Suomen valtion ja muun julkisen talouden yhteenlaskettu suhteellinen velkaisuusaste on alle 60 prosenttia, mikä täyttää yhtenä harvoista euromaista Euroopan unionin (EU) velkarajat.
Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin tuoreimpien velkatilastojen mukaan Suomen julkisella taloudella (valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt) on velkaa noin 110 miljardia, kotitalouksilla 140 miljardia, yrityksillä 200 miljardia ja rahoitusalalla 600 miljardia euroa.
Velkaa on kaikkiaan vähän yli tuhat miljardia euroa eli kymmenen kertaa niin paljon kuin valtiolla yksistään. Ilman rahoitusalan velkoja Suomen piikissä on 450 miljardin euron velat
Historiallisen matala korkotaso merkitsee esimerkiksi sitä, että valtion budjettitalouden korkomenot ovat nykyiselläkin velkamäärällä keveimmillään yli 20 vuoteen.
Kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden suursijoittajat eivät toisin sanoen näe Suomen valtion velkamäärässä ja velkaantumisen tahdissa pienintäkään syytä huoleen.
Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin tuoreimpien velkatilastojen mukaan Suomen julkisella taloudella (valtio, kunnat ja muut julkisyhteisöt) on velkaa noin 110 miljardia, kotitalouksilla 140 miljardia, yrityksillä 200 miljardia ja rahoitusalalla 600 miljardia euroa.
Velkaa on kaikkiaan vähän yli tuhat miljardia euroa eli kymmenen kertaa niin paljon kuin valtiolla yksistään. Ilman rahoitusalan velkoja Suomen piikissä on 450 miljardin euron velat
Historiallisen matala korkotaso merkitsee esimerkiksi sitä, että valtion budjettitalouden korkomenot ovat nykyiselläkin velkamäärällä keveimmillään yli 20 vuoteen.
Kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden suursijoittajat eivät toisin sanoen näe Suomen valtion velkamäärässä ja velkaantumisen tahdissa pienintäkään syytä huoleen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Monella kotitaloudella on 200 - 300 % asuntovelkaa suhteutettuna vuotuisiin tuloihinsa. Tämä tarkoittaa nykyisellä korkotasolla noin 2 - 3 % korkomenoa tuloista.
Jos 300 % asuntolainan haluaa maksaa 30 vuoden aikana, pitää 10 % tuloista käyttää lainanlyhennykseen. Useimmille ei tuota ongelmia jos töitä ja terveyttä riittää
"Useimmille ei tuota ongelmia jos töitä ja terveyttä riittää."
Jep. Mutta kotitalouksia ei kannata verrata valtiotasoon.
Menoja leikattava julkishallinnossa rajusti potkia lois johtajat pois
perustuen mihin?
Stubb tuskaili valtion liian suurta velkamäärää sattumoisin samaan aikaan, kun valtion rahoitushuollosta vastaava Valtiokonttori hankki valtiolle uutta pitkäaikaista lainarahaa taas edullisemmin ehdoin kuin milloinkaan ennen.
Uuden kuusivuotisen velkakirjalainan liikkeeseenlasku sujui keskiviikkona vailla pienimpiäkään merkkejä rahoittajien kaikkoamisesta tai muistakaan vaikeuksista.
Valtiokonttori haki markkinoilta neljän miljardin euron lainaerää. Kansainväliset sijoittajat tarjosivat tuplaten suurempaa rahamäärää.
"Kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden suursijoittajat eivät toisin sanoen näe Suomen valtion velkamäärässä ja velkaantumisen tahdissa pienintäkään syytä huoleen."
Kommentti: Eivät ne näekään mitään, näköalattomat "puppugeneraatorit".
Kun katsoo näitä lukuja ja trendejä, näkee ehkä hieman paremmin:
Velkamäärät ja "käppyrät:"
http://velkakello.fi/
Suomen vastuut ja sitoumukset sekä lainaohjelmat yms:
https://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/eurotilanne.jsp
Työllisyys:
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/13/tyti_2013_13_2014-04-01_tie_001_fi.html
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html
Huoltosuhde heikkenee, koska Eurooppa eläköityy eri tahtiin. Hyvä vertailu eri maiden kesken:
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_01_05_nieminen.html
Eurovaltioiden velkaisuusasteet ovat keskimäärin 100% tuntumassa ja kaikki suuret jäsenvaltiot ovat Saksaa myöten tuntuvasti Suomea velkaisempia.
mm. Italian valtion velkaisuusaste on pian 130 prosenttia.
Suomessa suhteellinen velka on kohtuullinen edelleen
No ei se sua rikkaammas tee, jos mulla on taskut täynnä rahaa.
Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Strategic Analysis Corporation on tutkinut velan vaikutuksia kansantalouksien suorituskykyyn.
Analyysiyhtiön mukaan kansantalouden ihanteellinen velkasuhde on 150% vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.
Tuota pienempi velkamäärä ei avita talouskasvua niin paljon kuin ihanteellinen velkarahoituksen määrä tekee, mutta raskaampi velkataakka alkaa jo rasittaa talouden kasvuvoimia.
Yhtiön tutkimusten perusteella velkataakasta tulee talousjarru, kun velkaisuusaste kipuaa 200%, ja raskas jarru, kun suhdeluku karkaa yli 350 prosentin.
