Jäba43 on useinkin kysellyt, miksi Keskustalle ei kelpaa yhteistyö Kokoomuksen kanssa, vaan se valitsee aina punamultavaihtoehdon, jos siihen on tilaisuus. Minusta tähän on kaksi perussyytä. Toinen on ideologinen ja politiikan sisältöä koskeva ja toinen taktis-visonäärinen.
1) Poliittis-ideologinen syy
Keskusta on ennen kaikkea edunvalvontapuolue, mistä olen aiemmin tällä palstalla kirjoittanut. Edunvalvonta on tulonjakopolitiikkaa. Tulonjakopolitiikka on vasemmistolaista politiikkaa. Politiikalla on tässä merkitystä eli se on tärkeää, koska ihmisten etuja ajetaan politiikan eikä markkinatalouden avulla. Keskustalaisten menestys on paljolti kiinni politiikan sisällöstä, samalla lailla kuin työttömienkin. Punamulta- ja kansanrintamahallituksessa tehdään aina tulonjakopolitiikkaa.
2) Taktis-visionäärinen syy
Keskustassa ollaan perillä myös vaalimatematikan saloista. Se mitä nyt ajan takaa ei koske kuitenkaan teknistä vaalimatematiikkaa. Jos meillä olisi vahva oikeistoyhteistyön perinne linjalla Kokoomus-Keskusta, se tarkoittaisi, että Keskusta Kokoomuksen tavoin profiloituisi todella oikeistolaiseksi puolueeksi. Keskustan äänestäjäkunta on kuitenkin pieni- ja keskituloista joukkoa. Jos Keskusta profiloituisi suurituloisten puolueeksi maaseudulla, olisi suuri vaara, että vasemmistopuolueet tai jotkut pientyhmät alkaisivat nakertaa Keskustan kannatusta. Oikeiston ylivaltaa se ei vaarantaisi, mutta Keskustan se ajaisi Kokoomuksen apupuoleeksi ja Kokoomusta pienemmäksi puolueeksi.
Varmaan moni pani merkille, kuinka Anneli Jäätteenmäki moitti vaalien alla sinipunahallitusta liian oikeistolaisesta politiikasta. Tämä viesti kertoi kaiken oleellisen siitä, kuinka tärkeitä nimenomaan pienituloisten ja tulonjaosta riippuvaisten äänet ovat Keskustalle.
Sen sijaan, että oikeiston ja vasemmiston suuruutta aina mitataan puoluekannatuksella ja siitä laaditulla näennäisellä ja väärällä mittaristolla, pitäisi selvittää kansalaisten mielipiteet keskeisissä kysymyksissä. Sitten voitaisiin sanoa, onko oikeistolla vai vasemmistolla enemmän kannatusta. Puolueiden politiikka nimittääin peesaa kannattajien mielipiteitä. Se ei ole erillään siitä. Jos siits tutkittaisiin kansalaisten mielipiteet tulonjaosta, verotuksesta ja talouspolitiikan kenoista, voitaisiin saada yllättävä tulos. Oma veikkaukseni on, että Suomea pidettäisiin sen jälkeen paljon vasemmistolaisempana maana.
Minusta punamultayhteistyö heijastaa oikein hyvin kansalaisten todellista tahtoa ja vasemmistolaisuutta. Markkinatalous koetaan suurena uhkana. Ihmisiltä ei ole jäänyt huomaamatta kaiken maailman optiot ja työn siirrot muualle (kiina-ilmiö). Tämä on omiaan lisäämään vain vasemmiston kannatusta. Itse luen Keskustan ehdottomasti vasemmistoon, jopa niukasti ennen demareita.
Kun tähän tulee kuitenkin viestejä siitä, ettei Keskusta ole vasemmistoa, niin näiltä kysyisin vastausta siihen, miksi Keskusta sitten harjoittaa hyvin vasemmistolaista tulonjakopolitiikkaa.
