Nopeusrajoitukset pitää poistaa moottoriteiltä.
Suomen teiden kunto ja liikennetiheys ovat sitä luokkaa, ettei rajoituksilla ole mitään järkeä.
Hitaat "matelijat" voivat siirtyä kantateille joustavan liikenteen tieltä pois.
Suomen teiden kunto ja liikennetiheys ovat sitä luokkaa, ettei rajoituksilla ole mitään järkeä.
Hitaat "matelijat" voivat siirtyä kantateille joustavan liikenteen tieltä pois.
Vastaukset 87
Vanhimmat
Pitemmästä aikaa en ole kuullut mitään yhtä hölmöä. Rajoitukset ovat juuri sen takia jotta turvallisuus paranisi. Asun seudulla jossa moottoritien nopeudet muuttuvat sään mukaan. Joskus on jopa 80km/h rajoitus.
Oletko ikinä ajanut Saksan moottoriteillä? Siellähän ei ole nopeusrajoituksia. Siellä on useasti aivan mielettömiä ruuhkia. "Matelijat" tai hitaammat autot keräävät porukkaa taakse ja sitten kaikki nopeammat tai "antimatelijat" juuttuvat näiden perään ja ruuhka on valmis.
Oletko juuri saanut kortin ja haluaisi päästä hieman "näyttämään" muille? Mene Saksaan ja totea ettei homma toimi kuin yöllä...
Kortti on ollut 30 vuotta ja ei kertaakaan hyllyllä.
Olen n. 10 kertaa päästellyt Saksan moottoriteillä. Varsinkin Frankfurtista etelään pitkät matkat 265km/h...! . Oli ilo päästellä.
Täällä ei mikään onnistu.
tuo että ruuhkat johtuvan noista "antimatelijoista". Eiköhän keskieuroopan moottoriteiden ruuhkaantuminen johdu aivan jostain muista syistä.
Minulla olisi sellainen teoria taasen esittää, että suuremmalla nopeudella saadaan samassa ajassa useampi auto kulkemaan saman tienpätkän läpi, kun taas pienemmällä nopeudella sama määrä tieosuuden läpi kulkevia autoja aiheuttaa tielle suuremman määrän autoja. Eli jos töihin menijöiden määrä on vakio, voidaan joko liikkua suuremmalla nopeudella ja pienemmällä ajoneuvotiheydellä, tai sitten hitaammin ja tiiviimmin.
Jotkut tutkimukset tukevat myös muuten sitä että suurempi nopeus vähentää tieosuudelle kohdistuvia pakokaasupäästöjä.
Että on niissä vapaissa nopeuksissa hyvätkin puolensa. Ja ruuhkat kyllä nähdäkseni johtuu siittä, että autoja on yksinkertaisesti liikaa.
pienentää tressiä.
Ehdottamasi idea vaan taitaisi toimia huonosti autokannan (autoverot) asenteiden ym. takia Suomessa. Mutta jos joku ehdottaisi, että rakennettaisiin jollekin tieosuudelle vaikka rinnakkainen moottoritie ja vaikka edes 10km, jonne siis ei niiden tarvitsisi mennä, jotka vauhtia pelkäävät, niin saisivat kaikki halukkaat kokeilla mitä se auto oikein kulkee tai nautiskella vauhdista muuten vaan. Tähän voisin uhrata muutaman veromarkan, menee niitä muihinkin "huvituksiin".
Ajokaistan välityskyky on noin 2000 ajoneuvoa tunnissa ajonopeudesta riippumatta. Tämä pitää paikkansa kävelyvauhdista ylöspäin. Nopeusrajoituksella ei siis voida parantaa tai huonontaa väylän välityskykyä. Tämä johtuu tarvittavasta turvavälistä joka kasvaa nopeuden noustessa. Itse asiassa äärimmäisen korkeilla nopeuksilla turvavälin arvioiminen on vaikeampaa ja tien välityskyky saattaa hiukan laskeakin.
Amerikkalaisen käsityksen mukaan saksalaiset käyttävät moottoriteitään ja nopeita autojaan samaan tapaan kuin Amerikassa kuljetaan pienkoneilla. Mukavalta tuntuukin matkustaa muutaman sadan kilometrin välit kaupungista toiseen todella lyhyessä ajassa. Tällä on suuri merkitys talouselämässäkin.
Kokemuksesta tiedetään niin Suomessa kuin esim. Saksassakin, että autoilijat osaavat sään muuttuessa alentaa nopeuttaan ilman muuttuvia nopeusrajoituksiakin. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö yllättävän liukkaista / vaarallisista paikoista kannattaisi silti liikennemerkeillä varoittaa. Saksassa homma toimii siten, että ko. paikoissa on nopeusrajoitusmerkki ja sen alla lisäteksti "sateella". Jokainen ymmärtää silloin, että liukkaalla kelillä kannattaa ajaa hiljempaa.
Suomessa oli 70-lvun alkupuolelle saakka kaksikaistaisillakin maanteillä vapaat nopeudet (risteyksiä ym. vaarallisisa paikkoja lukuunottamatta). Vapaiden nopeuksien lopettaminen ei vaikuttanut turvallisuuden kehittymiseen - autoilijat eiis osasivat vapaiden noipeuksien aikana päätellä itse kelvolliset ajonopeudet. Mottoriteillä tuskin siis tarvitaan nytkään nopeusrajoituksia, lukuunottamatta tietenkään vaarallisissa paikoissa.
