Tätä palstaa lukiessa ei ole ollenkaan vaikea tulla sellaiseen jatukseen, että keskusta ja SDP olisivat toistensa vastakohtia. Ainakin palstan keskustalaiset tuntuvat olevan sitä mieltä ja pahaa herjaa heittävät emarikirjoittajatkin keskustasta.
Tästä herää kysymys, miksi kaksi noin raivokkaasti toisiaan vastaan taistelevaa osapuolta ovat samassa hallituksessa?
Toinen näkökulma asian löytyy puolueiden kannatusgallupeista. Keskusta ja SDP ovat olleet liki pitäen tasoissa jo vuosikaudet. Tyhmempi kuvittelisi, että suurin ja toiseksi suurin olisivat vaihtoehtoja toisilleen, mutta ei - kaksi suurinta ovatkin yhteistyökumppaneita.
Miten siis voi olla parlamentaarisesti oikein, että kaksi puoluetta, joita kummankin kannattajat pitävät toistensa vaihtoehtoina meneekin samaan hallitukseen sopuilemaan ja tekemään kompromisseja, joissa ilmeisesti kummankin kannattajat häviävät jotain?
Mistä syystä kokoomus esimerkiksi voi olla hallituksessa ainoastaan SDP:n kanssa, muttei koskaan keskustan kanssa?
Porvarihallitushan olisi ollut luontevin vaihtoehto silloin, kun keskustan "valoisampi vaihtoehto" voitti demarit ja Lipposen, mutta ei Jäätteenmäki suinkaan kääntynyt Itälän puoleen rakentamaan vaihtoehtoaan vaan aloitti "vahavalla mielellä" hallitustunnustelut SDP:n kanssa, joka oli vaalikamppailussa ollut keskustan pahin vastustaja ja Lipponen jopa Jäätteenmäen henkilökohtainen vastustaja Irak-kysymyksessä.
Miten siis on mahdollista, että punamulta olisi parlamentarismin henkeä toteuttava hallitus, vaikka se nauttiikin eduskunnassa keskustan, SDP:n ja rkp:n muodostaman enemmistön luottamista.
Tästä herää kysymys, miksi kaksi noin raivokkaasti toisiaan vastaan taistelevaa osapuolta ovat samassa hallituksessa?
Toinen näkökulma asian löytyy puolueiden kannatusgallupeista. Keskusta ja SDP ovat olleet liki pitäen tasoissa jo vuosikaudet. Tyhmempi kuvittelisi, että suurin ja toiseksi suurin olisivat vaihtoehtoja toisilleen, mutta ei - kaksi suurinta ovatkin yhteistyökumppaneita.
Miten siis voi olla parlamentaarisesti oikein, että kaksi puoluetta, joita kummankin kannattajat pitävät toistensa vaihtoehtoina meneekin samaan hallitukseen sopuilemaan ja tekemään kompromisseja, joissa ilmeisesti kummankin kannattajat häviävät jotain?
Mistä syystä kokoomus esimerkiksi voi olla hallituksessa ainoastaan SDP:n kanssa, muttei koskaan keskustan kanssa?
Porvarihallitushan olisi ollut luontevin vaihtoehto silloin, kun keskustan "valoisampi vaihtoehto" voitti demarit ja Lipposen, mutta ei Jäätteenmäki suinkaan kääntynyt Itälän puoleen rakentamaan vaihtoehtoaan vaan aloitti "vahavalla mielellä" hallitustunnustelut SDP:n kanssa, joka oli vaalikamppailussa ollut keskustan pahin vastustaja ja Lipponen jopa Jäätteenmäen henkilökohtainen vastustaja Irak-kysymyksessä.
Miten siis on mahdollista, että punamulta olisi parlamentarismin henkeä toteuttava hallitus, vaikka se nauttiikin eduskunnassa keskustan, SDP:n ja rkp:n muodostaman enemmistön luottamista.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Sekoomuslaiset ja Lipposen hännystelijöitä.
Kokoomus on harhateillä kokonaisuudessaan.
