Kallis kasteeni

Kaste on nimittäin sellainen peso, jolla meidän syntimme pestään pois, niinkuin me Nikealaisessa uskontunnustuksessa veisaamme: »Minä tunnustan yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi»; samoin pyhä Paavali Roomalaiskirjeen 6. luvussa (Room. 6:4) sanoo: »Me olemme kastetut Kristuksen kuolemaan», ja Galatalaiskirjeen 3. luvussa (Gal. 3:27): »Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet». Ellei kaste meillekin tuo samaa, nimittäin syntien anteeksiantamusta, siitä ei ole mitään hyötyä eikä se ole muuta pesoa parempi. Meidän on siis tietäminen ja uskominen, että Kristus on kastettu meidän tähtemme; meidän on sanominen: »Hänen kasteensa on minun kasteeni, ja minun kasteeni on hänen kasteensa; sillä hän on se Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin». Kun hänet kastetaan, saa hän kasteen meidän persoonassamme. Hän kastetaan meidän tähtemme, jotka olemme maailmasta ja täynnä syntiä. Tämän synnin hän on ottanut kuormaksensa, ja se on tällä hänen kasteellansa pois pesty; sanoohan Johannes Evankeliuminsa 1. luvussa (Joh. 1:27): »Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!» Niinpä Johannes nimittää kastettansa parannuksen kasteeksi, jolla ne syntiset, jotka tekevät parannuksen ja kastattavat itsensä, tulevat osallisiksi syntien anteeksiantamuksesta ja saavat sen.

Sen tähden Johannes estelee, niinkuin evankelista täällä tekstissä sanoo, eikä tahdo kastaa Kristusta; hän sanoo: »Minun», syntisen, »tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni». On kuin Johanneksen tarkoitus olisi sanoa: Minä olen syntinen, ja sen tähden minun tarvitsee saada sinulta kaste, näin tullakseni pestyksi synneistäni; sinä taas olet Jumalan viaton ja tahraton Karitsa, ilman mitään syntiä Pyhästä Hengestä siinnyt etkä siis lainkaan tarvitse syntien anteeksiantamusta, sinun ei siis tarvitse saada kastetta minulta.

Silloinpa Kristus lausuu Johannekselle: »Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus». On kuin Kristus sanoisi: Vaikka minä en olekaan syntinen, minä kuitenkin tuon mukanani koko maailman synnin; minä siis yksin olen syntinen, jopa koko maailman suurin syntinen. Minä en kylläkään omasta puolestani tarvitse syntien anteeksiantamusta; omien syntieni tähden minun ei tarvitse tulla kastetuksi eikä saada syntien anteeksiantamusta, koska minulla ei ole syntiä, vaan koko maailman syntien tähden —ja koko maailmaan mekin kuulumme, koska mekin olemme maailmasta ja maailman lapsina olemme syntisiä—; nämä synnit ovat minun kuormanani, niitä minä kannan, ne raskaina painavat minua, ja niiden tähden minun tarvitsee tulla kastetuksi ja saada syntien anteeksiantamus, että minun kastettani sitten kaikkialle maailmaan vihmottaisiin sekä saarnattaisiin, että minä olen kantanut maailman synnin, kastettaessani siitä puhtaaksi pesty ja saanut syntien anteeksiantamuksen. Ken siis nyt minuun uskoo ja minun käskyni mukaisesti kastetaan, hänkin on synneistänsä puhtaaksi pesty, on puhdas, ja hänellä on armollinen Jumala—. Kristuksen kaste on siis meidän kasteemme, ja meidän kasteemme on hänen kasteensa. Kun Johannes tämän kuuli, »salli hän sen hänelle».

Martti Luther, Kirkkopostilla I, s. 527-528.

Tutki kasteesta puhuttaessa, että puhutaanko siinä vesikasteesta vai Puhän Hengen kasteesta. Kaikki kastekohdat eivät suinkaan käsittele automaattisesti vesikastetta. Esim. Mark. 10:39 viittaa tulevaan Pyhän Hengen kasteeseen joka tapahtuu helluntaina.

Mark. 10:39
"Voimme", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te vielä juottekin, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan myös teidät."

Tässä Jeesus tuskin puhuu vesikasteesta, vaan
ennemminkin tulevista koetuksistaan, kärsimyksistään, joihin hän joutui, siis ´tuskallisesta kuolemastaan


Älkäämme tehkä kasteesta "epäjumalaa" vaan ottakaamme uskossa vastaan sen sisältö, eli JEESUS
itse, kokonaisuudessaan, koska olemme kastetut Herran nimneen, olemme silloin Hänessä ja saamme
armosta osallisuuden:

-Jeesuksen Pyhästä Hengestä sikiämiseen eli synnittömään alkuun
-Jeesuksen puhtaaseen lapsuuteen eli
synnittömään pyhään lapseuteen ja perhe-elämään
-Jeesuksen puhtaaseen synnittömään nuoruuteen ja myös aikuisuuteen

_Jeesuksen puhtaisiin ajatuksiin ja tunteisiin
-Jeesuksen osakseen saamaan pilkkaan
ja kärsimyksiin, pahoipitelyihin, ruoskimiseen, kipuihin ja kärsimyksiin, ristiinnaulitsemiseen ja
kuolemaan, tuonelaan astumiseen ja kuolleista ylös nousemiseen, Pyhän Hengen vuodatukseen ja Hengessä elämiseen,uuteen elämään, syntien anteeksisaamiseen, hänen haavainsa kautta paranemiseen, armolahjoihin, seurakuntatehtäviin, taivaaseen astumiseen, isän oikealle puolelle istuutumiseen,uskossa kilvoittelemiseen, uskossa kerran kuolemiseen, rauhan ja levon tuonelassa ilman janoa ja liekkejä, osallisuuden ensimmäisessä l. elämän ylösnousemuksessa, uuden ylösnousemusruumiin, osallisuuden rauhanvaltakunnassa (jota Luther ei ymmärtänyt)
vapauden viimeisellä tuomiolla tekojemme kadotustuomiosta, ikuisen elämän taivaassa

KOKO JEESUKSEN eli Kristus on kasteen sisältö, jonka Jumala armossaan meille antaa! Kastetta ei tule uusia eli lapsena saatua kastetta ei tule väheksyä ja aliarvioida, koska vain usko Herraan Jeesuksen voi avat kasteessa saadun "lahjapaketin". Itsensä "kastattaminen" on lain teko sille, joka on jo kastettu ja lain kautta ei voi pelastua. Viimeiselle tuomiolle ei kannata mennä itsevalittuun kasteeseen vedoten, koska vain armosta voi lestua!!

Vihollinen ei voi sietää, kun joku ylistää kastettaan, koska se on sama kärsimyksen, ristintien kaste, osallisuus Kristuksen kärsimykseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Jeesus löi kuolemallaan vihollisen vallan ja voiman ja sai voiton riemun Golgatalla! Tuohon vereen meidät on lapsena kastettu, siksi vihollinen ei voi sietää kasteen ylistystä!

P.S. Vihollinen nimittelee pyhää kastetta "valeluksi" tai muutoin halventaa sitä monin eri tavoin.