Olet käynyt saksassa... vou! Tulin juuri Saudi Arabiasta ja liikenne oli kaoottinen ajo kortti ikä 14v... Mutta silti olen nähnyt saksassa paljon pahempia ruuhkia ja jos oot päässy ilman niitä ajelemaan niin on ollut hyvää säkää. Mahtavaa jos osaa ottaa ilon irti siitä että ajaa SUORAA tietä yli 200kmh koitas ens kerralla mennä vaikka Formula radalla ajaan samalla nopeudella, siinä sitä tunnetta! T: 19v jätkä
ps. 3v Saksassa ja vauhtia on riittänyt mutta 5h ruuhka pistää vähä miettimään!
Vai ei ole onnettomuudet vähentyneet sitten seitsemänkymmenluvun alun? Pari noin lukua:
70 luvun alussa autokanta 400 000 autoa, liki tuhat kuollutta,
nyt autokanta 2 miljoonaa, 400 kuollutta.
Olet osittain oikeilla jäljillä, kunhan tarkennetaan muutamaa asiaa. Kapasiteetti todellakin riippuu liikennevirran nopeudesta, Suomessa optimi on jossain 60-70km/h tienoilla. Tätä suuremmilla ja alhaisemmilla nopeuksilla liikennemäärät yleensä laskevat.
Kävelyvauhdissa ei välityskyky enää ole kovinkaan suuri, voit todeta sen Tielaitoksen sivuilla käymällä ja tutkimalla jonkun ajoittain ruuhkautuvan tien liikennemääriä tunneittain. Esimerkiksi tänään Tampereella VT3 (Paasikiventie)iltapäivällä Ylöjärvelle päin:
Klo 15.45 2796 ajon/h keskinopeus 31 km/h
Klo 16.15 2748 ajon/h keskinopeus 47 km/h
eli sama kapasiteetti 20 km/h keskinopeuden erolla. Jos nopeus olisi mennyt vielä alhaisemmaksi, mitä usein tapahtuu kesäaikaan jolloin liikennettä on enemmän, kapasiteetti olisi laskenut vielä alemmas. Kyseinen tiejakso on kaksiajoratainen, tasoliittymin ja nopeusrajoitus kys kohtaa taitaa olla 60 km/h.
Tiedän Saksan ruuhkat. Ei tarvi selitellä.
Täällä kun ei ole juuri ruuhkia, mutta köröttele nyt sitten tyhjällä moottoritiellä 100km/h ja missä poliisit kyttää tutkan kanssa. Revi nyt siitä huumoria.
Käyn säännöllisesti Kairossa ja siellä on liikenne todella yhtä kaaosta, ainakin tuntuu siltä.
Ruuhkat on mahtavia mutta siitäkin huolimatta se sujuu omaan tahtiinsa ja hyvin ruuhkista huolimatta eikä pienistä kolhuista jäädä tappelemaan vaikka autojen hinnat on sikäläiseen palkkatasoon nähden todella kalliita.
Täällä on monella tapa haitata tahallisesti nopeaa ja joutuisaa liikennettä. Poliisin pitää puuttua tähän paremminkin kuin puuttua pieniin nopeuden ylityksiin.
Yritäppä vaikuttaa Tampereen todella perseestä olevaan liikennevalojen ohjaukseen.
Kun sen saat kuntoon, niin siinä saadaan todellista joustavuutta liikenteeseen.
Oppia voisi hakea muualta.
Selvennykseksi: Puhut eri asiasta. Kirjoitin, ettei vapaiden nopeuksien poistaminen vaikuttanut liikenneturvallisuuteen nimeksikään. Se on eri asia kuin se, että liikennekuolemat ovat vuosittain vähentyneet.
Tuota ei kai Jari väittänyt etteikö turvallisuus olisi lisääntynyt sitten 70 luvun. Sen sijaan olen Jarin kanssa samaa mieltä siitä että nopeusrajoituksien tulo aikanaan ei vaikuttanut turvallisuuteen liikenteessä, asiaahan kyllä tutkittiin, mutta tulokset taisivat olla sopimattomia.
Minun järkeni mukaan tien kapasiteetti ei riipu jonon ajonopeudesta, vaan asia on päinvastoin. Ajonopeus riippuu tien kapasiteetista (sen riittävyydestä tai riittämättömyydestä liikenteen määrään verrattuna). Jos tie on jostain kohtaa tukkoinen, joutuu koko tiellä sitä ennen oleva liikenne ajamaan hitaammmin.
Esimerkki: nopeusrajoitukseltaan 100 km/h olevalla 100 km pitkällä tiellä on sen keskivaiheilla lyhyt pätkä 50 km/h nopeusrajoitusta (vaikkapa vain 10 m matkalla), jota kaikki noudattavat. Jos jonoja ei ole, voit ajaa tien päästä päähän noin tunnissa. Mutta jos tiellä on yhtenäinen ajojono, joudut ajamaan koko alkupätkän (50 km)nopeudella 50 km/h. Tien puolivälissä hitaasti etenevä "tulppa" pakottaa jokaisen takana tulevankin ajamaan samaa hidasta nopeutta. Vasta tulpan jälkeisellä osuudella koko jono voi liikkua 100 km/h nopeudella.
Jos liikennekuolemat ovat vähentyneet, niin eikö se tarkoita turvallisuuden paranemista?
Liittyykö tämä jotenkin nopeusrajoituksiin
Kyllä, liikenneturvallisuus on vuosittain parantunut. Mutta se on eri asia kuin se, kuinka paljon vapaiden nopeuksien kerralla lopettaminen vaikutti siihen 70-luvun alussa.
jos minä olen väärässä, liikennelaskurit laskevat väärin, amerikkalaiset tie- ja liikennetekniikan professorit tutkimuksineen ovat olleet väärässä.
Asia on järkeenkäypä: Asetetaan tielle poikkisuunnasa naru.