Pitää olla pipi pää, kun demujen kanssa hallituksessa nöyristelevä kepulainen haukkuu kokoomusta Lipposen hännystelystä.
Eihän sillä, joka noin sanoo, voi olla kaikki kotona. On vetoa vintillä nyt pahasti, on, on...
minkä mediauskottavuus on kaukana puheenjohtaja Suvi-Anne Siimeksen takana.
Yritäpäs Jäbä (ja Sir Alfred) hieman puhaltaa ilmaa kokoomukseen, ettei kupla surkastu! Kokoomushan on sentään kykypuolue. Siellä ovat maan parhaat ylioppilaat ja kasvatustieteiden maisterit sekä pöytäkirjojen laatijat.
...
Jäätteenmäki lupasi valoisampaa vaihtoehtoa Lipposen hallitusten meiningeille, mutta meni saman tien vaalivoittonsa jälkeen Lipposen kanssa hallitusneuvotteluun.
Kepu pettää aina, muttei petä minua enää.
Pyydän kommenttaja samasta aiheesta. Kummatkin perustustuvat samalle virkamiehistölle.
Jos kolmen suurimman puolueen kesken voidaan ajatella vain sellaisia kahden puolueen hallitusvaihtoehtoja, joissa on aina SDP mukana ja oppositiossa vuorottelevat keskusta ja kokoomus, niin parlamentarismi ei toteudu äänestäjien haluamalla tavalla.
Tämä on mutu-mielipide, mutta tätä mieltä kuitenkin olen.
Kun Keskusta voitti pääministerivaalissa 8 vuotta pääministerinä kukkoilleen Lipposen, se ei suinkaan halunnut tyytyä helpoimpaan mahdollisuuteen perustaa hallitus Lipposta 8 vuotta paaponeen Kokomuksen kanssa. Keskusta halusi perusteellisesti irrottautua Lipposen harjoittamasta äärimäisen oikeistolaisesta politiikasta. Se teki hallituksen sossujen keskuudessa olevan terveen ytimen kanssa.
Koklipit olivat ajautuneet niin kauas kepulaisesta ajattelusta, että heidän kanssaan oli turha olla hallituyhteistyössä.
Tuo politiikka on onnistunut oikein hyvin: Lipponen on saatu eristettyä, Kokoomus itkee kohtaloaan ja hallitusrintama jatkaa maan tervehdyttämistä koklipien jäljiltä.
Oliko kepun motiivi pelkästään se, että toimitaan Lipposta vastaan? Koko homman ydin oli sitten halu eristää Lipponen?
Heikolla pohjalla on kepun toiminta, jos nuo ovat toiminnan periaatteet.
Luulisi, että poliitikkojen pitäisi toimia jonkun asian puolesta eikä tehdä esimerkiksi hallituskumppanivalintoja siltä pohjalta, että voidaan toimia jotakuta henkilöä vastaan. Mitään edistystä ei tuolla perusteella saa aikaiseksi.
Minkä puolesta kepu olisi voinut toimia, jos olisi päädytty porvarihallitukseen?
Nythän kepu toimii marionettina demareiden asettamien tavoitteiden puolesta.
Elä sinä kuvitelmissasi, kun Vanhanen toteuttaa Lipposen linjaamaa politiikkaa kuuliaisemmin kuin Niinistö ikinä teki.
...
...
että Jäätteenmäki kovasti pyysi Lipposta hallitukseen,ei suinkaan häntä eristämään.
Sinä näytät sovittavan taktiikan jälkikäteen,ja selostaa sitten kun asia on mielestäsi tapahtunut.
Mitähän nyt tervehdytetty.Maailman talous elää nopeimman kasvun kautta 30 vuoteen,silti valtion velka Suomessa kasvaa,työttömyys ei pienene,ihmiset alkoholisoituu,kuntien ahdinko syvenee,luin juuri pitäjänlehteni,siinä kunnanjohtaja sanoi kunnan nyt menevän kovalle säästökuurille ja parku tulee kuulemma olemaan kova.Minäkin asun Kepukunnassa.