1) Poliittis-ideologinen syy
Keskusta on ennen kaikkea edunvalvontapuolue, mistä olen aiemmin tällä palstalla kirjoittanut. Edunvalvonta on tulonjakopolitiikkaa. Tulonjakopolitiikka on vasemmistolaista politiikkaa. Politiikalla on tässä merkitystä eli se on tärkeää, koska ihmisten etuja ajetaan politiikan eikä markkinatalouden avulla. Keskustalaisten menestys on paljolti kiinni politiikan sisällöstä, samalla lailla kuin työttömienkin. Punamulta- ja kansanrintamahallituksessa tehdään aina tulonjakopolitiikkaa.
2) Taktis-visionäärinen syy
Keskustassa ollaan perillä myös vaalimatematikan saloista. Se mitä nyt ajan takaa ei koske kuitenkaan teknistä vaalimatematiikkaa. Jos meillä olisi vahva oikeistoyhteistyön perinne linjalla Kokoomus-Keskusta, se tarkoittaisi, että Keskusta Kokoomuksen tavoin profiloituisi todella oikeistolaiseksi puolueeksi. Keskustan äänestäjäkunta on kuitenkin pieni- ja keskituloista joukkoa. Jos Keskusta profiloituisi suurituloisten puolueeksi maaseudulla, olisi suuri vaara, että vasemmistopuolueet tai jotkut pientyhmät alkaisivat nakertaa Keskustan kannatusta. Oikeiston ylivaltaa se ei vaarantaisi, mutta Keskustan se ajaisi Kokoomuksen apupuoleeksi ja Kokoomusta pienemmäksi puolueeksi.
Varmaan moni pani merkille, kuinka Anneli Jäätteenmäki moitti vaalien alla sinipunahallitusta liian oikeistolaisesta politiikasta. Tämä viesti kertoi kaiken oleellisen siitä, kuinka tärkeitä nimenomaan pienituloisten ja tulonjaosta riippuvaisten äänet ovat Keskustalle.
Sen sijaan, että oikeiston ja vasemmiston suuruutta aina mitataan puoluekannatuksella ja siitä laaditulla näennäisellä ja väärällä mittaristolla, pitäisi selvittää kansalaisten mielipiteet keskeisissä kysymyksissä. Sitten voitaisiin sanoa, onko oikeistolla vai vasemmistolla enemmän kannatusta. Puolueiden politiikka nimittääin peesaa kannattajien mielipiteitä. Se ei ole erillään siitä. Jos siits tutkittaisiin kansalaisten mielipiteet tulonjaosta, verotuksesta ja talouspolitiikan kenoista, voitaisiin saada yllättävä tulos. Oma veikkaukseni on, että Suomea pidettäisiin sen jälkeen paljon vasemmistolaisempana maana.
Minusta punamultayhteistyö heijastaa oikein hyvin kansalaisten todellista tahtoa ja vasemmistolaisuutta. Markkinatalous koetaan suurena uhkana. Ihmisiltä ei ole jäänyt huomaamatta kaiken maailman optiot ja työn siirrot muualle (kiina-ilmiö). Tämä on omiaan lisäämään vain vasemmiston kannatusta. Itse luen Keskustan ehdottomasti vasemmistoon, jopa niukasti ennen demareita.
Kun tähän tulee kuitenkin viestejä siitä, ettei Keskusta ole vasemmistoa, niin näiltä kysyisin vastausta siihen, miksi Keskusta sitten harjoittaa hyvin vasemmistolaista tulonjakopolitiikkaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sisältyvätkö sinun mainitsemaasi tulonjakopolitiikkaan seuraavia asioita?
Lapsilisät, kodinhoitotuet, työterveyshuolto, elinkoinotuet (starttiraha ym. niin teollisuudelle kuin maataloudelle) ja valtionosuus järjestelmä.
Oliko tuossa jotain ylimääräistä tai puuttuiko jotain oleellista.
Tulonjakopolitiikkaan voidaan lukea kaikki se, millä verotuksen kautta jaetaan työllä, yrittämisellä ja omistamisella ansaittua varallisuutta uudelleen. Myös progressiivinen valtionvero on jo sinällään tulonjakopoliittinen.
