitti:

Kaksikielisissä kunnissa toki suomenkielisetkin oppii ruotsia hiekkalaatikkoleikeissä:)
Kuitenkin koko suomenkieliseen väestöön nähden se on hyvin pieni määrä.

Bra om finskspråkiga barn också lär sig svenska ,åtminstone om de tänker stanna kvar på den tvåspråkiga orten

en fördel kirjoitti:

Bra om finskspråkiga barn också lär sig svenska ,åtminstone om de tänker stanna kvar på den tvåspråkiga orten

Kaksikielisissä kunnissa toki hyvä osata sekä suomea että ruotsia.
Toisaalta kyllä eläminen pelkällä ruotsilla tai suomellakin onnistuu kivasti paikkakunnilla jossa molemmat kielet näkyy ja kuuluu kaupoissa ja toreilla.
Vapaus valintoihin kunniaan.

14+3 kirjoitti:

Kaksikielisissä kunnissa toki hyvä osata sekä suomea että ruotsia.
Toisaalta kyllä eläminen pelkällä ruotsilla tai suomellakin onnistuu kivasti paikkakunnilla jossa molemmat kielet näkyy ja kuuluu kaupoissa ja toreilla.
Vapaus valintoihin kunniaan.

Njaa,på finska jo...men åtmistone här i huvudstadsregionenen,och Borgå,Lovisa tex.så måste man nog kunna åtminstone litet finska.

yks kirjoitti:

"Anteeksi nyt "Niin?", mutta eikös ne "Surunuoret" joudu kuitenkin opiskelemaan suomenkielen, ennen kuin pääsevät noihin "parempiin ammatteihin"? "

Juu, suomea tulee osata, ja monet surut oppivat suomea hiekkalaatikkoleikeissä ennenkin oppivat kävelee:)
Harvat suomenkieliset edes kuulee ruotsia arkielämässä ennen ensimmäistä ruotsintuntia.

Surut ! Ajatelkaa että Suomessa pitäisi olla sama tilanne kuin Ruotsissa on valtakielen ja vähemmistökielten suhteen.
Kielipolitiikka kieroutuu ( ja on kieroutunut Suomessa) jos suomenkieltä ja ruotsinkieltä ajatellaan samanarvoisina.

Ruotsi on vähemmistökieli oikeasti!

Enemmistön ei tarvitse opetella vähemmistökieltä kuin omasta halusta. Ei edes siinä tapauksessa että muuttaa ruotsinkieliseen kuntaan. Puhumme kuitenkin marginaalista, Suomen kolmessa ( 3) ruotsinkielisessä kunnassa asuu yhteensä 17 000 asukasta !

paluu maankamaralle kirjoitti:

Surut ! Ajatelkaa että Suomessa pitäisi olla sama tilanne kuin Ruotsissa on valtakielen ja vähemmistökielten suhteen.
Kielipolitiikka kieroutuu ( ja on kieroutunut Suomessa) jos suomenkieltä ja ruotsinkieltä ajatellaan samanarvoisina.

Ruotsi on vähemmistökieli oikeasti!

Enemmistön ei tarvitse opetella vähemmistökieltä kuin omasta halusta. Ei edes siinä tapauksessa että muuttaa ruotsinkieliseen kuntaan. Puhumme kuitenkin marginaalista, Suomen kolmessa ( 3) ruotsinkielisessä kunnassa asuu yhteensä 17 000 asukasta !

Självklart att finskspråkiga inte måste tala svenska om de nu flyttar till en övervägande svenskspråkig ort.Onödigt är det iallafall att gnälla över att tvåspråkiga lägger rabarber på alla arbetsplatser .

3113w kirjoitti:

Självklart att finskspråkiga inte måste tala svenska om de nu flyttar till en övervägande svenskspråkig ort.Onödigt är det iallafall att gnälla över att tvåspråkiga lägger rabarber på alla arbetsplatser .

Käsittääkseni itku on lähinnä kun täysin suomenkielisissä kunnissa kaikkien on pakoitettu pakkoruotsiin.
Järkevät suomalaiset kyllä opettelee paikalliset päkielet jos tiettyjä työpaikkoja hakee ja haluaa.

hur vad det ? kirjoitti:

Jag och min äkta man jobbar på samma fabrik,samma jobb och vi har exakt samma lön,jag borde förstås få större lön än min man som är finskspråkig ?

När man har finskspråkiga familjemedlemmar så har man svart på vitt att det INTE FINNS några privilegier för svenskspråkiga.

13+8 kirjoitti:

Käsittääkseni itku on lähinnä kun täysin suomenkielisissä kunnissa kaikkien on pakoitettu pakkoruotsiin.
Järkevät suomalaiset kyllä opettelee paikalliset päkielet jos tiettyjä työpaikkoja hakee ja haluaa.

Det är just det som de inte gör,de vill ha specialbehandling,jobb trots att de inte behärskar svenska.

"Norpeslav " kirjoitti:

Du TROR nu igen,vi arbetar på fabriker som försäljare,på byggen,som städerskor,närvårdare, kokerskor,frisörer,kör taxi,jobbar på R-kioskerna osv.Man blir så förbannad att alltid läsa samma skitprat.