Toista oli silloin kun Kokoomus oli hallituksessa,silloin työllisyys parani,oli tekemisen meininki.
Mutta eihän eläkeläiset mitään tälläisistä asioista ymmärrä,14 pv tulee aina ajallaan.
Vaikka "oppositiojohtajana" oli vain Anneli, joka Seppo Kääriäisen mukaan on "pienten asioiden poliitikko", silti äänestäjät olivat sitä mieltä, että ei kannata olla rähmällään Pohjois-Atlantillekaan ja Irakin sotaankaan ei ole kiirettä - jo Helsingin turvallisuuden vuoksi.
Vaalitulos ei selity niinkään opposition erinomaisuudesta kuin pääministerin ilmeisestä vaarallisuudesta.
... sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisen maan puolesta halliuksessa. Tätä tekee myös hallituksen demariryhmä. Tämän onnistumiseksi Lipponen on pitänyt eristää. Se toimii siis asiatavoitteen puolesta.
Porvarihallitus olisi mahdollinen vain noiden samojen tavotteiden toteuttamiseksi. Kepu totesi vain, että ainakin tällä kertaa tavoite saavutetaan paremmin Lipposesta irtautuneiden sossujen kanssa.
... olisi kinata tästä, mutta teillä koklipeillä on tuo aina tuo vastaus, kun ette osaa asiallisesti keskustella.
Lipponen ja Vanhanen ovat kaikista tärkeimmistä asioista aivan vastakkaista mieltä. Hallituksen alkuaikoina, kun Lipposella ei ollut edes puheyhteyttä hallitukseen hän antoi pari kertaa viikossa julkisuuden kautta neuvojaan hallitukselle, joista kukaan ei välittänyt. Myöhemmin hän on vähän rauhoittunut ja tullut paljolti Vanhasen linjoille.
... toki pyysi Lipposta hallitukseensa. Se oli luonnollinen pyyntö toisen suuren hallituspuolueen puheenjohtalle. Annelin oli se erikoisen helppo tehdä, koska tiesi, ettei Paavo suin surminkaan tule Annelin halliukseen. Sen sijaan Paavo keskittyi ajojahtiin Annelia vastaan ja onnistuikin saamaan hänet eroamaan.
Maailman talous kasvaa, mutta kannaltamme hieman väärässä paikassa, Kiinassa ja yleensä idässä. Sen sijaan päämarkkina-alueellamme Euroopassa ja Amerikassa kasvu on olemetonta tai hyvin hidasta. Suomen kasvu on myös hidasta, mutta kuitenkin tuon alueen nopeimpiin kuuluvaa.
Joka tapauksessa elämme jonkinlaista taantumaa. Työttömyys pysyy korkealla tasolla, jolle se jäi Lipponen hallitusten jäljiltä, vaikka sen aikana vallitsi meidänkin markkinoilla 8 vuotta kestänyt korkeasuhdanne.
Taantuman oloissa pitääkin valtion velan kasvattamisella elvyttää taloutta. Nykyinen velan kasvu on tosin hyvin pientä. Hallitus on pystynyt ripeästi myös lisäämään kunnille valtionosuuksia näin helpottaen niiden ahdinkoa, johon Lipposen hallitukse ne johtivat.
Sanot asuvasi kepukunnassa. Kepulla on maakunnissa hyvin monissa kunnissa vahva asema. Siellä kansa pitää kepua viimeisenä toivonaan Lipposen hallitusten tuhottua maan sosiaalisen ja alueellisen tasapainon. Nykyhallitus on sitä ripeästi palauttamssa.
Kokoomus oli muuten Holkerin hallituksessa, jolloin maa johdettiin vuosisadan lamaan. Se oli tekemisen meininkiä. Kokoomus oli myös mukana Ahon hallituksessa, jolloin maa nostettiin taas jaloilleen. Sekin oli tekemisen meininkiä. Kokoomus oli myös mukana Lipposen hallituksissa, jolloin tuhottiin kansakunnan tasapaino kekittämispolitiikan avulla, joka kurjisti suurimman osan maata ja myös keskittämisen pääkohteen, Helsingin seudun kunnat köyhtyivät. Se oli vasta tekemisen meininkiä.