Listastasi taisi puuttua ainakin työttömyyskorvaukset, toimeentulotuet, asuntotuet.
Tulonjakopolitiikka on minusta aivan järkevää. Kysymys on enemmän siitä, kuinka tärkeässä roolissa se on yhteiskunnassa. Sitten kun mennään sen rajan yli, että tulonjakopolitiikka alkaa olla yritämisen tai työnteon taikka järkevän taloudenhoidon esteenä, herätyskellojen pitäisi alkaa soida. Siis taiteen lajista on kyse, narulla kävelystä.
Keskustalaisuus ei ole vasemmistolaisuutta, mutta Keskusta ajaakaikkien ihmisten asioita.
Keskusta on yrittäjäystävällinen, mutta myös tavallisen ihmisen asiat ovat Keskustalle tärkeitä. Siksi Keskustaan luotetaan.
Keskusta on paras.
Niin on.
Keskusta ei ole porvaripuolue, enintään ei-sosialistinen puolue. Kepu ei oikeasti ole mikään puolue, vaan edunjakoliike, joka pyrkii jakamaan tämän maan kahtia.
Kepu valikoi kenen asialla se muka on ja varmuuden vuoksi pettää heidätkin, kuten näissä maataloustukiasioissa on jo nähty.
Keskustalle, varsinkin meille "mustan tusinan" hengenheimolaisille yhteistyö kokoomuksen kanssa kelpaisi oikein hyvin, mutta entä päinvastoin?
"Älkää unohtako köyhän asiaa" -lausui jo Santeri Alkio aikoinaan, ja kyllä siitä on hyvä pitää kiinni nyky-Suomessakin, semminkin kun demarit ajavat vain korporaatioihin kuuluvien "köyhien" asiaa.
Sekin on totta, että tulonjaosta riippuvaiset ovat keskustalle suuri äänestäjäryhmä. Sen verran paljon eläkeläisiä puolueen kannattajissa on.
Suhtautuminen yksityiseen omistusoikeuteen ja yrittämiseen kertoo aika paljon puolueiden sijoittumisesta poliittisella kartalla.
Olet ehkä oikeassa, että kirjoituksesi oli soopaa, mutta voihan soopaakin yrittää pestä mäntysoopalla vähän puhtoisemmaksi.
Suhtautumisessa yksityiseen omistukseen en oikein jaksa nähdä eroa suomalaisten puolueiden kesken. Ehkä kommunistinen työväenpuolue (100 jäsentä) ja Suomen kommunistinen puolue (4000 jäsentä) suhatutuvat yksityisomistukseen kielteisesti.
Suhtautuminen yrittämiseen vaihtelee puolueittain. Kokoomuksessa yksityisyritteliäisyyteen suhtaudutaan varauksettomimmin siten, että yrittäjyyttä katsotaan markkinatalouden perspektiivistä. Kokoomus pyrkii purkamaan yrittäjyyden ja kilpailun esteitä. Yksi tällainen laajennus oli EU-sopimus, jota kannattivat sydämestään myös demarit. Jos muistan oikein, niin eräs Keskusta -niminen puolue meinasi revetä kahtia, kun tätä sopimusta pähkäiltiin.
SDP:llä tutkin on mitään yritteliäisyyttä vastaan sinänsä. Luohan yritystoiminta työtä ja se on demareilla arvo sinänsä. Demarien pullonkaula on siinä, että yritteliäisyyden edistäminen pitää jotenkin sovittaa yhteen työväestön etujen kanssa. Keskustalla yritteliäisyys on ollut paljolti kilpailulta suojattua ja tuettua yritteliäisyyttä, joka on vallan muuta kuin kokoomuslainen markkinaehtoinen yritteliäisyys.
Sinun mittaristosi käyttö ei minusta saa aikaan erilaista lopputulosta siihen nähden, mihin itse päädyin omilla mittareillani.