Hitaasti kulkevassa jonossa narun yli ehtii mennä n 1 autoa. Nopeuden kasvaessa välit pitenevät, mutta nopeuden nousu kompensoi, jolloin useampi auto samassa ajassa ehtii ylittää narun. Edelleen nopeuden noustessa välit pitenevät ja samassa ajassa narun ylittää yhä harvempi auto.
edes yritä. Kaveri on senverran omapäinen.
Mistä ihmeestä niitä autoilijoita löytyy jotka osaavat nopeutensa pudottaa kelin mukaan ilman käskyä tai kehoitusta? Olen ihan kauhiasti hämmästynyt! Olen ajellut Suomen teitä ristiinrastiin n. 14 vuotta eikä vielä sellaista ihmettä ole eteen sattunut.
Täällä pohjolassa tuntuu olevan vallalla sellainen käyttäytyminen liikenteessä että ajetaan niin perkeleesti kun vaan hiukankin kantti kestää ja nopeusrajoituksista ja keleistä viis. Tällaista liikennekulttuuria minä olen havainnut ja onnettomuustilastotkin puhuvat omaa karua kieltään, valitettavasti!!! Ei täällä osata moottoriteillä edes ajaa. Tässä muutama päivä sitten ajelin moottoritietä Tampereelle n. 120km/h kun pieni 206 peogeot alkoi minua ohittaa. No minä pidin nopeuteni koska vieressä oli kilometritolkulla ohituskaistaa mutta, mitä kummaa, pökötin vauhti ei meinannutkaan riittää vaan setä kisutti ja kisutti rinnalla. Setä pääsi pökötillään nipin napin minusta ohi ja suoraan nokan eteen niin että jouduin tekemään paniikki jarrutuksen, siis moottoritiellä. Jotta tällaisia paukapäitä! Millainen mahtaa liikenneonnettomuuksien tilasto olla ja kuolin tilastot jos nopeusrajoitukset poistetaan? Pikemminkin kaikkiin autoihin nopeuden rajoitin että tiet tulisivat turvallisemmiksi.
Olen kuullut tyypistä ja enkä ihmettele. Ihmettelen vain, ettei kukaan pysty vaikuttamaan tällaiseen idioottiin.
Kannattaa muistaa, että aina 70-luvun alkuun saakka ihmiset olivat riittävän viisaita päättämään oikean nopeuden. Mutta että nykyihmiselle annettaisiin oikeus päättää oma nopeutensa, huh, huh!
>>Mistä ihmeestä niitä autoilijoita löytyy jotka osaavat nopeutensa pudottaa kelin mukaan ilman käskyä tai kehoitusta?
Jokaisesta maasta. Myös Suomesta, keskinopeusseurontojen mukaan. Entä miten esimerkkisi Pögötin tekemästä ohituksesta tähän asiaan liittyy?
Niin, takapakkia tässä on selvästi menty 30 vuoden mitä suomalaiseen autoiluun tulee. Autot ja niiden turvallisuus paranee, mutta samalla nopeusrajoitukset alenevat ja kaikenlainen marmatus senkun kasvaa.
Tällä menolla seuraavien 30 vuoden kuluttua autoilu on kielletty kokonaan, kun "suomalainen ei osaa käyttäytyä liikenteessä".
Onneksi virkamies on viisas.
Virkamiehen haltuun!
Mutta jos autojen välissä on se sopiva (teoreettinen) turvaväli kaksi sekuntia, niin eikös siitä mene kaikilla nopeuksilla sama määrä autoja narun yli per tunti; 1800 autoa?
Tästä tulee mieleen, että silloinhan moottoritiellä olisi turhaan suurempi nopeusrajoitus, jos edessä on odotettavissa alemman rajoituksen tie. Siis jos nelostietä pohjoiseen matkaavat ajaisivat kaikki jo Helsingistä lähtien vain 100km/h tai alle, ei moottoritien loppumisen jälkeen tulisi ruuhkaa.
Olet ilmeisesti ymmärtänyt asian väärin. Autovirran tiheysvirta (ja sen maksimi) on ihan eri asia kuin tien maksimikapasiteetti. Lisäksi oleellista tässä on se, ettei tien kapsiteetti (välityskyky) todellakaan riipu autojen nopeudesta, vaan autojen määrästä.
Tuo mainitsemasi esimerkki viittaa siihen, että amerikkalaisissa lähteissä on tien kapasiteetilla tarkoitettukin vain tien kapasiteettia siinä erikoistapauksessa, jolloin koko tie on alusta loppuun asti täynnä autoja. Silloin tien välityskyky on pienempi kuin normaalisti jolloin tien loppupää on vapaa autoista. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa ympyrämuotoisen hevosradan. Jos se laitetaan täyteen autoja ajamaan jonossa ympyrää, niin radalle mahtuvien autojen lukumääärä todellakin riippuu autojen nopeudesta siinä tapauksessa, jos autojen välinen etäisyys kasvaa epälineaarisesti nopeuden myötä kuten monesti on laita. Silloin ei myöskään kyseiselle radalle pääse liittymistä muita autoja enää helposti mukaan.
Mutta tilanne on aivan toinen, jos kyseessä on suora pitkä tie, jonka alkupäässä on autoja ruuhkaan asti mutta jonka etummaisten autojen edessä on tie vapaa. Ensimmäisten autojen kuljettajat voivat painaa "tallan pohjaan". Jolloin nopeuden nosto nostaa tien välityskykyä, etummaiset pääsevät perille aiempaa selvästi nopeammin muut perässä tulevat vähän vähemmän nopeammin.
Eli nähdään taas, ettei tien välityskyky riipu autojen nopeudesta vaan autojen määrästä (tien tukkoisuudesta).
