En kokenut uskossa mitään hyvää tai erikoista. Pelkkää bullshittiä. Rukoukset eivät toimineet, ei mitään kontaktia jumalaan jne. Pelkkää uskomista ja lässytysten kuuntelua ja rahastusta. Minulle riitti.
Tänään eroan kirkosta. Turhasta en enää maksele.
Tänään eroan kirkosta. Turhasta en enää maksele.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Hienoa, heräsit todellisuuteen! Ei muuta kuin itse vastuu omasta elämästä ja läheisten hyvinvoinnista.
Ajatelkaapa jos rukoiluun tuhlatun ajan sijaan jokainen käyttäisi yhtä paljon aikaa muiden auttamiseen? Miten paljon parempi paikka maailma olisi?
Täi käyttää oikeaan hyväntekeväisyyteen sen rahan mitä kirkko nyhtää.
Oletko muuten koskaan itse lukenut raamattua ja verrannut sitä kirkon opetuksiin?
Jos siihen vaivaudut ja vertaat näitä toisiinsa, niin tulet pian huomaamaan varsin
suuriakin eroavaisuuksia . Meidän ns. kirkkomme ei opeta raamatun oppeja.
Sinne on lisätty ihmisoppia.
Raamattu kieltää sotimisen ja jopa sen opettelun? Miten kirkkomme toimii ja on
toiminut? Se siunaa tällaisen toiminnan. Kaukana raamatun opetuksesta.
Eikö tällaisesta väärästä opetuksesta kannatakkin erota?
Oikeaakin opetusta kyllä maailmassa on saatavilla. Sitä tehdään kautta koko
maailman tälläkin hetkellä. Ihmisiä varoitetaan tästä väärästä opetuksesta ja
kerrotaan todellisesta Jumalan valtakunnasta, joka toimii jo taivaassa Jeesus
Kristus Kuninkaanaan. Meille on luvassa täällä maan päällä paremmat
olosuhteet, kunhan Jeesus ulottaa tuon hallintonsa tänne maan päällekkin.
Miten meistä voi tulla tuon hallinnon alamaisia jo nyt, sen raamattu meille
kertoo. Miten voimme siitä hyötyä jo nyt? Sekin meille kerrotaan samassa
lähteessä. Älä luovuta Jumalan etsimisessä. Etsivä kyllä löytää, jos todella
sydämestään sitä haluaa. Esitä vilpitön rukous asian puolesta, siitä kannattaa
lähteä. Älä luovuta. Sinnikkyys palkitaan. Sen ovat jo miljoonat ihmiset saaneet
kokea kautta maailman.
Usko pois, sinulla ei ole mitään menetettävää, ainoastaan voitettavaa.:-)
( Itsekkin tuon saman läpikäynyt )
>>Meidän ns. kirkkomme ei opeta raamatun oppeja. Sinne on lisätty ihmisoppia.>>
Mutta eikö koko Raamattu ole ihmisoppia? Ihmisethän sen ovat kirjoittaneet.
Ja viimeistään kaikki Raamatun pieleen menneet ennustukset ja profetiat todistavat sen olevan virheellinen teos, eli aivan täältä maan päältä kotoisin.
>>Oikeaakin opetusta kyllä maailmassa on saatavilla. Sitä tehdään kautta koko
maailman tälläkin hetkellä. Ihmisiä varoitetaan tästä väärästä opetuksesta ja
kerrotaan todellisesta Jumalan valtakunnasta, joka toimii jo taivaassa Jeesus
Kristus Kuninkaanaan. Meille on luvassa täällä maan päällä paremmat
olosuhteet, kunhan Jeesus ulottaa tuon hallintonsa tänne maan päällekkin. Miten meistä voi tulla tuon hallinnon alamaisia jo nyt, sen raamattu meille
kertoo. Miten voimme siitä hyötyä jo nyt?>>
Kannattaa muistaa, että myös kaikenkarvaiset amerikkalaiset lahkot - esimerkiksi Jehovan todistajat - sisältävät paljon itse kyhättyjä oppirakennelmia, joille ei löydy pohjaa edes Raamatusta, todellisuudesta puhumattakaan.