Miksi eläkeläiset eivät ymmärrä. Minä aiankin ymmärrän varsin hyvin "tällaisia asioita".
Lipponen ja Vanhanen ovat kaikista tärkeimmistä asioista aivan vastakkaista mieltä.
-------
Tuo ei näy käytännössä missään, eli se ei voi olla tottakaan, koska Vanhanen on tullut täysin Lipposen linjoille etenkin EU-politiikassa ja ulkopolitiikassa (suhtautuminen USAan ja Natoon) sekä nyt myös työmarkkinapolitiikassa (tupon sisältö ja veronalennukset).
Hallituksen alkuaikoina, kun Lipposella ei ollut edes puheyhteyttä hallitukseen hän antoi pari kertaa viikossa julkisuuden kautta neuvojaan hallitukselle, joista kukaan ei välittänyt.
--------
Noin Lipponen juuri teki, koska silloin Vanhanen vielä pyristeli pikkuisen. Sitten pidettiinkin se palaveri, jossa päähallituspuolueet sopivat "pelinsäännöistä, eli siitä että Vanhanen pitää suunsa kiinni ellei ole ensin kysynyt Lipposelta mitä saa sanoa. Tuore esimerkkihän on, kun Vanhanen otti kantaa yhteen tupon kiistakysymykseen, ns. palkkamalliin, ja Ihalainen heti ärähti, niin Vanhasen suu napsahti kiinni välittömästi.
Myöhemmin hän on vähän rauhoittunut ja tullut paljolti Vanhasen linjoille.
-----
Noin on tapahtunut. Siis Lipponen on rauhoittunut, kun Vanhanen on tullut täysin hänen linjoilleen.
Jäätteenmäki toki pyysi Lipposta hallitukseensa. Se oli luonnollinen pyyntö toisen suuren hallituspuolueen puheenjohtalle.
---
Pyyntö oli täysin luonnoton, koska kepu kävi vaalit sillä teemalla että se on "valoisampi vaihtoehto" Lipposen hallitukselle eli SDP:lle. Luonnollinen pyyntö olisi ollut pyytää kokoomusta porvarihallitukseen eikä SDP:ta ja Lipposta, jota Jäätteenmäki voimakkaimmin arvosteli mm. tv:n vaalitenteissä.
Annelin oli se erikoisen helppo tehdä, koska tiesi, ettei Paavo suin surminkaan tule Annelin halliukseen.
---
Jos tuo pitäisi paikkansa se todistaisi, että keskusta on juuri niin kiero ja petollinen puolue, mitä siitä pahimmillaan sanotaan. Oletko siis tosissasi kun väität, että keskustan puheenjohtaja menee pyytämään toisen puolueen puheenjohtajalta jotain mitä hän ei tosiasiassa itse halua toteuttaa?
Sen sijaan Paavo keskittyi ajojahtiin Annelia vastaan ja onnistuikin saamaan hänet eroamaan.
---
Jäätteenmäen ero eijohdu ajojahdista, vaan siitä, että Jäätteenmäki osoittautui puheissaan epäluotettavaksi ja menetti myös oman puolueensa luottamuksen. Keskusta pakotti Jäätteenmäen eroamaan, koska muuten olisi edessä ollut luottamusäänestys eduskunnassa Jäätteenmäen häviö ja täysin uudet hallitusneuvottelut. Keskustalle oli niin tärkeää pysyä punamullassa SDP:n kanssa, että se erotti itse oman puheenjohtajansa.
Työttömyys pysyy korkealla tasolla, jolle se jäi Lipponen hallitusten jäljiltä, vaikka sen aikana vallitsi meidänkin markkinoilla 8 vuotta kestänyt korkeasuhdanne.