Asia on sama kuin ihmisen ruokatorven kapasiteetti. Jos masu on jo aivan täynnä, on ruokatorven kapasiteetti lautasen tyhjenemisnopeuden kannalta katsottuna paljon pienempi kuin normaalitilanteessa kunnon ruokahalulla.
Niin, tien välityskyvystä.
Viime Juhannuksena ajelin kohti savoa. Samalla kuuntelin Riihelän tarinoita ja siirryin Lahdesta vanhalle tielle Heinolaan asti.
Tällä pätkällä kuulin radiosta tiedotteita: Molemmilla teillä, sekä uudella, että vanhalla oli n. 900 autoa/h. Vanhalla tiellä mentiin mittarinopeutta n. 90 km/h ja uudella tiellä madeltiin kävelyvauhtia. Ja vielä, vanha tie päättyy Heinolan keskustaan ja uusi tie taas paranee moottoritieksi.
Uudella tiellä rajoitus 100 ja vanhalla 80, paikoin jopa 60. Vanha veti, uusi ei. Tyhmempi saattaisi kuvitella, että 100 on liikaa tälle puupääkansalle.
Tosiasia taitaa kumminkin olla niin, että oli rajoituksia tai ei, niin eikähön muutama koheltaja onnistu ruuhkauttamaan minkälaisen tien hyvänsä.
Tämän pökötin kuljettaja juuri kuvastaa meidän liikenne kultturiamme ja käyttäytymistä liikenteessä ja on mielestäni hyvä esimerkki syylle miksi nopeusrajoituksia ei tulisi poistaa. Ethän se vaan ollut sinä kun noin älähdit vai onko sinulla samansuuntaista käyttäytymistä havaittavissa?
Kerroin omista kokemuksistani tienpäällä. Ajan päivittäin työmatkoja yli 100km vähintään, usein enemmänkin. Luulisin jotakin tietäväni liikennekäyttäytymisestä ja siitä onko sen perusteella järkevää nopeusrajoituksia poistaa. En toki tiedä kaikkea ja voin sen rehellisesti tunnustaa. Kysyin vaan että mistä näitä ihmeitä löytyy kun minun reittini varrella en näitä ole nähnyt mutta oli hyvä että löytyi tuollainen kaikentietävä henkilö joka valaisi minua. Kiitos!!!
Ole hyvä vain. Minullakin on jo 25 v säännöllisen jokapäiväisen tien päällä olon kokemusta, mutta kovinkaan usein en ole törmännyt sellaisiin ohittajiin jotka jäävätkin itseni eteen nököttämään. Saattaa tietenkin johtua myös siitä että ajan yleensä keskivertoliikennettä kovempaa.
Pari vuotta olen asunut E-Saksassa, jossa päivittäiset työmatkani ajoin vapaiden nopeuksien moottoriteillä, kesät ja talvet läpi. Kokemusta on siitä millä tavoin tavoin ihmiset muuttavat ajonopeuksiaan kelin mukaan sekä vapaiden että rajoitettujen nopeuksien teillä.
Well!
1950-luvulla ei Saksan ja Itävallan kaupungeissa ollut 'nopeusrajoituksia'.
Tschüss Matti
Osasitpa hyvin tiivistää. Tien välityskyky on 1800 autoa tunnissa ja jos nopeus on suurempi kuluu matkaan vähemmän aikaa ja autoja on harvemmassa.
Teoriassanne ette ottaneet huomioon ettei autokaan ole levy. Oletetaan:
A Nopeus 2 m/s, välit 2s
Autojen väliin kuluu 2 s, ha:n pituus n. 4m = auton ylitysaika 2 s , yhteensä takapuskurista takapuskuriin 4 s.
B Nopeus 20 m/s, välit 2s
Autojen väliin kuluu 2 s, ha:n pituus n. 4m = auton ylitysaika 0.2 s >
2 s 0.2 s = takapuskurista takapuskuriin 2.2 s
Kummassa tapauksessa kulkee aikayksikössä enemmän autoja?
Todellisuudessa mukana on vielä pitempiäkin ajoneuvoja.
Kuinka kapasiteetti (= maksimi autojen määrä aikayksikössä) voi riippua autojen määrästä/ aikayksikkö, mittayksiköstänsä? Nopeus ja liikennemäärä ovat kytköksissä toisiinsa tietynlaisen mallin mukaan. Kumpi sitten oli ennen, muna vai kana? Liikennemäärän kasvaessa keskinopeus alkaa laskea ja alittaessaan jonkun tietyn rajan, nopeuden lasku alkaa laskea liikennemäärää (vrt vastaukseni alempana). Kuitenkin liittymistä on tulossa lisää autoja, lopulta sekä ehkä liikennemäärä että nopeus on ~ 0 = ruuhka. Mitään tarkkaa matemaattista mallia tuskin on olemassakaan.
Kiinnostavampaa onkin tutkia todellisia tilanteita, johon viittasin jo aiemmin Tampereen Paasikiventiellä. Sama liikennemäärä, huomattava keskinopeuden ero. Taatusti on ollut ruuhkaista liikennettä, eikä niinkään maisemien katselua.
Päästä päähän täyttä tietä ei ole, liikennevirran nopeus ja tiheys vaihtelee kokoajan.
Laatuyksikkö voi olla sama vaikka lasketaankin ja tarkoitetaankin eri asioita.
Huomaa, ettei alkepuräisessä viestissäsi mainitsemasi asia "Kapasiteetti todellakin riippuu liikennevirran nopeudesta, Suomessa optimi on jossain 60-70km/h tienoilla. Tätä suuremmilla ja alhaisemmilla nopeuksilla liikennemäärät yleensä laskevat" pidä paikkaansa, mkoska se pätee vain ruuhkatilanteessa.