Raamattu on verisin tuntemani teos.. Se on täynnä sotia ja murhaamista,jotka Jumala itse on "oikeuttanut'".. Lukaiseppa ne VT:n kirjat uudemman kerran ja mieti,millainen se Jumala nyt Raamatun mukaan oikeastaan antaa ymmärtää olevansa. Uudessa testamentissa on paljon opetusta rakkauden kaikkivoivasta vaikutuksesta,mutta se ei näy uskovissa. Hihhulointia ja kuvitelmia, rikkinäisten ihmisten rikkomista..Usko auttaa hetken kyllä,jos on aivan pohjalla,mutta kun siitä omasta oikeasta opista ja kokemuksesta tulee pakkomielle toisen pakkomielteen sijaan,ollaan harhassa. Elämä ei ole mustavalkoinen ja helvetillä pelottelijat tekevät paljon tuhoa ihmisten mielissä ja kodeissa,lasten elämässä. Kirkollinen pullamössöoppi ja rahankeruu taas ei todella anna vastauksia oikeastaan yhtään mihinkään,vaikkakin siellä myös ns.laupeudentyötäkin harjoitetaan. Rukous tuo hetken helpotuksen,siinä kaikki,mutta saman asian ajaa kyllä ihan maallinen terapiakin tai oikeasti välittävän ystävän kuuleva korva ja olkapää.
Ei Jumala todellakaan meidän rahojamme tarvitse. Jumala, joka omistaa koko maailmankaikkeuden, siinä me ihmiset olemme vain pienen pienen pieniä täysin näkymättömiä olemattomia tomuhiukkasia.
Uskokin on Jumalan lahja, joten sekään ei ole meidän omaa aikaansaannostamme. Jumalaa naurattaa ihmisten typerät mölähdykset ja päähänpistokset. Hänelle, näin ihmisen näkökannalta katsottuna, on yksi hailee, jos joku tuppu tyhjänen eroaa tai liittyy kirkkoon. Kuitenkin Hän, Hyvä Jumalamme itse, rakasti ihmistä niin paljon, että Hän antoi ainoan Poikansa kärsiä ja kuolla ihmisen puolesta. Ajattele, mikä rakkaus! Sinun ja minun, meidän puolestamme, jotka olemme vain tomua ja tuhkaa.
Ps. 144:3-4
"Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Ihminen on kuin tuulenhenkäys, hänen päivänsä katoavat kuin varjo."
>>Jumalaa naurattaa ihmisten typerät mölähdykset ja päähänpistokset.>>
Ja monia naurattaa myös Raamatun jumalan typerät pikkusieluiset päähänpistot.
"Kuitenkin Hän, Hyvä Jumalamme itse, rakasti ihmistä niin paljon, että Hän antoi ainoan Poikansa kärsiä ja kuolla ihmisen puolesta. Ajattele, mikä rakkaus!"
Mitä rakkautta siinä on, että antaa viattoman ihmisen rääkättäväksi ja surmattavaksi toisten puolesta? Ei se ole rakkautta uhriksi joutunutta kohtaan eikä myöskään ihmisiä kohtaan, joiden pitäisi tuo hirvittävä "rakkauden osoitus" hyväksyä ja vielä siitä olla kiitollisia.
Oliko Jeesus synnitön ja Jumalan Poika? Kuinka ihmisestä syntynyt voisi olla pyhä ja puhdas? Mikäli Jeesus oli Jumalan Poika,silloin Raamatun sanoma ihmiskunnan syntien tähden alennetusta Jumalasta olisi kyllä suurin rakkauden osoitus,mitä voisi Luoja luoduilleen osoittaa..?
Ei siinäkään tapauksessa, Jeesushan oli joka tapauksessa ihminen ja koki ihmisen kivut ja kärsimyksen. Jos Jumala on rakkaus - kuten minä uskon - Hän ei vaadi uhreja. En usko Jumalan vaatineen sen enempää eläinuhreja kuin ihmisuhrejakaan. Vt on täynnä verenvuodatusta, hirvittävät määrät eläimiä surmataan muka Jumalan käskystä, ja valtavat määrät myös ihmisiä, kaikki valloitetut kansathan määrättiin Jumalalle kuuluvaksi uhriksi ja surmattiin imeväisiä myöten. Minä uskon, että nämä karmeat määräykset ovat ihmisten pimeästä mielestä lähteneitä. Ja että sitten piti uhrata vielä yksi ihmisen poika, että Jumala olisi tyytyväinen, tai toinen puoli Jumalasta, jos Jeesus kerran oli "puolikas Jumala". Jeesus itse alistui uhriksi, hän koki olevansa määrätty kärsimykseen. Tosin hän saattoi odottaa, että Jumala viime hetkellä puuttuisi asioiden kulkuun, sitä osoittaa Jeesuksen epätoivoinen huuto ristillä: "Jumalani, miksi hylkäsit minut?" Ja Jeesus myös pelkäsi kärsimystä ja kuolemaa rukoillessaan Getsemanessa, että kärsimyksen malja otettaisiin häneltä pois. Miksi Jumala valitsi tällaisen "rakkauden osoituksen"? Eihän kukaan muu olisi vaatinut tällaista uhria, tai ehkä sittenkin: monet ihmisethän ovat erittäin tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että Jeesus surmattiin. Olisivatko itse olleet valmiit naulitsemaan Jeesuksen ristille? Vai onko se mukavaa, että jotkut muut tekivät sen?