En usko yhtään noita kansaivälisiä pskanpuhujia. Nähty on jo seuraukset.
niin, kysehän on siitä että kun on taantuma, tuleeko kiristää vyötä vai elvyttää?
Kuten siinä juttussa tulee ilmi, hyväksi ei ole liian pieni eikä liian suuri velka,
vaan optimi olisi se missä talous pyörii ja homma on hoidossa
Niinhän se on yrityksillä ja yksityisillä, kaikilla sama juttu.
Pakko ottaa lainaa jos haluaa investoida ja kehittyä
Totta turiset , mutta sen varjolla ei kannata liikaa elvistellä.
Jos muistanette, niin Vanhasen hallituksesta lähtien Kepu-Kokoomus konsessus takiaiset ottivat köyhiltä ja antoivat rikkaille ja keskituloisille. Sain osani. Ja tällöin avattiin myös rahahanat EU:lle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhasen_II_hallitus
Vanhasen II hallitus oli Suomen 70. hallitus, joka toimi 19. huhtikuuta 2007 – 22. kesäkuuta 2010.
Sen pääministeri oli keskustan Matti Vanhanen. Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus perustui keskustan (51 paikkaa eduskunnassa), kokoomuksen (51), vihreiden (14) ja RKP:n (9 Ahvenanmaan edustaja) yhteistyölle.
2010 Suomi lähti mukaan EVM:ään, joka on kuin pankki,
missä Suomen osuus on se noin 1.8% kokonaispotista
Entäs omasta potista:
http://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp
Suomi tukee miljardeilla Euroopan ongelmamaita
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina uudet luvut Suomen valtion taloudellisista sitoumuksista ja vastuista eurokriisin hoidossa. Summa on 7,6 miljardia euroa. Kartalta nähdään, miten tuki on kohdistunut eri maihin:
http://yle.fi/uutiset/suomi_tukee_miljardeilla_euroopan_ongelmamaita/6540127
Suomen vastuut ja sitoumukset sekä lainaohjelmat:
https://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/eurotilanne.jsp
niin, ne ovat takauksia ja lainoja, jotka maksetaan takaisin
Velka olisi helpompi maksaa pois jos Laura Räty ja muut suurituloiset ottaisivat osaa velanmaksuun. Tällä hetkellä koko taakka on kaadettu työttömien ja vähätuloisten harteille.
Vai niin.
Jos 100.000 tuloista maksaa vaikkapa 35% veroa, se tekee 35.000.
Jos 20.000 tuloista maksaa vaikkapa 20%, se tekee 4.000
Puhumattakaan vaikkapa viime vuoden äyri kuningatar,
Leena Niemistö maksoi pelkkiä veroja 7.8 miljoonaa.
Mies yksi kovimmista oli Heikki Kyöstilä, verot 5.9 miljoonaa
Kumpi tai kuka "ottaa osaa" velkan maksuun enemmän?
Velka on renki otettaessa, mutta isäntä maksettaessa. Mutta kuka maksaa velan?
kaikki maksaa, kuten on tähänkin mennessä maksanut.
Me maksetaan parhaillaan.
Eipä makseta. Jos maksaisimme, velka lyhenisi. Nyt maksamme vain osan korosta ja otamme lisävelkaa, koska elämme jatkuvasti yli maksukykymme.
Jos omat asiani olis näin viturallaan, niin ei kyllä naurattais.
henkilökohtaisia asioista, yksityiselämää nyt on aivan turhaa verrata
Valtion pyörittämiseen.
Aloittaja puolustaa huonoa taloudenhoitoa koska länsieuroopan maat ovat hoitaneet taloustaistelussaan USAn kanssa huonosti taloutensa. Mutta mennäänpä EU maiden ulkopuolelle. Venäjä jota yleisesti pidetään köyhänä maana suomalaisesta näkökulmasta omaa velkaa vain 12% BKTstään. Ei voi myöskään sanoa että suurempi velanmäärä kasvattaisi BKTtä nopeammin, sillä Venäjän talouskasvu on viimeisten 10 vuoden aikana ollut vuosittain kaksi kertaa suurempaa kuin Suomen.
Suomen velkaantuminen on 15 miljardia vuodessa ja se on huolestuttava tahti.
Ja aloittajan tekstissä onkin jo sanottu että jopa EU on katsonut terveen ylärajan olevan 60% BKTstä. Se että useat maat ovat sekoilleet taloutensa ei ole sinällään oikeutus ajaa Suomi samaan jamaan. Vai olemmeko tietoisesti hypänneet luusereiden veneeseen tarkoituksenamme tulla yhtä huonoiksi kuin ne ovat ?
Kun keinotekoisesti alas painettu korkotaso nousee takaisin tasolle 5%, niin nämä suuret lainasummat alkavat painaa valtioiden talouksia, ja hidastavat talouden uudelleen käynnistymistä. Elämme nyt poikkeuksellisen alhaisen koron aikaa
eikä tähän tasoon tulisi tuudittautua.
ai Venäjä ei sun mielestä ole köyhä maa?
Mikä siellä on keskipalkka? Entä yleinen turvallisuus tai terveydenhoito?
Entä tasa-arvo tai palkkakehitys, tasapuolista?
Joo, siellä on miljardöörejä ja miljonäärejä enemmän kuin Suomessa,
mutta löytyy sieltä muutamia kymmeniä miljoonia todella köyhiä,
lukutaidottomia ja ulkona asuvia