Huomaa myös, ettei tiellä liikkujien kannalta ole oleellista se, mikä on tien maksimivälityskyky (autoa sekunnissa), vaan matkaan kuluva aika. Tämä tien "kapasiteetti" (matkustusaika) on paljon tärkeämpi, ja se on suurempi mitä suuremmalla nopeudella tiellä voi ajaa (silloin kun ei ole ruuhkaa). Ruuhkaliikenteessä asia toki on eri, se on itsestään selvyys.
Huomaa myös, että päästä päähän ruuhkaisia teitä on olemassa: kaupunkeja ruuhka-aikoina ympäröivät kehätiet.
Olen seurannut keskusteluanne, mutta olen edelleen sitä mieltä että moottoriteiden kattonopeutta pitää nostaa ja reilusti, siksi hiljaisia ne ovat muuhun maailmaan nähdem
Olen samaa mieltä. 140 - 160 km/h on hyvä, kovempaakin voi hyvillä suorilla ajaa. Nykyinen 120 (talvella 100) km/h on vaarallisen alhainen ja tuskastuttava. Muun liikenteen ja tieolosuhteiden seuraaminen kärsii. Lisäksi matka-aika kasvaa tolkuttoman pitkäksi. Väsyneenä ajaminen on vaarallista.
Mainittakoon, että saksalaisten ja USA-laisten (Montana osavaltion) nopeusrajoituskokeilujen mukaan moottoriteiden nopeusrajoitukset eivät vaikuta liikenneturvallisuuteen. Saksalaisissa tutkimuksissa päädyttiin siihen, ettei nopeus ole oleellista vaan se, miten ihmiset ajavat.
tietenkin jos liikenne on vähäistä, ei ajonopeudella ja liikennemäärällä ole yhteyttä.
Alussa olikin vain kyse väittämästä, että kaikilla liikennevirran nopeuksilla välityskyky on sama. Sitä ei vielä ole kukaan pystynyt todistamaan.
Nopeudella 7km/h autoja kulkee todellakin vähemmän.
Siis tuo 1800 autoa per tunti on teoreettinen (turvallisen liikenteen) maksimi, ja sekin edellyttää, että auto olisi olemattoman ohut levy tai nopeus olisi ääretön? Oletukseni oli tosiaan, että etupuskurista etupuskuriin on aina kaksi sekuntia.
Tämä tien välityskyky/liikennetiheys on minulle ollut aina tällainen käsittämätön juttu... Nyt jos jono on vaikka kokonaan pysähtynyt eikä narun (mittauspisteen) yli mene yhtään autoa, voisi kuvitella, että tie on tyhjä. Voisiko tilanteesta antaa paremman kuvan, jos liikennetiheys ilmoitettaisiin automääränä vaikka kilometrin matkalla? Oletuksiesi esimerkeillä autoja olisi siis kilometrin matkalla:
A Nopeudella 2m/s > n. 125 autoa
B Nopeudella 20m/s > n. 23 autoa
et tarvitse kuin "ahaa-ilmiön", totutusta ajatustavasta luopumista, jolloin hoksaat jutun juonen.
"Etupuskurista etupuskuriin"-aikaväli tarkoittaisi, ettei väliä olisi 2 m/s nopeudella ollenkaan, joka taas ei edes teoriassa, saati käytännössä ole mahdollista kuin rautapyörillä kiskoja myöten. Mitä muuten tapahtuisi silloin 1,5 s aikavälillä ja nopeudella 2 m/s?
Turvallinen liikennetiheys onkin sitten kokonaan eri juttu.
Jollei narun yli mikään liiku seisovan jonon tai tien tyhjyyden takia, voidaan ainakin "palveluntuotantomielessä" sanoa olevan kyseessä sama tilanne: tavara tai ihmiset eivät liiku. Toisaalta kun tien palvelukykyä mitataan, huomioidaan aina myös keskinopeus kullakin liikennetiheydellä. Seisovakin jono liikkuu joskus, jolloin liikennevirran keskinopeus on jotain, vaikkakin hyvin pieni. Lähes tyhjällä tiellä, (vaikkapa auto/h) keskinopeus onkin suhteellisen suuri, esimerkiksi nopeusrajoituksen suuruinen. (kskinopeus=kaikkien autojen yhteenlaskettu nopeus/autojen lukumäärä). Muuten, eihän vesijohtokaan ole tyhjä vaikkei vesi siinä virtaakaan.
Voisihan tiheyttä mitata myös kpl/km, mutta mistä se kertoisi? Tienkäytön tehokkuudesta...montako prosenttia päällystetystä pinta-alasta on auton alla. Liikennesuunnittelijalla on aika vähän käyttöä sellaiselle tiedolle.
Tuli taas köröteltyä Tampereelta Helsinkiin ja takaisin nyt viikonlopun aikana.
Ajoin nopeudella 100-125km/h ja vauhti oli todella körettelyä liikennetiheyteen nähden. Muutama kiireisempi meni ohi ja monta hitaampaa ohitinkin.
Todella turvallista!!!!! Onneksi en nukkunut tasaiseen ''puudutukseen''.
Takaisin tullessa muuan paku tuli ohituskaistaa pitkin ja ja paineli hyvää vauhtia ohi ja jatkoi samaa kaistaa vaikka ohitettavia ei ollut näköpiirissäkään????? Todella oli tiellä tilaa mennä vaikka laki sitä sallikkaan. Turvallista todella.
"Muuten, eihän vesijohtokaan ole tyhjä vaikkei vesi siinä virtaakaan."