Jokainen uskokoon omalla tavallaan, ja monet kokevat, että tuo uhrivaatimus on osoitus Jumalan rakkaudesta. Itse en pysty sitä sellaisena näkemään.
Jesaja 53:" ..Hän oli ylenkatsottu,ihmisten hylkäämä,kipujen mies ja sairauden tuttava,jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,halveksittu,jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi,meidän kipumme hän sälytti päällensä..hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden,runneltu meidän pahain tekojemme tähden,rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä RAUHA olisi ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut."
Tämä kyseinen Raamatun kohta puhuu itselleni siitä, kuinka meillä on Jumalan sovitustyön ansiosta rauha Jumalan kanssa,"syytekirja" tekemistäni vääryyksistä on kumottu ja saan omistaa luottamuksen Jumalan anteeksiantoon,kun pyydän anteeksi ja tahdon muutosta jos se on tarpeen.
Jeesuksen huuto ristillä kuvastaa lunastuksen ja sitä edeltävän sijaiskärsimyksen täydellisyyttä,lopullisuutta ja riittävyyttä. "Jumalani,Jumalani,miksi minut hylkäsit?"on ihmiskunnan huuto: Jumalan ei enää tarvitse ihmisille ominaisen pahuuden(pienen sekä suuren) tähden kääntää meille selkäänsä tai tuomita VT:N mukaisesti katsoessaan teurastettuun Uhrikaritsaan.
Kärsimyksensäkin keskellä, kun häntä vangittiin,tahtoi Jeesus parantaa sotilaan,jolta Pietari vimmoissaan iski korvan irti...Jeesus oli ihminen ja Jumala-kaikessa kiusattu,kuten mekin,mutta ilman syntiä. Se tarkoittaa,että hän koki kaiken inhimilliseen olemiseen liittyvän kivun mutta myös riemun. Hänhän riemuitsi hengessään myös siitä,että Jumala ilmoittaa viisautensa lapsenkaltaisille,ei tämän maailman "viisaille" ja kirjanoppineille-kirjoituksista löytyy vain välähdyksiä Jumalasta,elävä Jeesus on paljon enemmän :)
Ristin kärsimyksen edessä oleminen ei ole miellyttävä paikka kenellekkään-siellä on joko kaaduttava tai paaduttava.
En löydä Jeesuksen toiminnasta mitään moitittavaa,en hänen puheistaan,en opetuksistaan-miksi häntä ja häneen uskovia siis pilkataan? Miksi jonkun hyvyys ja pyrkimys totuuteen olisi esimerkiksi ateistilta pois, pilkkaatteko myös buddhisteja,krishnoja,kasvisyöjiä,pasifisteja,äiti ammaa,äiti teresaa yms jotka hakevat oikeutta,rauhaa,rakkautta ja jumaluutta omalla tavallaan?
En tiedä ajatteletko minun olevan ateisti ja pilkkaavan uskovia, kun olet kirjoittanut minulle kohdistamaasi vastaukseen kysymyksen miksi uskovia pilkataan. Olen itsekin "uskova", uskon sekä Jumalaan että Jeesukseen, tosin eri tavalla kuin ne, jotka kelpuutetaan uskovaisiksi. Olen myös pasifisti ja kasvissyöjä ja kunnioitan äiti Ammaa kuten kunnioitin myös äiti Teresaa, enkä myöskään pilkkaa ihmisiä, jotka tunnustavat jotain muuta uskontoa kuin kristinuskoa. Esim. hindu Mohandas Gandhi oli mielestäni ihailtava ihminen. Ei minulla ole mitään syytä eikä tarvetta pilkata ketään eikä kenenkään uskoa. Jeesusta en myöskään ole mielestäni pilkannut, päinvastoin, rakastan hänen monia opetuksiaan ja minulla on ollut henkilökohtainen suhde Jeesukseen pienestä pitäen. Olen kiitollinen siitä, että opin jo lapsena turvautumaan häneen.
