Kun järjestettiin kansanäänestys Oolannin kuulumisesta joko Suomeen tai Ruotsiin, mikä oli kansanäänestyksen tarkka tulos?
Mistä lähteestä se on todennettavissa?
Mistä lähteestä se on todennettavissa?
Oolanti 1921
Ahvenenruoto
25130
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
äänestystä.
Asian ratkaisi Kansainliitto lähinnä maantieteellisin perustein.
Ahvenanmaalla oli 1918 tehty kysely, jossa 95 % kannatti liittymistä Ruotsiin. Ruotsin kuningaspari yritti kaapata maakunnan Ruotsille hakien tukea mm. Saksan keisarilta. Tämä ei innostunut asiaan, koska katsoi maakunnan olevan Saksalle hyödyllisempi Suomen yhteydessä.
Kiitos. Onko tuo 95 % tarkastettavissa mistä?
muistaakseni mm. Yrjö Nurmion tutkimuksessa. On varmaan muuallakin.
Kyselyn toimeenpani muutama Ruotsiin suuntautunut separatisti.
Ahvenanmaalla tosiaan kerättiin adressi jota kannatti hieman yli 7000 henkeä. Väkiluku oli silloin 26 000. Laskekaa siitä kannatus
Ei siellä ole mitään kansanäänestystä järjestetty koskaan, kuka tahansa voi väittää mitä tahansa, koska kukaan ei tiedä kuinka suuri kannatus oli.
Ihmisten enemmistö kyllä on suuntautunut enempi Ruotsiin kuin Suomeen, mutta viides osa väestöstä tänäkin päivänä on syntyjään manner-suomalaisia.
Joten asia ei ole lainkaan yksiselitteinen.
höpisemässä mistään mitään tietämättä.
Milloin ahvenanmaalla on järjestetty kansanäänestys , kerrohan se ensiksi ????
kukaan väittänyt. 1918 tehtiin laaja kansalaiskysely, jossa enemmistö kannatti Ruotsiin liittymistä.
Höpiset taas kerran omiasi.
Ihanko sisällissodan aikana tehtiin, paikallisetko teki.
Ruotsi yritti samaa Suomelle kuin Venäjä teki nyt Ukrainalle ryöstämällä Krimin itselleen. Ruotsi vaan ei onnistunut vaikka käytti Suomen heikkouden tilaa kaappausyrityksen ajankohtana.
Juuri näin, Suomen ehdotus Genevessä 1921, jossa Ahvenanmaan tilanne sidottaisiin Ruotsin tornoijokilaakson suomenkielisten oikeuksiin ( alue oli silloin täysin suomenkielinen Haaparantaa lukuunottamatta, jossa ruotsinkienen vähemmistö), torjuttiin täysin ruotsalaisten toimesta.
Älä ihmeessä, lähettikö ihan joukkoja jotka sitten pysyivät siellä.
Suomi ja Ruotsi jättivät asian kansainliiton ratkaistavaksi, mitään tuollaista ehdotusta ei Suomi tehnyt. Kansainliitto päätti asian Suomen hyväksi.
Kyllä käytäväpuheissa oli esillä Ahvenanmaan vaihto Pohjois-Ruotsin alueisiin. Ruotsi kuitenkin torjui asian ottamista virallisesti esille.
Ei Ruotsin asevoimia enää 1921 ollut Ahvenanmaalla, saksalaiset miehittivät alueen 1918 ja lähettivät ruotsalaiset kotiin. Kuitenkin ruotsalaiset saivat englannin nostamaan Ahvenanmaan kysymyksen esiin kansainliitossa ( itse eivät kehdanneet).
Lukekaa tuosta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saariston_vapaajoukko
Ruotsalaiset havittelivat myös täysin suomenkielisiä alueita, kieliraja oli sata vuotta sitten edelleen Kalixjoessa, jossa se oli ollut 1350 l. Saakka. Ei ihme että tuolla asenteella vaihto Pohjois-Ruotsin suomenkielisten alueiden ja Ahvenanmaan kesken torjuttiin jyrkästi.
http://lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Saksalaiset tosiasiassa pelasti Ahvenanmaan Suomelle. Eräs tärkein syy saksalaisten mukaantuloon olikin Ruotsin katala selkäänpuukotus Ahvenanmaalle. Se katsoi tilaisuutensa tulleen ja riensi haaskalle. Saksan mukaan tulo oli Ruotsille ankara takaisku, sillä Suomi ei olisi kyennyt pitämään puoliaan Ruotsin suorittamaa Ahvenanmaan miehitystä vastaan. Kukapa tietää, että jos Suomi olisi pyytänyt sotilaallista apua Ruotsista niin mikä olisi ollut lopputulos. Kenties vuoden 1809 ankara menetys olisi kätevästi korjattu ja Itämaa olisi kaapattu takaisin homokuninkaan hoiviin...
Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI
Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen.
Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa
Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html
"Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."
Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:
Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950
Ramstedthan oli jostain syystä ilmeisesti hyvin arvostettu Japanissa. Juhlatilaisuuksissa, joissa oli melkoiset hierarkiat hänen statuksensa oli korkeampi kuin Ruotsin lähettiläiden.
Ruotsi ei mitenkään vuoden 1921 oloissa olisi kyennyt huoltamaan lähinnä kalastuksesta toimeentulonsa saavaa väestöä ja muutenkin vasemmisto ja vallankumouksen riski olisi Ruotsissa voimistunut.
Miten se Kekkonen kirjoittikaan aikoinaan?
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/10283/TMP.objres.3422.html?sequence=1
Veljenpoika Suomen kuvalehti 1948
Vahingollisia ruotsalaisia
Historia toistaa usein itseään; samojen syitten seuraukset ovat usein samat tai ainakin samankaltaiset. Näin on vallankin laita tapauksissa, joissa kansallisilla intohimoilla on ratkaiseva osuus. Tämä on syytä hyvissä ajoin palauttaa ruotsinkielisten poliitikkojemme mieleen, kun he nyt ovat uusimassa itsenäisyytemme aamuhämärässä kolme vuosikymmentä sitten tekemiään virheitä.
Ruotsinkielistemme pyrkimykset kohdistuivat tuolloin kahdelle taholle: toisaalla olivat ahvenanmaalaiset, jotka halusivat kokonaan eroon vastaikään itsenäistyneestä ja kansalaissodan haavoittamasta maasta; toisaalla muut ruotsinkielisemme, jotka eivät niinkään suopein silmin katselleet Ahvenanmaan separatistien hankkeita, koska heidän eroamisensa olisi heikentänyt ruotsalaisuuden kokonaisvaikutusta Suomessa.
Ahvenanmaalaisten yritys epäonnistui, mutta pitkällinen kiista heitti synkän varjonsa "emämaan" ja "saariston" välille. Suomessa on totuttu kunnioittamaan tehtyjä sopimuksia, ja siksi Ahvenanmaa kaikkine valtakunnallista itsetuntoa loukkaavine erioikeuksineen sai elää rauhassa omaa elämäänsä. Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii." Siihenpä sitten pysähdyttiinkin. Mutta ei myöskään päässyt syntymään mitään välitöntä, sydämellistä suhdetta muun Suomen ja Ahvenanmaan välille. Sundblom halusi pysyttää "valtakuntansa" eristettynä, eikä täältä käsin haluttu ystävyyttä tyrkyttää. Maksettiin vain ja maksetaan edelleen kovilla verorahoilla tarpeelliset kymmenien miljoonien vuotuiset lisät Ahvenanmaan menoihin.
Jatkuu, lue linkistä loput!
Oolannin kysymys on sekin tosin kiehtova.
Olen varma, että jossain päin maailmaa tälläkin hetkellä joku tutkii noita vanhoja Kansainliiton papereita Oolannin kysymyksen tienoilta saadakseen valaistusta omiin rajariitoihonsa. Rajariitoja kun riittää.
Dokumentit Oolannin tapauksestakin varmaan löytyvät verkosta niinkuin monet muut 20-luvun alun kiistakysymysratkaisut.
Oolanti on maailman isoin sotilastukilautta. Enckell puhui sen Suomelle kansainliitossa.
Åland on myös perin mainioiden perunaherkkujen kotimaa,ylistän taivaita oolantilai-
sista maanmiehistämme ja -naisistamme jotka tuottavat pahuksen maukkaita pottu-
jalosteita valtakunnan tarpeisiin ja vientiin! Uraa Taffel,olemme myötäylpeitä teistä.
I <3 Åland
Katso tuolta Kansainliitto ja Suomi
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kansainliitto
Se Ruotsin väärentämä kartta Kansainliittoa varten olisi metkaa nähdä. Kansainliiton arkistot on tiettävästi Sveitsissä ( Genevessä ) eikä netissä.
Se kuka hallitsee Ahvenanmaata hallitsee samalla myös Ruotsia ja Suomea. Sotatilanteen syttyessä pystyy Venäjä ottamaan Ahvenanmaan haltuunsa parissa tunnissa.
Venäjä partioi Itämerellä voimakkaana. Valmiustila on korkea.