No, voihan se toisaalta olla täynnä, vaikka vesi siinä virtaisikin. Mutta jos hanan avaa, eikä vesi virtaa, on vesijohto kyllä aika tyhjä - ellei vesi ole jäässä.
Tässä pitäisi ehkä palata aiheeseen: Mitä vaikuttaisi, jos moottoritien nopeusrajoitus nostettaisiin esim. 100km/h > 160km/h? (Eli alueelle, jolla kahden sekunnin välin laskemisessa ei ole kovin suurta merkitystä, onko se mitattu autojen välinä vaiko etupuskurista etupuskuriin.) Miten kävisi virtausnopeuden ja lisäisikö nosto vain ruuhkia moottoritien loppuun, kun tie muuttuu kaksikaistaiseksi ja rajoitus alemmaksi?
Jos nostetaan katto 160km/h niin johan sujuu matka joutuisaan.
sanoa äkkiseltään....Täytyy nyt kyllä sanoa, ettei tuota 2 s väliä voi yleispätevästi soveltaa. Teoriassakin välityskyky kylläkin alenee, mutta tuskin sillä on käytännön merkitystä.
Kahden sekunnin väli alkaa olla noissa nopeuksissa kovin pieni välimatka. Jos 80:n vauhdissa väli onkin 44 m, mikä on vielä hyvissä oloissa jarrutusmatka, niin 160:n 88 m on todella lyhyt. Tiedetään, että liike-energia ja siten samalla jarrutusmatka kasvaa nopeuden toisessa potenssissa. Tällöin nopeuden kasvaessa 80--> 160 (=kaksinkertaistuu) jarrutusmatka nelinkertaistuu =176 m. 88 m:n kohdalla vauhtia on ehkä (ilman laskelmia) vielä 120. Hidastuvuushan ei ole suoraviivainen.
Onko moottoritien kapasiteetti kiinni vain ajonopeudesta, eiko liittymien maaralla ja laadulla ole mitaan merkitysta?
niin onkohan ne tiet sun mielestä muka HYVÄSSÄ kunnossa????
mielestäni suomen tiet ei ole ikinä olleet yhtä HUONOSSA kunnossa kuin nyt, oman asuin paikkakuntani moottoritiekin on kuin vuoristo rata ja kun etelään päin lähtee on niinkuin jotakin kinttu polkua kulkisi, hyvä jos uskaltaa päivän hämärtyessä nopeus rajoitusten mukaan ajaa enää, puhumattakaan jos sataa lunta tai jos tie on jätetty auraamatta...
pidä tuo nopeus rajoitus juttu ihan omana tietonas
Rajotuksia ei ole asetettu hidastamaan liikennettä! Vaan pitämään sitä turvallisena. Saksan moottori teiden keski nopeus on samaa luokkaa kun suomessa kanta teillä, jotenka jos on hirvittävä kiire niin lentää! Poika kaverini luisui viime talvena Tre-Helsinki moottoritieltä pihalle vaikka ajoi sallittua nopeutta hiljempaa. Hän joutuu kärsimään siitä 5s rymähdyksestä lopun elämää!! Et ole tainnut itse vielä korttia saanu..? mutta pitäkää järki liikenteessä! Ja hyvää €uroa!
Ei tuota teiden hyvää kuntoa ainakaan huomaa Turunväylää ajettaessa...kesän asfalttitöiden (tekijänä Laatuasfaltti!!) jälkeen tie on ollut kuin perunamaa. Kuoppaa ja töppyrää on yritetty jälkeenpäin paikata mutta huomoin tuloksin ja tästä syystä tie on näiltä osin pirun liukas oli sää mikä hyvänsä.
Kuolemantapaukset putosivat rajusti sen jälkeen, kun nopeusrajoitukset tulivat tänne Suomeen.
Kyllä 100 km/h on ihan ok.
Ajattele USA:88 km/h katto
Ensinnäkään tilastojen mukaan vapaiden nopeuksien lopettaminen ei romahduttanut liikennekuolemien kokonaismäärää. Se johtui teiden ja autojen turvallisuuden paranemisesta.
Toisekseen USA:ssa ei ole mainitsemaasi 88 km/h kattonopeutta. Esimerkiksi Montanan osavaltiossa saa edelleenkin ajaa moottoriteillä vapaata nopeutta (päivällä, ei yöllä). Sikäläisten nopeusrajoitustutkimusten mukaan nopeusrajoitukset eivät vaikuta moottoriteiden turvallisuuteen - mikä on sama tulos kuin Saksassa.
nopeuttanut liikenteen vähentänyt Todellisuudessa apaiden nopeuksien
Moottori tielle 140km/h olsi sopiva nopeus katto suomessa.
olen samaa mieltä. nopeusrajoitukset on poistetava ehdottomasti ja pikimmiten. olen myös alkanut kerätä nimilistaa liikenneministeriötä varten vaatimuksena nopeusrajoitusten poisto. itse olen valmistautunut rajoitusten poistoon ostamalla nopeamman auton, myyjä kertoi huippunopeudeksi 270km/h että ehkä sillä pärjää ensialkuun.
Olet täysin oikeassa. Moottorit tiet tulee vapauttaa nopeusrajoituksista ja poliisit tulee valvoa hitaasti ajavia ja sakottamaan näitä tulojen ja naaman mukaan ja jos eivät pysy pois moottoriteiltä niin otetaan kortti ja avaimet pois.
Jo alkaa liikenne sujumaan ja turvallisuus lisääntyy merkittävästi.
Sitä vain luullaan että poliisin kyttääminen nopeaa ja joustavaa liikennettä vastaan lisäisi turvallisuutta liikenteessä.
Moottoritiet vapaaksi ja nyhveröt kantateille.