-----
Lipposen hallitusten aikana ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota kotimarkkinoiden talouskasvuun, vaan yksipuolisesti vientiin. Jos olisi kiinnitetty, uudet työpaikat olisivat lisääntyneet vielä enemmän kuin ne 350 000, jotka Lipposen ja kokoomuksen ansiosta saatiin. Nyt kun kepu on ollut demareiden apurina vailla omaa tahtoa, on työpaikkoja menetetty jo ainakin 10% siitä, mitä ne Lipposen/Niinistön aikana lisääntyivät.
Taantuman oloissa pitääkin valtion velan kasvattamisella elvyttää taloutta. Nykyinen velan kasvu on tosin hyvin pientä. Hallitus on pystynyt ripeästi myös lisäämään kunnille valtionosuuksia näin helpottaen niiden ahdinkoa, johon Lipposen hallitukse ne johtivat.
----------
Pääkaupunkiseudun kunnat sen sijaan ovat joutuneet ottamaan hyvin paljon velkaa. Pelkästään Helsinki otti tänä vuonna enemmän velkaa kuin valtio pystyäkseen hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa sen jälkeen kunhelsinkiläisten palkansaajien ja yrittäjien ansaitsemaa kunnallisveroa siirrettiin kepukuntien kankkulan kaivoihin, minne rahat hukkuvat pikkukuntien kepubyrokratian ylläpitoon.
Sanot asuvasi kepukunnassa. Kepulla on maakunnissa hyvin monissa kunnissa vahva asema. Siellä kansa pitää kepua viimeisenä toivonaan Lipposen hallitusten tuhottua maan sosiaalisen ja alueellisen tasapainon. Nykyhallitus on sitä ripeästi palauttamssa.
------
Kepun suhteellinen asema monisa kunnissa on vahvistunut, mutta ei kepun politiikan ansiosta vaan siksi, että todellisen tilanteen havainneet muiden puolueiden kannattajat ovat muuttaneet kepukunnista pois.
Kokoomus oli muuten Holkerin hallituksessa, jolloin maa johdettiin vuosisadan lamaan. Se oli tekemisen meininkiä. Kokoomus oli myös mukana Ahon hallituksessa, jolloin maa nostettiin taas jaloilleen. Sekin oli tekemisen meininkiä. Kokoomus oli myös mukana Lipposen hallituksissa, jolloin tuhottiin kansakunnan tasapaino kekittämispolitiikan avulla, joka kurjisti suurimman osan maata ja myös keskittämisen pääkohteen, Helsingin seudun kunnat köyhtyivät. Se oli vasta tekemisen meininkiä.
Kokoomus oli muuten Holkerin hallituksessa, jolloin maa johdettiin vuosisadan lamaan. Se oli tekemisen meininkiä.
-----------
Lama tuli huolimatta siitä, minkä nimisiä puolueita hallituksessa oli. Keskusta kieltäytyi Holkerin ehdottamista säästötoimista määrävähemmistönsä suojassa ja lähti tekemään vaalikampanjaa Holkerin silakoista, vaikka tiesi laman kaatuvan seuraavan hallituksen syliin.
Kokoomus oli myös mukana Ahon hallituksessa, jolloin maa nostettiin taas jaloilleen. Sekin oli tekemisen meininkiä.
-----
Maa nousi lamasta vahvan usd:n ansiosta ja siksi, että vienti alkoi vetää. Kokoomuksen vaatimuksesta myös yritysverotusta alennettiin, mikä elytti yrityksiä ja lisäsi valtion verotuottoja.
Kokoomus oli myös mukana Lipposen hallituksissa, jolloin tuhottiin kansakunnan tasapaino kekittämispolitiikan avulla,
----------
Talouskasvu tapahtui yrityksissä ja tietenkin kohdistui alueellisesti sinne, missä nämä yritykset sijaitsivat. itään hallituksen alueellista kekittämispolitiikkaa ei ainutkan hallitus ole Suomessa koskaan toteuttanut. Puhe siihen suuntaan on pelkkää kepulimaista valehtelua.
