Venäjän talous ei kestä sotimista
Maanantai 01.09.2014
"On vaikea uskoa, että Krimin valtausta seurannut kansallinen euforia voisi kantaa pitkään, jos reaalitalouden sakkaus alkaa vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään negatiivisesti",kirjoittaa Kauppalehden Pietarin kirjeenvaihtaja Martti Kiuru.
Tilanne Ukrainassa alkoi taas kärjistyä, kun tuli tietoon, että maassa taistelee nyt myös Venäjän armeijan entisiä ja nykyisiä sotilaita. Venäjä on kieltänyt asevoimiensa läsnäolon Ukrainassa, mutta näihin vakuutuksiin harva uskoo edes Venäjällä.
Nyt näyttää siltä, ettei Venäjän hallitukselle eli Vladimir Putinille riitäkään Krimin niemimaan kaappaaminen, vaan lopullisena tavoitteena on Novorossija (Uusi Venäjä) -markkinointinimellä tunnettu alue. Novorossija oli Mustanmeren pohjoispuolella sijainnut historiallinen alue, joka kuuluu nykyisin pääosin Ukrainaan.
Hankkeen toteuttamiseksi Putin pyrkinee ensin ajamaan sodankäynnin pattitilanteeseen, jossa Ukrainan armeijan ja separatistien väliset rintamalinjat jähmettyvät pitkäksi aikaa. Seuraavaksi Putin yrittää junailla separatistien etuja nyt valvovalle ”Donetskin kansantasavallalle” neuvottelustatuksen Ukrainan hallituksen kanssa.
Epäonnistuneiksi tuomittujen neuvottelujen seurauksena Donetskin kansantasavalta julistautuu ensin itsenäiseksi ja seuraavassa vaiheessa Itä-Ukrainassa järjestetään kansanäänestys Novorossijan liittämisestä Venäjään.
Tällainen tapahtumaketju varmistaisi Putinille kuolemattoman paikan Venäjän historiassa. Osaltaan se pyyhkäisisi myös pois Neuvostoliiton hajoamista seuranneen trauman, joka näyttää edelleenkin kummittelevan monien venäläisten mielissä.
Mutta. Putinin peli – sellaiseksi sitä kai voi jo kutsua – sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Mikä pahinta , nämä tekijät liittyvät pikemminkin Venäjän sisäiseen tilanteeseen, kuin sotaonneen Ukrainassa.
Vielä muutama viikko sitten lännessäkin yleistyi mielipide, jonka mukaan Venäjä-pakotteista tulisi luopua. Nyt kelkka on kuitenkin kääntynyt nopeasti ja sanktioita ollaankin kiristämässä.
Virallinen Venäjä sanoo maan talouden kestävän tai jopa voimistuvan painostuksen seurauksena, mutta lausumaa voi epäillä. Pakotteista riippumattakin talous huojuu jo pahemman kerran ja lisäsanktiot saattavat kaataa koko korttitalon.
On vaikea uskoa, että Krimin valtausta seurannut kansallinen euforia voisi kantaa pitkään, jos reaalitalouden sakkaus alkaa vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään negatiivisesti.
Jo nyt ensimmäiset merkit tilanteen kärjistymisestä ovat näkyvissä. Venäjän aluepiireistä eli federaatiosubjekteista on alkanut kantautua huonoja uutisia. Aluehallinnolla on kymmenien miljardien eurojen velkataakka pelkästään keskushallinnolle, ja ylikorkeiden korkojen Venäjällä velanhoitomenot ovat kasvamassa kestämättömiksi.
Aluepiirit ja niiden hallitsemat operatiiviset yhtiöt ovat velkaantuneet myös suurille valtionyhtiöille, kuten valtion rautateille ja energiayhtiö Gazpromille. Niinpä alueilla on jo peruttu junavuoroja ja käännetty kaasuhanoja kiinni. Talven tullen asetelma tulee vaikeutumaan.
Talouskasvun edellytys mille tahansa maalle on kansainvälisen kaupan edistäminen. Omilla toimillaan Ukrainassa Venäjä on nyt päättänyt valita eristäytymispolitiikan. Se on riskaabeli tie Nyky-Venäjälle, jonka talous on Neuvostoliittoa paljon haavoittuvaisempi globaalin talouden suhdannevaihteluille.
Venäläisessä keskustelussa törmää usein ajatukseen, että Venäjästä on Neuvostoliiton kaatumisen ja Jeltsinin kaoottisen kauden jälkeen kehittynyt jälleen lännen kunnioittama ja pelkäämä supervalta sekä poliittisessa että taloudellisessa mielessä. Jos maan talous keikahtaa kunnolla, niin tämä näkemys osoittautuu pelkäksi illuusioksi.