Hyvä Räppi.
Se on hemmetin kiivaa kun saa körötellä 100km/h lähes tyhjällä moottoritiellä ja seurata kun poliisi häärää tutkansa kanssa sillankaiteella.
On se niin saamarin kivaa ja turvallista kun toi suuri säiliörekkakin tulee lähietäisyydellä puskuríin kiinni ja Paunun pikavuorokin mennä kohauttaa ohi ja heittää suola paskat silmille. On siinä kiva ajella 100km/h.
Ei voi muuta kuin nauraa ja olla iloinen.
Puhut totta. Tämä on tyypillistä Tampere-H.ki moottoritiellä.
Kulkee 89km/h, eikä yhtään enenpää. Ja miksi se Paunulainen ei sais mennä ohi jos haluaa?
Antaa mennä Paunu, ei se haittaa.
Miksi sitten ajaa ylinopeutta vaikka nopeusrajoitus on talvella 100km/h.
Eikö olisi parempi ja turvallisempi nostaa rajoitusta tai poistaa ne?
Saksan moottoriteillähän on yleensä vissiin kolme kaistaa, siis samaan suuntaan, en ole käynyt mutta näin se kai on. Elikkä te jotka saatte Mersunne, jossa on rajoitin 250km/h, kulkemaan 265km/h ajatte sitä keskimmäistä kaistaa. Rekat ja Trabantit ajaa toista laitaa ja muut siinä keskellä. Taitaa olla oikein suositukset mitä nopeutta milläkin kaistalla saa ajaa. No jospa Suomessa rekka ajaa 70km/h sillä reunimmaisella kaistalla, ja lippalakilla varustettu Ladan kuljettaja lähtee ohittamaan sitä noin 90km/h nopeudella. Saamaan aikaa sinä tulet takaa, pohtien samalla sukukalleuksiesi pienuutta, 265km/h. Mitäpä luulet tästä seuraavan?
Niinkuin sanoin kolmas kaista on kantatie, menkööt sinne.
Ne vaan kulkee aika usein kaupunkien ja muiden taajamien läpi, mitäpä luulet asukkaiden ja rekkamiesten tästä pitävän?
Lisäksi verorahoilla rahoitettava tie kuuluu aivan yhtä paljon Lada-miehelle kuin sinullekin. Eikä Lada-mies, sen jälkeen kun ei saa enää moottoritiellä ajaa, varmaankaan ole valmis maksamaan korkeampia vakuutusmaksuja, koska sinä aiheutit moottoritiellä 20 auton ketjukolarin.
Tietulli ja erillinen vakuutusmaksu moottorieteille, nopeusrajoitusten poiston jälkeen. Tätäkö haluat?
Ajappa vaikka Rostockista Berliinin kautta Dresdeniin. Kaistoja on suureksi osaksi 2 ja tien kunto huomattavasti huonompi kuin Suomessa. Silti suuri osa matkasta on vapaata nopeutta.
Vastuu Saksassa, kuin myös Suomessa on tietty takaatulevalla. Eli jos joku ohittaa 100km/h menevää jonoa 250km/h lasissa...ei suositeltavaa. Kyllä sakemannitkin vähän höllää näissä tilanteissa. Tosin Saksassakin vilkun käyttö on välillä niin ja näin. Lisäksi jos joku tulee eteen hidastelemaan, mennään täysin puskuriin kiinni - etäisyyttä saattaa olla jopa alle 5 metriä.
Muutenkin kaalihousujen ajotavassa on omituisuuksia. Esimerkkinä viime kesältä, kun ajoin tietyömaan kohdalla vasenta kaistaa rekan takana, koska en uskonut mahtuvani rekan ja betonikaiteen välistä - takanani ajava Günther luuli mahtuvansa ja ohitti minut oikealta ja lähti ohittamaan rekkaa - ei mahtunut...
Summa summarum - suomalaiset ajavat moottoritiellä paremmin kuin saksalaiset ja tietkin ovat parempia - nopeusrajoitukset voisi nostaa vaikka 180:iin.
Saksassa on myös kaksikaistaisilla m-teillä vapaa nopeus. Vain hyvin harvoissa paikoissa on eri kaistoille osoitettu eri nopeusrajoituksia.
Mainitsemiasi tilanteita, joissa hidas auto lähtee ohitukseen 110 km/h lasissa ja takaa tulee perheenemäntiä bemarilla tai porschella 250 lasissa, sattui saksojen yhdistymisen jälkeen kun "ossit" tulivat Trabanteillaan täysin kokemattomina baanoille. Onnettomuuksia tapahtui, mutta pian tilanne rauhoittui normaaliksi. Normaalisti kaistojen välisistä suurista nopeuseroista ei ole ongelmia. Taakse peiliin katsomisen oppii nopeasti.
Kysyit, mitä tuollaisella nopeudella tapahtuvasta kolarista seuraa. Vastaus: Jos ajaa 250 km/h nopeudella 100 km/h ajavan perään, on nopeuseroa 150 km/h. Se on pienempi kuin jos kaksi 80 km/h liikkuvaa autoa ajaa keskenään nokkakolarin. Siksi seuraamukset eivät ole niin vakavia kuin äkkipäätä maallikko kuvittelee.
taida olla kokeillut miten käy 80 km/h nokkakolarissa? En minäkään sillä sen jälkeen ei suurella todennäköisyydellä kirjoitella enää mitään.
Olisin luullut etta jos ajaa nokkakolarin 80km/h nopeudessa niin vauriot olisivat pienemmat kuin tormata edella ajavan peraan 150km/h nopeus erolla.Eikos molemmissa tapauksissa liike-energiat absorptoidu auton rakenteisiin? Tietysti mita korkeampi nopeus sita enempi liike-energiaa.