...joka kurjisti suurimman osan maata ja myös keskittämisen pääkohteen, Helsingin seudun kunnat köyhtyivät. Se oli vasta tekemisen meininkiä.
--------------
Helsingin seudun kunnat kurjistuivat, koska tänne ei tarpeeksi nopeasti saatu uusia asuntoja ja perempia teitä, mikä jarrutti talouskasvua, nosti kustannustasoa ja hidasti työllisyyden paranemista sekä lisäsi myös pääkaupunkiseudun kuntien kustannuksia palvelujen tuottamisessa.
Suurin syy pääkaupunkiseudun kuntien köyhtymiselle on se, että niiden kunnallisveron tuotolla ylläpidetään sellaisia kepukuntia, jotka tulisi yhdistää, jotta niiden palvelutuotanto saataisi toimimaan järkevämmin.
...
...
...
>> Lama tuli huolimatta siitä, minkä nimisiä puolueita hallituksessa oli. Keskusta kieltäytyi Holkerin ehdottamista säästötoimista määrävähemmistönsä suojassa ja lähti tekemään vaalikampanjaa Holkerin silakoista, vaikka tiesi laman kaatuvan seuraavan hallituksen syliin.
Keskustan oli turha enää vaalien alla ryhtyä Pelastamaan Holkerin hallitusta kun sillä oli jo housussa. Oli viisainta päästä moisesta hallituksesta eroon pikaisesti. Se onnistuikin vaaleissa kun Aho sai murskavoiton.
>> Maa nousi lamasta vahvan usd:n ansiosta ja siksi, että vienti alkoi vetää. Kokoomuksen vaatimuksesta myös yritysverotusta alennettiin, mikä elytti yrityksiä ja lisäsi valtion verotuottoja.
Vahva dollari ole seurausta luopumisesta viimeisten vuosien suurimmasta virheest liian vahvasta mrkasta. Ahon hallitus devalvoi markkaa 30 %. Kylläpä vienti lähti vetämään.
Hallituksen toimesta monella taapaa elvytettiin elinkeinoelämää, devalvaatio, veronalennukset jne. Toiminta oli Ahon johtaman hallituksen yhteistä politiikkaa eikä KOkoomuksen vaatimuksesta taphtuvaa.
>> Kokoomus oli myös mukana Lipposen hallituksissa, jolloin tuhottiin kansakunnan tasapaino kekittämispolitiikan avulla,
----------
>> Talouskasvu tapahtui yrityksissä ja tietenkin kohdistui alueellisesti sinne, missä nämä yritykset sijaitsivat. itään hallituksen alueellista kekittämispolitiikkaa ei ainutkan hallitus ole Suomessa koskaan toteuttanut. Puhe siihen suuntaan on pelkkää kepulimaista valehtelua.
Keskittämispolitiikka oli tietoista, hyvin organisoitua ja valtion ja kuntien varoja säästämätöntä toimintaaa.
>> Helsingin seudun kunnat kurjistuivat, koska tänne ei tarpeeksi nopeasti saatu uusia asuntoja ja perempia teitä, mikä jarrutti talouskasvua, nosti kustannustasoa ja hidasti työllisyyden paranemista sekä lisäsi myös pääkaupunkiseudun kuntien kustannuksia palvelujen tuottamisessa.
Juuri noin kävi. Lipponella oli unelma tehdä Helsingin seudusta suuri eurooppalainen metropoli. Hän ryhtyi toteuttamaan sitä Niinistön auliisti avustamana. Pojat eivät vain huomanneet, että ei kertakaikkiaan ollut varoja eikä muitakaan resursseja sellaiseen vauhtiin. Seurauksena oli umpikuja sekä maakunnissa että Helsingin seudulla. Niitä parempia teitä ja asuntoja ja vapaata työvoimaa olisi ollut maakuntakeskuksissa valmiina.