Kysymys on kuitenkin siitä, mitä voi uskoa ja mitä ei. Olen ehkä "yliherkkä", mutta jo lapsena minua itketti, kun "Lasten kultaisesta kirjasta" (Kuvan ja Sanan kustantama) luin miten pieni viaton karitsa tapettiin ja oven pihtipielet sitten siveltiin karitsan verellä. Tämä julma kertomushan on Vt:sta. Samalla tavalla minua ahdistaa ajatus Jeesuksen ruoskimisesta ja ristiinnaulitsemisesta. En vain voi iloita siitä ja toivon, ettei Jeesusta sittenkään uhrattu, ettei Jumala sittenkään ollut sen takana, vaan ne Raamatun kohdat, joissa sanotaan Jumalan olevan hyvä, ovat totta. Onko tämä Jumalan ja Jeesuksen pilkkaamista?
nimim. justwondering
Kyllä Jeesus OLI ja ON Jumalan Poika! Ja kyllä, Jeesus oli ja eli täysin synnittömän elämän.
Kyllä totta kirjoitat, että:
"silloin Raamatun sanoma ihmiskunnan syntien tähden alennetusta Jumalasta olisi kyllä suurin rakkauden osoitus,mitä voisi Luoja luoduilleen osoittaa..? "
Tie Kristuksen luo:
http://www.audiopankki.com/?p=374
Kiitän vakaumuksesi ja arvomaailmasi selventämisestä. Tuo on kyllä varmasti kuin ihana uni olla ja elää kuin tässä maailmassa ei pahuutta olisi lainkaan,jos kristuksen ristintyö tulee verisyytensä vuoksi kompastuskiveksi-käsitäthän kuitenkin sinäkin toivottavasti sen,että ilman ristiä ei ole mitään syytä uskoa Jeesukseen? Jos uskot Jumalaan,on sinun uskottava Häneen kokonaan kuten Hän on itsensä ilmoittanut(jos Jeesus on siis Herrasi ja olet uudestisyntynyt). Sanoma rististä on tänäpäivänäkin hullutus niille,jotka kadotukseen joutuvat-eikö tämä avaa yhtään raamatun sanoman mustavalkoisuutta ja sen ydintä? On hienoja oppeja ja johtajia ja ihmisiä,jotka ovat parantaneet maailmaa,vaan eikö Saa-tanan todellisuudesta ja päämääristä enää opeteta uskovien kesken? Kuinka pukeutuu valkeuden enkeliksi? Ettekö lue raamattua kuin puolittain? Aijjaii... Jeesus tuli ihmiseksi,KÄRSIMÄÄN ja kukistamaan,siis voittamaan sodan saa-tanan ja sen joukot,eikä vain piipertämään itujen kanssa (vaikka hän kuivattikin profetaalisena tekona myös viikunapuun..). Hyvä Paimen on myös Maailmankaikkeuden Ikuinen Herra ja Kuningas! Vapahtaja,Voittaja,Lunastaja...Suosittelen avartamaan näkemystäsi Hyvästä Paimenesta hiukan avarammalle ja huomaamaan,että tässä maailmassa nyt vaan on hel-vetillisten tuskien esimakua ja saa-tana ei ole mikään kuriton pieni pyhäkoulupoika (siis jos lähtökohta on se,mitä raamattu sanoo...) Mutta se mitä ei ole nähnyt / kokenut omassa elämässään,sitä ei voi ymmärtää,niinhän se menee. Vielä kerran: Juudan Jalopeura ei ole heikko ja pieni lapsi seimessä;hän oli Ihmisen Poika,UHRI ja SOVITUS LUNASTUSMAKSU meidän syntiemme edestä :) Väitätkö kukaties olevasi synnitön, etkä näin tarvitse sovitusta? Silloin et valitettavasti ole uskon ydintä ymmärtänyt oikein. Jumalan VIHA tulee kohtaamaan kaikkea jumalattomuutta-Hän on peljättävä ja pyhä ilmoituksen mukaan eikä kukaan kestä hänen edessään ilman Jeesuksen uhria ja lahjavanhurskautta. Näin ainakin minun raamatussani lukee :)
Niinhän meidän pitäisi uskovaisten mielestä uskoa, että Jumala vihaa ihmisiä ja tulee vihaamaan ikuisesti. Minä nyt vain en usko sitä vaan uskon, että Jumala ON rakkaus kuten Raamatussa myöskin sanotaan, ja että Jumalalla on ihmisiä kohtaan HYVÄ tahto kuten sanotaan jouluevankeliumissa. Tiedän kyllä kaiken mitä Raamatussa sanotaan, olen lukenut koko Raamatun läpi sanasta sanaan kolme tai neljä kertaa (eihän se tietenkään ole paljon, mutta eivät kaikki uskovaiset ole lukeneet kertaakaan) ja voin lukea vielä uudestaankin, mutta miksi minun pitäisi uskoa sieltä ne kohdat, joissa kerrotan Jumalan vihasta ja kostosta (niitä on kyllä tosi paljon) ja jättää uskomatta ne, joissa sanotaan Jumalan olevan hyvä ja rakastava (näitäkin löytyy)? Eihän Jumala voi olla sekä hyvä että paha, on valittava kumpaan uskoo.