Neffena ljuger som vanligt,det är en mycket liten procent av svenskspråkiga som är förmögna och hör till "bättre folk - klanen ".

paluu maankamaralle kirjoitti:

Surut ! Ajatelkaa että Suomessa pitäisi olla sama tilanne kuin Ruotsissa on valtakielen ja vähemmistökielten suhteen.
Kielipolitiikka kieroutuu ( ja on kieroutunut Suomessa) jos suomenkieltä ja ruotsinkieltä ajatellaan samanarvoisina.

Ruotsi on vähemmistökieli oikeasti!

Enemmistön ei tarvitse opetella vähemmistökieltä kuin omasta halusta. Ei edes siinä tapauksessa että muuttaa ruotsinkieliseen kuntaan. Puhumme kuitenkin marginaalista, Suomen kolmessa ( 3) ruotsinkielisessä kunnassa asuu yhteensä 17 000 asukasta !

Maassa maan tavalla ?Anser du att 17 000 är så få att man inte behöver ta i beaktande dem ?

var går gränsen ? kirjoitti:

Maassa maan tavalla ?Anser du att 17 000 är så få att man inte behöver ta i beaktande dem ?

"Maassa maan tavalla ?Anser du att 17 000 är så få att man inte behöver ta i beaktande dem ?"

Anser du att alla finsktalande till 100% måste tvångas att läsa svenska på grund av en liten minoritet?

Missä raja:) kirjoitti:

"Maassa maan tavalla ?Anser du att 17 000 är så få att man inte behöver ta i beaktande dem ?"

Anser du att alla finsktalande till 100% måste tvångas att läsa svenska på grund av en liten minoritet?

För mig får obligatorisk svenska slopas fast i morgon..det är ju bara fast i vad den finskspråkiga majoriteten av riksdagen vill.

varsågod bara kirjoitti:

För mig får obligatorisk svenska slopas fast i morgon..det är ju bara fast i vad den finskspråkiga majoriteten av riksdagen vill.

Tapahtuu vasta kun RKP alkaa ajattelemaan suomalaisten etua ja muuttaa kielipolitiikkansa, tai RKP tippuu oppositioon.

Kaksi syytä
1) suurpuolueiden suurimmat asiat vie kaiken huomion ja "pikku asioille" kuten kielilain uudistaminen ei näköjään riitä mielenkiintoo. Kun kaikki suurpuolueet tarvii laajempaa tukea pikkupuolueista on RKP takuuvarma tukia isoissa asioissa kunhan saa itse huolehtia kieliasiat.
Historia todennut tämän todeksi monen monta kertaa.

2) pikku RKP taasen pitää kaikkein tärkeimpänä ja oleellisempana asiana ruotsinkielen aseman vahvistaminen kaikin mahdollisin keinoin joista pakkoruotsi vain yksi osa-alue. Viimeksi 2012 runnoi läpi pakkoruotsin aikaistamisen vastoin asiantuntiaryhmän mielipidettä. Parhaillaan Folktinget vaatii lukioon opetusministeriöstä lisää pakollisia kursseja, joskin kyse vain vaatimuksesta osoittaa se edelleen agressiivista pakkoruotsittamis politiikkaa RKPn taholta.
RKP toimillaan senkun lisää kaunaa ja vastenmielisiä tunteita itseään kohtaan ja meitä suruja kohtaa.
Ikävää mutta

finska /svenska kirjoitti:

När man har finskspråkiga familjemedlemmar så har man svart på vitt att det INTE FINNS några privilegier för svenskspråkiga.

Det är stora fördelar att leva i en tvåspråkig familj,man vet hur verkligheten ser ut och behöver inte tro på fanatikernas lögner.

RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun ...
www.uusisuomi.fi/.../74717-rkp-shokissa-suomen-...Översätt den här sidan
21 okt 2009 - RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? ..... Ruotsinkieliset lapset opiskelevat ruotsinkielellä omien ruotsinkielisten ...


Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? — Uusi Suomi
www.tidny.com/suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-...Översätt den här sidan
"RKP on shokissa esimerkiksi se on rakentanut asenteensa siitä, että ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä lapsia ei saa laittaa samaan koulurakennukseen? Lienee ...

RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun ...
www.vauva.fi/.../rkp_shokissa_suomen_ja_ruotsin...Översätt den här sidan
28 mar 2011 - RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? .... He ottivat mustat lapset pois vanhemmiltaan jotta heistä tulisi englanninkielisiä ...

Suomenruotsalaiset ovat shokissa! - Kaksplus
kaksplus.fi › Foorumi › Plussalaiset › Mitäs nyt? - Översätt den här sidan
29 mar 2011 - RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? ... Johan siinä lapset taantuisivat ja voisivat joutua huonoille teille, kun joutuisivat ...


Turjalaisen valtakunta: RKP eli Rasistinen KansanPuolue ...
turjalainen.blogspot.com/.../rkp-eli-rasistinen-kans...Översätt den här sidan
23 okt 2009 - "RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? ... Onhan se tosi hirveää, jos kunnon ihmiset, varsinkin lapset, joutuisivat ...

682 - Tiede
www.tiede.fi/profiili/kayttaja/.../18824/682Översätt den här sidan
18 aug 2014 - ... RKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? ... Sellaisia ne lapset ovat ennen kuin Axel Olof Freudenthalin opit on saatu ...
Näytetään tulokset haulla rkp shokissa lapset samaan kouluun
Hae kyselyllä, rkp shokissa lapsetsamaankouluun

Vi har inte samma rättigheter (nog skyldigheter ) som våra finskspråkiga medmänniskor i vårt eget fosterland.