Martti Kiuru, Pietari
[email protected]
Maanantai 01.09.2014
"On vaikea uskoa, että Krimin valtausta seurannut kansallinen euforia voisi kantaa pitkään, jos reaalitalouden sakkaus alkaa vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään negatiivisesti",kirjoittaa Kauppalehden Pietarin kirjeenvaihtaja Martti Kiuru.
Tilanne Ukrainassa alkoi taas kärjistyä, kun tuli tietoon, että maassa taistelee nyt myös Venäjän armeijan entisiä ja nykyisiä sotilaita. Venäjä on kieltänyt asevoimiensa läsnäolon Ukrainassa, mutta näihin vakuutuksiin harva uskoo edes Venäjällä.
Nyt näyttää siltä, ettei Venäjän hallitukselle eli Vladimir Putinille riitäkään Krimin niemimaan kaappaaminen, vaan lopullisena tavoitteena on Novorossija (Uusi Venäjä) -markkinointinimellä tunnettu alue. Novorossija oli Mustanmeren pohjoispuolella sijainnut historiallinen alue, joka kuuluu nykyisin pääosin Ukrainaan.
Hankkeen toteuttamiseksi Putin pyrkinee ensin ajamaan sodankäynnin pattitilanteeseen, jossa Ukrainan armeijan ja separatistien väliset rintamalinjat jähmettyvät pitkäksi aikaa. Seuraavaksi Putin yrittää junailla separatistien etuja nyt valvovalle ”Donetskin kansantasavallalle” neuvottelustatuksen Ukrainan hallituksen kanssa.
Epäonnistuneiksi tuomittujen neuvottelujen seurauksena Donetskin kansantasavalta julistautuu ensin itsenäiseksi ja seuraavassa vaiheessa Itä-Ukrainassa järjestetään kansanäänestys Novorossijan liittämisestä Venäjään.
Tällainen tapahtumaketju varmistaisi Putinille kuolemattoman paikan Venäjän historiassa. Osaltaan se pyyhkäisisi myös pois Neuvostoliiton hajoamista seuranneen trauman, joka näyttää edelleenkin kummittelevan monien venäläisten mielissä.
Mutta. Putinin peli – sellaiseksi sitä kai voi jo kutsua – sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Mikä pahinta , nämä tekijät liittyvät pikemminkin Venäjän sisäiseen tilanteeseen, kuin sotaonneen Ukrainassa.
Vielä muutama viikko sitten lännessäkin yleistyi mielipide, jonka mukaan Venäjä-pakotteista tulisi luopua. Nyt kelkka on kuitenkin kääntynyt nopeasti ja sanktioita ollaankin kiristämässä.
Virallinen Venäjä sanoo maan talouden kestävän tai jopa voimistuvan painostuksen seurauksena, mutta lausumaa voi epäillä. Pakotteista riippumattakin talous huojuu jo pahemman kerran ja lisäsanktiot saattavat kaataa koko korttitalon.
On vaikea uskoa, että Krimin valtausta seurannut kansallinen euforia voisi kantaa pitkään, jos reaalitalouden sakkaus alkaa vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään negatiivisesti.
Jo nyt ensimmäiset merkit tilanteen kärjistymisestä ovat näkyvissä. Venäjän aluepiireistä eli federaatiosubjekteista on alkanut kantautua huonoja uutisia. Aluehallinnolla on kymmenien miljardien eurojen velkataakka pelkästään keskushallinnolle, ja ylikorkeiden korkojen Venäjällä velanhoitomenot ovat kasvamassa kestämättömiksi.
Aluepiirit ja niiden hallitsemat operatiiviset yhtiöt ovat velkaantuneet myös suurille valtionyhtiöille, kuten valtion rautateille ja energiayhtiö Gazpromille. Niinpä alueilla on jo peruttu junavuoroja ja käännetty kaasuhanoja kiinni. Talven tullen asetelma tulee vaikeutumaan.
Talouskasvun edellytys mille tahansa maalle on kansainvälisen kaupan edistäminen. Omilla toimillaan Ukrainassa Venäjä on nyt päättänyt valita eristäytymispolitiikan. Se on riskaabeli tie Nyky-Venäjälle, jonka talous on Neuvostoliittoa paljon haavoittuvaisempi globaalin talouden suhdannevaihteluille.
Venäläisessä keskustelussa törmää usein ajatukseen, että Venäjästä on Neuvostoliiton kaatumisen ja Jeltsinin kaoottisen kauden jälkeen kehittynyt jälleen lännen kunnioittama ja pelkäämä supervalta sekä poliittisessa että taloudellisessa mielessä. Jos maan talous keikahtaa kunnolla, niin tämä näkemys osoittautuu pelkäksi illuusioksi.
Martti Kiuru, Pietari
[email protected]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.