Törmäysvoimat riippuvat vain nopeuserosta, ei nopeudesta. Jos liikkuvassa junassa heittää tikan vaunun peräseinässä olevaan tikkatauluun, ei tikan uppoamissyvyys riipu siitä, kumpaan suuntaan tikkaa vaunussa heittää.
Nokkakolari 80 km/h nopeudella antaa autojen nopeuseroksi 160 km/h (joka antaa suuremman voiman kuin 150 km/h nopeusero). Vaurioiden suuruus riippuu tietenkin monesta tekijästä ja mm. suojaavista rakenteista.
Lehtitietojen mukaan jotkut ovat selvinneet 160 km/h nopeuserojen törmäyksistä (80 km/n nokkakolareista) täysin naarmuitta uusien autojen törmäystyynyjen ansiosta.
Liike-energia ei luonnollisestikaan säily ei-kimmoisissa törmäyksissä. Törmäysvoimat kuluvat mm. kappaleiden muodonmuutoksia vastustavien voimien voittamiseen.
Törmäysvoimat sinällään lasketaan impulssikaavalla F = mv, mikä on hyvä muistaa. Monilla pyörii ajatuksissa vain vanha hokema liike-energian säilymisestä (energiakaavaa E = 0.5 mv"toiseen") mikä ei päde autokolareissa vaan sellaisissa ideaalisen täydellisissä kimmoisuustapauksissa, joissa muodonmuutoksia vastustavat voimat = nolla.
Haluan silti poistaa nopeusrajoitukset moottoriteiltä. Harvoin siellä kumminkaan vastaantulijoita on.
Missä keskustelu
Se on kiva että kirjoittelet ja vastailet omiin juttuihisi. Pellejä on monenlaisia !
Se on kiva että kirjoittelet ja vastailet omiin juttuihisi. Pellejä on monenlaisia !
Se on kiva että kirjoittelet ja vastailet omiin juttuihisi. Pellejä on monenlaisia !
Montako kertaa vastasin omiin juttuihini?
Rakas Äiti!
Kun tulet vanhaksi,
kun et enää näe etkä kuule kunnolla,
missä sinä sitten aiot hurjastella?
Haluan ehtiä ajoissa muualle turvaan.
-Nuorin poikasi.
Annakun mä arvaan: Sä ajat 3-sarjan bemaria ja sulla on pieni vehje.
Hyvin profiloitu ja tietysti päin persettä. Bemaria en huolisi ilmankaan. Ei sovi tyyliini.
Minulla on vm.69 Mosse Elite kaksilla pyörillä ja olen siitä ylpeä.
Mitä tulee muuhun varustukseen niin 22cm alaspäin. Eli suhteellisen vaatimaton olen.
Lujaa ajan vain muitten autoilla ja niihin ei kuulu Bemarin romut.
Tässä Mossen tiedot jos et usko
Auton omapaino 1115 kg
Auton kokonais paino 1515 kg
Pituus 4210 mm
Leveys 1550 mm
Korkeus 1525 mm
Akseliväli 2400 mm
Pienin kääntösäde 5.25 m
Kiihtyvyys 0-100 24 sek.
Kulutus 9 litraa 100km
Moottori Tyyppi 4-tahtinen bensamoottori Polttoaine 98-100 oktaaninen
Sylinteri luku 4-syl. rivim. kallistettu 20°
Iskun pituus 70 mm
sylinterin tilavuus 1,5 litraa
Puristussuhde 8,8
hv 80
Suurin teho 58,8 kW
Turvallista matkaa!
Niin tein minäkin... Ei enään miettimisen vaivaa edes ohituksista. Ohi mennään heittämällä oli sitten minkälainen ylämäki ja, jos ei ehtiskään niin aina mahtuu väliin "turvallisesti." Polttoaineen kulutuskin on minimaalinen suoritus kykyyn nähden. Ainoat miinukset tulee vakuutus maksuista ja suomen talvesta. Elämässä pitää olla vauhtia ja vaaratilanteita sano jo edes mennyt motoristikin! :o)
Niin tein minäkin... Ei enään miettimisen vaivaa edes ohituksista. Ohi mennään heittämällä oli sitten minkälainen ylämäki ja, jos ei ehtiskään niin aina mahtuu väliin "turvallisesti." Polttoaineen kulutuskin on minimaalinen suoritus kykyyn nähden. Ainoat miinukset tulee vakuutus maksuista ja suomen talvesta. Elämässä pitää olla vauhtia ja vaaratilanteita sano jo edes mennyt motoristikin! :o)
HAHA! Köyhä paska! Kuka vttu ny ajaa MOSSELLA?!
Hienosti vastasit yli 11 vuotta vanhaan kirjoitukseen!! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Ja aiheko ei sinusta ole enää ajankohtainen, runkku?
▄█▀█▀█▄
▄█▀ █ ▀█▄
▄█▀ ▀█▄
█ █
█ █
▀█▄▄ █ ▄█▀
█ ▄▀▄ █
█ ▀ ▀ █
█ █
█ █
█ █
█ █
█ █
▄█▀▀█▄█ █▄█▀█▄
▄█▀▀ ▀ ▀▀█
█▀ ▀█
█ █
█ ▄█▄ █
▀█ █▀ ▀█ █▀
▀█▄ █▀ ▀█ ▄█▀
▀█▄▄▄█▀ ▀█▄▄▄█▀
Ilmeisesti vielä vuonna 2002 Suomenkin tiet olivat NIIN hyviä että joku ääliö viitsii paukuttaa päätänsä tohon malliin. Lieneekö aloittaja enää elossa?