Näin kertoo K&k. Se on kai Englannissa, jossa on jo useita "seurakuntia". Ideana on otaa kirkoista niiden paras anti, hyvän teko, mutta jättää uskonto, jumalusko pois kokonaan.
Tuohon suuntaanhan Suomen e.l. kirkkokin on menossa. Uskonto, kristinusko, sen oppi, raamattu jäävät koko ajan enemmän ja enemmän takaö-alalle, ainakin kirkon julkisessa puheessa, koska se ei enää vetoa kansalaisiin, ja krostetaan liioitellen kirkon hyväntekoa, koska se vetoo kansalaisiin.
Sinänsä minusta järjettömän paradoksaalista perustaa aateistinen kirkko. Otetaan kirkosta parasosa, mutta hylätään tyhmät uskomukset, koska ne vain sotkevat asioiota ja hajoittavat seurakunan tuhannen p.llun päreiksi, kuppikunniksi, lahkoiksi.
Tuokin on miusta harhaa että se paras osa kirkosta, auttaminen, olisi jotenkin erityisesti uskovaisten luonteenpiirre. Ei auttaminen ole "kristillinen hyve", vaan yleisinhimillinen hyve, jonka kristitytkin tunnustavat hyveeksi, se on heidänKIN arvonsa, siinä missä ateistienkin. Aikaisemmilta ajattelijoita, mm. antiikin filosofeilta ne muka kristilliset arvot on ainakin lähes kaiki lainattu.
Eikä siinä uskonnollisessa puolessakaan kristinuskoa ole juuri mitään omaa, lainaa enimmäksen kristinuskoa paljon vanhemmista tarustoista, hieman niitä muunnellen
Tuohon suuntaanhan Suomen e.l. kirkkokin on menossa. Uskonto, kristinusko, sen oppi, raamattu jäävät koko ajan enemmän ja enemmän takaö-alalle, ainakin kirkon julkisessa puheessa, koska se ei enää vetoa kansalaisiin, ja krostetaan liioitellen kirkon hyväntekoa, koska se vetoo kansalaisiin.
Sinänsä minusta järjettömän paradoksaalista perustaa aateistinen kirkko. Otetaan kirkosta parasosa, mutta hylätään tyhmät uskomukset, koska ne vain sotkevat asioiota ja hajoittavat seurakunan tuhannen p.llun päreiksi, kuppikunniksi, lahkoiksi.
Tuokin on miusta harhaa että se paras osa kirkosta, auttaminen, olisi jotenkin erityisesti uskovaisten luonteenpiirre. Ei auttaminen ole "kristillinen hyve", vaan yleisinhimillinen hyve, jonka kristitytkin tunnustavat hyveeksi, se on heidänKIN arvonsa, siinä missä ateistienkin. Aikaisemmilta ajattelijoita, mm. antiikin filosofeilta ne muka kristilliset arvot on ainakin lähes kaiki lainattu.
Eikä siinä uskonnollisessa puolessakaan kristinuskoa ole juuri mitään omaa, lainaa enimmäksen kristinuskoa paljon vanhemmista tarustoista, hieman niitä muunnellen
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Ateistien kirkossa" on rutkasti kulttuurilainaa kristillisestä kirkosta, tarkoitan toiminnan järjestämisen muotoa. Se herättää kyllä hämmennystä, pakko sanoa. Toisaalta ymmärrän että on helppo lainata valmis toiminnallinen konsepti ja käyttää sitä omien sisältöjen jäsentämisessä.
Ateisteilla voi olla aidosti tarve yhteisölliseen toimintaan ja hakea siihen ateistista henkistä sisältöä. Se on minusta ihan ok. Itse henkilökohtaisesti vierastan tuollaista toimintaa, mutta kuten ateistit itse niin usein toteavat: ainoa kaikkia ateisteja yhdistävä tekijä on että ei uskota jumaliin.
Noitahan on enemmänkin noita virityksiä, joissa ateismi hakee toiminnalleen muotoja tai tukea jostain uskonnollisesta kulttuurista. Tässä kiinnostava artikkeli Areiopagi.fi-lehdestä, jossa käsitellään ateitista henkisyyttä ja paria keissiä, joissa tämä henkisyys saa muotoja, jotka muistuttavat uskonnollista toimintaa.
http://www.areiopagi.fi/ateistinen-henkisyys/