Kirjoitat että ilman ristiä ei ole syytä uskoa Jeesukseen - miksi ei ole? Minulla on ollut syy uskoa Jeesukseen ihan pienestä pitäen kuten kerroin ja on yhä. Vain siksikö meidän pitäisi rakastaa Jeesusta, että hän kuoli? Eipä taida olla elänyt ketään toista ihmistä, jonka kuolemasta olisi niin paljon iloittu kuin Jeesuksen kuolemasta. Jos Jeesus oli tärkeä vain kuolemansa takia, hän olisi kaiketi voinut kuolla jo Betlehemin lasten murhassa (todennäköisesti se kertomus ei ole historiallisesti tosi ja toivottavasti ei ole, niin julmasta tapauksesta on kyse). Mitähän varten Jeesus rukoili ristiinnaulitsijoidensa puolesta, jos he kerran olivat tekemässä hyvää työtä ja toteuttamassa Jumalan suunnitelmaa? Miksi Juudas Iskariotin teko oli tuomittava, eikös hänkin vain ollut osa suurta pelastussuunnitelmaa, samoin Kaifas ja Pilatus ym?
Ehkäpä joudun helvettiin - siis tulijärveen palamaan ikuisesti? - siksi, että uskon Jumalan olevan hyvä. En toki kuvittele olevani synnitön, miksi ihmeessä niin luulisin? Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi meitä pahoja ihmisiä pitäisi ikuisesti polttaa tulimeressä, emmehän me siitä paremmiksi tule. Meidän on siis kärsittävä vain siksi, että Jumala saa kostonsa ja vihansa täytetyksi. Näinkö todella uskot? Monet selittävät nykyään, ettei kadotus oikeasti ole tulijärvi vaan ikuinen ero Jumalasta. Ilmestyskirjassa kuitenkin selvästi kuvataan helvetti tulijärveksi, ja itse Jeesuksenkin väitetään puhuneen helvetin tulesta, joka ei sammu. Miksipä siis kaunistella asioita - jos helvetti on tulijärvi niin sitten on. Ja jos helvetti tarkoittaa ikuista eroa Jumalasta, emmehän me sille mitään voi jos Jumala haluaa karkoittaa meidät luotansa ikuisiksi ajoiksi. Surullista se tietenkin on, koska monet meistä kunnioittavat ja jopa rakastavat Jumalaa, me nyt vain uskomme "väärin". Saakohan siellä helvetissäkin rukoilla Jumalaa? Kai siellä saa ainakin auttaa toinen toistaan, ja autettavia siellä kyllä riittää, onhan siellä luterilaisen kirkon kasteopin mukaan vauvojakin. Enpä tiedä kannattaisiko edes pyrkiä taivaaseen, siellä uskovaiset vain veisailevat autuaina, huono omatunto siellä tulisi kun tietäisi että jossain muualla ihmiset kärsivät helvetin tuskia.
