2. Onko Naton yhteydessä mainittu jäsenmaiden sotilasmenojen taso (2,0% BKT:sta) vaatimus vai suositus?
Natolla ei ole oikeutta määrätä, miten jäsenmaa järjestää puolustuksensa tai miten paljon se käyttää puolustukseensa rahaa.
Tällä hetkellä Nato suosittelee sotilasmenojen suuruudeksi kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Useimmissa Nato-maissa sotilasmenot eivät ylitä tätä rajaa, kuten ei Suomessakaan tällä hetkellä. Yhdysvalloissa ja Virossa tämä kahden prosentin raja ylittyy.
Natolla ei ole oikeutta määrätä, miten jäsenmaa järjestää puolustuksensa tai miten paljon se käyttää puolustukseensa rahaa.
Tällä hetkellä Nato suosittelee sotilasmenojen suuruudeksi kahta prosenttia bruttokansantuotteesta. Useimmissa Nato-maissa sotilasmenot eivät ylitä tätä rajaa, kuten ei Suomessakaan tällä hetkellä. Yhdysvalloissa ja Virossa tämä kahden prosentin raja ylittyy.
Vastaukset 3
Vanhimmat
HS 23.3.2014
Mitä Suomen armeijalle tapahtuisi?
Naton mukaan jäsenmaiden pitää ensisijaisesti vastata oman alueensa puolustuksesta. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa ongelma, eikä jäsenyys lisäisi ammattisotilaista koostuvien yksiköiden tarvetta. Puolustusvoimien erikoisoperaatio-osaston kaltaisten joukkojen lisäämiseen on painetta Nato-jäsenyydestä riippumatta.
Suomen pitäisi kuitenkin huomioida Naton aikataulut ja tehtävät, joista sovittaisiin jäsenneuvotteluissa. Suomen kokoa vastaavien jäsenmaiden osuus Naton valmiudessa olevista joukoista vastaa suuruudeltaan noin kahta jalkaväkipataljoonaa (noin 2.000:ta sotilasta). Pataljoonat koottaisiin kantahenkilökunnasta ja vapaaehtoisista reserviläisistä samoin kuin kriisihallintajoukot nyt. Niiden lähettämisestä Naton operaatioihin päätettäisiin joka kerta erikseen.
Suomalaissotilaiden ei tarvitsisi vaihtaa 7,62-kaliiperisia aseitaan Yhdysvaltain standardin mukaisiin 5,56-kaliiperisiin rynnäkkökivääreihin, koska 7,62 kaliiperia on käytössä uusissa Nato-maissa.
HS 23.3.2014
Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?
Jäsenyys maksaisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osallistuminen Naton komentorakenteisiin maksaisi vajaat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osuus Naton yhteisestä 2,4 miljardin euron vuosibudjetista olisi alle prosentti, runsaat 20 miljoonaa euroa.
Tämä ei ole vielä koko summa, mutta merkittävä osa siitä.
Suomen nykyiset sotilasmenot ovat vajaat 2,9 miljardia euroa vuodessa eli noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Osuus on selvästi Naton kahden prosentin tavoitteen alapuolella. Tavoitteeseen yltää kuitenkin vain neljä Nato-maata. Suomen osalta korotuspainetta vähentää se, että nykybudjetista hankintoihin käytetty osuus ylittää selvästi Naton 20 prosentin tavoitteen.
Natossa kaikki maksavat operaatiokulunsa itse, joten niitä kertyisi myös Suomelle. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin omalla kustannuksellaan jo nyt. Kriisinhallintabudjetti on 120-140 miljoonaa euroa vuodessa.
"Useimmissa Nato-maissa sotilasmenot eivät ylitä tätä rajaa, kuten ei Suomessakaan tällä hetkellä."
Sotilasmenojen todellisten kustannusten arviointia Suomessa vaikuttaa harjoittamamme yleinen asevelvollisuus.
Jos haluamme sekä yleisen asevelvollisuusarmeijan että sen rinnalle vahvan ammattisotilasarmeijan, vaadittu 2% BKT:sta ylittyy helposti. Varsinkin BKT:mme aletessa ja sotilaskaluston hinnan noustessa.
MIKSI haluaisimme molemmat?