No, Jumala tuomitsee aikanaan oikeudenmukaisesti, tai itse asiassa Jeesus, eikös Johanneksen evankeliumissa sanota, ettei Jumala tuomitse ketään vaan on antanut tuomiovallan Jeesukselle, koska hän on ihmisen poika? Meidän ei tarvitse jaella kenellekään kadotustuomoita, Jeesushan jopa kielsi sen, luotetaan vain siihen, että me kyllä saamme sen mikä meille kuuluu. Itse uskon lapsellisesti, että tulemme kaikki kerran Jumalan valtakuntaan, sanotaan sitä sitten vaikka taivaaksi. Toisilla perille pääsemiseen menee enemmän aikaa, toisilla vähemmän. Ilmestyskirjassakin kerrotaan uudesta Jerusalemista - joka on ymmärtääkseni kuvaus taivaasta - ettei sen portteja suljeta päivällä ja yötä siellä ei ole eli portit ovat aina auki. Ketä varten? Eihän taivaasta kukaan pois halua! Portit ovat siis auki heitä varten, jotka taivaltavat vielä kaukana mutta ovat kuitenkin jo tulossa, ja vähitellen kaikki löytävät kotiin. Ja mitä tekee Isä Jumala? Hän tähyilee ikkunasta ja kun näkee jonkun kauan kadoksissa olleen lapsensa vihdoin tulevan, Hän juoksee vastaan. Eikö tämä ole ihana ajatus? Me ollaan heikkoja ja huonoja, pahojakin, mutta onhan Jumalalla ikuisuus aikaa muokata ja muovata meitä, hoitaa ja parantaa meidän sieluamme, tehdä meistä todellisia ihmisiä (tai "enkeleitä", mitä nyt sitten tulemmekaan olemaan ja mikä lieneekään meidän lopullinen päämäärämme). Ja jos joku ei haluakaan tulla Jumalan luokse (uskon, että lopulta kaikki haluavat), hän saa harhailla omia teitään vaikka ikuisesti, mutta Jumala ei koskaan karkoita ketään luotansa. Uskon tähän, ja tämä usko auttaa minua suurenmoisesti päivittäin.
:) Muutama huomio ja kohta jotka itseäni mietityttäneet ja hyvin kiteytitkin että tuomio on varmasti kaikille oikeudenmukainen. Kuka ehjänä säilyä voisi synkässä maailmassamme? Toiset vain eivät koskaan koe yhtälailla kärsimyksiä elämänsä varrella kuin toiset ja silti luulevat olevansa jotain vaikkapa vahvemman uskonsa tai tietomääränsä vuoksi enemmän..
No siis: toin esille sen,mitä Raamattu itse ilmoittaa,emmekä voi,kyseenalaistamatta Jeesuksen jumalisuutta ja Messiaanista tehtävää, kieltää ristin työtä. Ei voida valikoida raamatusta:"tästä tykkään,tämä on totta" ja toisessa kohdin "ei sovi mulle,siis ei ole totta tämä."Aika typeräähän sellainen oikeastaan olisi,vai mitä? Silloin ei kannattaisi uskoa juuri mihinkään,mitä tuossa kokoelmassa lukee,eikö?
Kyseenalaistettaessa uskomusjärjestelmää tai omaa siihenastista maailmankuvaa,on oltava myös puolueetonta tutkimus-ja faktatietoa(jonkun lahkopastorin oppi tai profeetan luritukset ja omat subjektiiviset kokemukset eivät sellaisia ole). Esimerkiksi muslimit tunnustavat Jeesuksen profeetan roolin,eivät silti Jumaluuttansa. Jos sinä sitävastoin uskot että Hän on Jumalan Poika,miksi et usko VT:n tekstejä ja Jumalakuvaa? Sanoihan Jeesus itsekin,että kirjoitukset todistavat nimenomaan hänestä,Pojasta ja hänen tarkoituksestaan maailmassa-hän tuli täyttämään lain:Ilman verenvuodatusta EI ole anteeksiantoa,ilmoittaa raamattu myöskin. Uhrikaritsa meni ristille,MUTTA vain kukistaaksensa sen,jolla oli kuolema vallassaan,se on perkeleen ja nyt ylösnoussut Jeesus elää kuninkaana ikuisesti,kädessään kuoleman ja tuonelan avaimet..
Jos itse haluaisin löytää kaikenlaisia argumentteja Jeesuksen jumalisuutta vastaan ja raamatun ristiriitaisuuksien puolesta,se olisi varmasti helppoa.Tiedän kuitenkin,kuten sinäkin,että usko korkeimpaan ja Isän rakkauteen voivat tuoda ihmiselle valtavasti iloa,lohtua ja toivoa-pitäköön siis ihminen sen juuri siinä elämänvaiheessa tarpeellisen uskonsa,kunnes se käy turhaksi ja vaihtuu näkemiseen :)
Minä en usko,että löperö ja veltto,pahuudelle rajoja asettamaton "rakkaus" tuomitsisi ketään kidutettavaksi,mutta siihen kyllä,että täydellinen Pyhä,Puhdas,Kirkas ja häikäisevä tuli niin voisi tehdä-ns.polttaa roskat gehennassa:) Mooseksenkin oli peitettävä kasvonsa vuorelta palatessaan. Minä taas olen niin syntinen ihminen,ettei minulle ole toivoa sellaisesta pyhyyden saavuttamisesta,että se ikinä milloinkaan voisi Jumalalle kelvata-siksi minulla on siis risti ja anteeksiannon lupaus ja varmistus siinä täydellisessä sovittajassa.
Raamatun asetelma on,alusta loppuun saakka kaikessa:ensin Jumala,sitten muut-mehän emme voi määrätä toisiamme kadotukseen,itsemme ehkä saatamme tuomita,vaikka oletettavaa/toivottavaa on,ettei Jumala meita sinne tuomitse,vaan antaa anteeksi,sittenkin,ihmisistä ja pahoista asioista huolimatta sillä hän näkee sydämen ja sen kaipuun :)
Kyllä mielestäni Raamatusta voi ja saa valita sen mihin uskoo. Ei kukaan usko kaikkea, koska Raamatussa on paljon ristiriitaisuuksia. Suuri ristiriitaisuus on jo tämä. että sanotaan Jumalan olevan rakkaus ja kuitenkin väitetään Hänen tuomitsevan ihmiset ikuisesti kärsimään tulijärvessä. Jos joku ihminen polttaisi lapsensa mistä syystä tahansa, kyllä varmasti sitä pitäisivät uskovaisetkin todella julmana ja kauhistuttavana asiana eikä kukaan yrittäisi selittää, että kyllä se isä kovasti rakasti lapsiaan.
Miksi ihmeessä ajatellaan aina, että jos ei halua uhrata Jeesusta syntiensä takia niin sitten kuvittelee kelpaavansa omilla ansioillaan? Jumalan armoon minäkin luotan ja nimenomaan uskon Hänen olevan armahtava ja rakastava.
Muuten ok, mutta mikä sinun näkökulmastasi sitten mahtoi olla Jeesuksen tehtävä täällä? Siis jos Jumala armahtaa anyway? Ymmärrän pointin: Jumala on Rakkaus,mutta..onko se rakkautta,ettei synnin teosta (tappaminen,perheväkivalta,insesti,kiduttaminen jne...)ole mitään seurauksia? Sillä logiikalla minäkin voisin esim.huoletta mennä ja ampua jonkun ihan vain,koska en jäisi kiinni ja se Jumala on niin armollinen..On asioita ja tilanteita,joissa on väistämätöntä rangaista syyllistä,jotta pahuudelle saadaan loppu. On ihmisiä,joiden omatunto ja sielu on niin paatunut,ettevät he enää erota oikeaa väärästä-ainoastaan Jumalan todistus heidän synneistään voi saada aikaan halun parempaan ja muutokseen,suomeksi siis katumuksen ja parannuksenteon paikalle,josta seuraa todellinen muutos,ei teeskentelyä. Lempeä Paimenen rakkaus toimii kyllä monien kohdalla,mutta hyvin usein on toisin-mikään muu,kuin todellinen pysäytys ei saa sydämensä pimeydelle antanutta ymmärtämään pahuuttaan ja lopettamaan tekojaan. Moni on tästä ajasta lähtenyt liian aikaisin-tietenkin on Jumalan kädessä,milloin ja miten lähdemme,mutta valinnan mahdollisuus annetaan jokaiselle. Herran haltuun :)
Totta kai synnin tekemisestä on seurauksia! Esimerkiksi holtittomasta sukupuolisesta käyttäytymisestä seuraa tauteja, ja johan se osoittaa sen, ettei ihmisen ole tarkoitus elää kuin simpanssit. Synnillä ihminen turmelee omaa sieluansa, ja siinähän se "rangaistus" on, ei Jumalan tarvitse rangaista. Olen nähnyt monenkin ihmisen kasvoista ja silmistä sen turmeltuneisuuden, mikä seuraa synnillisestä elämästä. "Rangaistus" tulee usein jo tässä elämässä, ja mikäli ihminen ei tämän elämän aikana halua kääntyä pimeydestä valoon, hän jatkaa elämäänsä pimeydessä kuolemansa jälkeen. Se mihin minä uskon, on ikuinen rakkaus, joka ikuisesti kutsuu ihmistä kääntymään valoon. Monet ihmiset saattavat olla todella syvässä pimeydessä ja kestää kauan, ennen kuin he sieltä pääsevät, mutta jos he haluavat lähteä taivaltamaan kohti kirkkautta, heillä on siihen mahdollisuus. En suinkaan usko, että kaikki pääsevät tuosta vaan taivaaseen, ei, kyllä ihmisen täytyy tajuta syntisyytensä ja katua, ja jos ihminen todella ymmärtää pahuutensa, hän kärsii sielussaan "helvetin tuskia". Vaellus taivasta kohti voi sitten kestää todella kauan ainakin "mustimmilla sieluilla", mutta miksipä ei kaikilla voisi olla mahdollisuus tulla joskus Jumalan valtakuntaan. Uskothan sinäkin ilmeisesti sen, että esim. murhaaja tai pedofiili saa kaikki syntinsä anteeksi, jos uskoo Jeesuksen sovittaneen hänen syntinsä? Ei siis mitään rangaistusta synneistä vaan taivas odottaa! Minä sen sijaan uskon, että kyllä se ihminen kärsii ja kovasti kärsiikin, koska taival Jumalan luokse on pitkä, sitä pitempi mitä syvemmälle ihminen on langennut.
Jeesus opetti Jumalan rakkaudesta tavalla, jolla kukaan muu ei ollut opettanut. Onhan Jeesuksen suuhun pantu ristiriitaisiakin opetuksia, mutta sen ymmärtää, ihmiset usein muistavat asiat eri tavalla, jopa saman perheen jäsenillä voi olla samasta tapahtumasta erilaisia muistoja. Mutta kyllä siellä on niitä kultajyviä, ihania opetuksia, jotka saavat sielun elämään. Voin poimia niistä muutamia toisella kertaa, nyt on kiire ja täytyy lopettaa!
Aloittajalle.
Olet ollut tekemisissä uskonnollisuuden kanssa, jolla taas ei ole mitään tekemistä Pyhän Hengen kanssa. Jumala ei tarvi kirkkoja tai mitään uskonsuuntia. Ne eivät ole Jumalasta.
Olen samaa mieltä, ettei Jumala tarvitse kirkkoja eikä uskonsuuntia. Monet ihmiset niitä kuitenkin tarvitsevat, ja mikäpä siinä jos ne antavat ihmiselle turvaa ja lohtua. En itse kuulu mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan,koska minusta johonkin kuulumalla tunnustautuu samalla sen kirkon tai muun uskonnollisen yhteisön oppiin, mutta uskon Jumalaan. Kunpa me kaikki saisimme uskoa Jumalaan omalla tavallamme ja eläisimme kaikki rauhassa ja sovussa keskenämme. Kunpa kukaan ei tuomitsisi eri tavalla uskovia.
Uskosta ei löydy hyvää eikä se voikaan kiinnostaa, jos ei ole uudestisyntynyt. Täytyy ensin "syntyä uudesti ylhäältä", niinkuin Jeesus sanoi Nikodeemukselle.
Rukoile, että Pyhä Henki synnyttää sinut uudesti. Silloin uskon asiat alkavat kiinnostaa, löydät niistä hyvää ja huomaat, että se on parasta, mitä sinulle on koskaan tapahtunut! Haluat kuulla aina vain enemmän Jeesuksesta ja lukea Hänestä.
Onnea sen oikean onnen etsinnässä!
Jos kirkkoon kuuluminen on sinusta yhtä kuin usko, niin et ole menettänyt mitään, päinvastoin.
Älä kutsu uskovaisiksi niitä jotka käyvät kirkossa. Jeesus kehoitti pysymään erossa näistä jotka ovat tekopyhiä ja kuuntelevat uskonnollisia johtajia.
Sinäkin laitoit jumalan koetukselle odottamalla jonkinlaista vastausta rukouksiin. Joonan merkkiähän siellä kirjassa luvataan näille ihmisille.
Vaikka et saisi minkäänlaista vastausta jumalalta, eikö rukous toiminut edes samalla tavoin miten meditointi toimii? Jos meditointi tai rukous ei toimi sinulla mielen rauhoittajana ja stressin poistajana niin odotat selkeästi jotain yliluonnollista tajunnanräjäyttävää kokemusta rukoilun tai meditoinnin osalta.
Jeesus tuli kutsumaan syntisiä. Jos omatuntosi ei kolkuta, ei uskonnollisuudesta välttämättä tällöin ole mitään hyötyä sinulle. Luulen että uskonnollisuus toimii ainoastaan niillä jotka kokevat syyllisyydentunteen hyvin vahvana ja ahdistavana asiana koska he haluavat olla rehellisiä ja "hyviä ihmisiä".