Olisi pitänyt valtion toimia niin, että yritykset olisivat itse havainneet edulliseksi pysyä maakunnissa ja perustaa sinne laajennuksia. Se olisi ollut valtiollekin halvempaa kuin rakentaa kaikki tänne uudelleen ja siirtää väki tänne. Yksistään Lipposen luoma asenne huoukutteli tänne kevyin perustein yritystoimintaa ja väkeä, jotka nyt pienen taantuman oloissa ovat joutuneet vaikeuksiin ja työttömyys on täällä kasvanut.
>> Suurin syy pääkaupunkiseudun kuntien köyhtymiselle on se, että niiden kunnallisveron tuotolla ylläpidetään sellaisia kepukuntia, jotka tulisi yhdistää, jotta niiden palvelutuotanto saataisi toimimaan järkevämmin.
Keskittäminen kurjisti nopeasti noita "kepukuntia". Voimassa olevan säädöstön mukaan kuntien tuloeroja tasataan valtionosuuksien jaon yhteydessä. Kun Lipponen oli vähentänyt valtionosuuksia ja keskittämisen takia tasauksen tarve kasvoi, joutui Lippsen hallitus muuttamaan säädöksiä niin, että rikkaimmat kunnat, esim Espoo, Kauniainen ja Helsinki joutuivat sen lisäksi etteivät saaneet enää valtionosuukia lainkaan luovuttamaan omia kunnallisverotuottojaan tuohon tasaurahastoon.
Niin, että tämmöinen oli tuo Lipposen/Niinistön hallitus.
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Juhannuksen aatonaattona 1977 valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Timo Relander,illa valtiovarainministeri Paul Paavelan luottovirkamies Raimo Sailaksella - - oli tavallista parempi syy saunomiseen: samana päivänä synnytetty paketti talouden elvytystoimista.
- - Keilaniemessä oli julkistettu viiden vuoden päähän ulottuva talousohjelma, jossa tavoitteeksi asetettiin työttömyyden painaminen alle 2,5 %, vaihtotaseen alijäämän alle 2 % ja inflaation hidastaminen ”erittäin selvästi”. Muita tavoitteita olivat veroasteen nousun pysäyttäminen ja valtion menojen todellisen kasvun pudottaminen 2 %:iin vuodessa.
- - Illan edetessä joukko keksi juhlistaa tapahtumaa leikkimielisellä symbolilla. Kaikki kirjoittivat nimensä yhden markan seteliin. Seteli ristittiin vahvaksi markaksi, ja sen kantajaksi valittiin Timo Relander.
Tulevina kuukausina ja vuosina Relander keräsi seteliin lisää nimiä. Mukaan tulivat mm. Sirkka Hämäläinen, Rolf Kulberg, Sixten Korkman, Seppo Lindblom, Heikki Pitkänen, Eero Tuomainen, Seppo Leppänen, Antero Ahtola, Matti Korhonen, - - Ahti Pekkala, Lauri Helve, Risto Ranki, Hannu Santalahti, Timo Summa, Pirkko Haavisto, Sari Kärkkäinen ja Esko Aho.”
18.3-91 Esko Aho: "Hallitukseen kaksi kynnyskysymystä: toinen keskustan esittämän perusturvauudistuksen aloittaminen, toinen "uskottava talousohjelma"."
- -"Suomen Eurooppa-politiikkaan tuskin tulee suuria muutoksia. Hän uskoo, että devalvaatio voidaan välttää."
En pysty uskoasi horjuttamaan, mutta sen voisit vielä kertoa, mitä Liponen ja Niinistö oikein keskittämispolitiikassaan tekivät, että saivat kasvavat yritykset muuttamaan pois sieltä, missä niillä oli parempi olla tänne, missä ne vain kurjistuivat.
... visio suuresta eurooppalaisesta metropolista tänne. Hän lupasi rkentaa infran, aunnot ja palvelut yhteikunnan varoin tänne muuttaville uusille asukkaille ja teollisuudelle. Niinistö oli hieman pidättyvämpi valtionvarainministerinä, mutta ei kuitenkaan alkanut moittia Lipposen visiota.
Syntyi semmoinen mielikuva, että nyt on kaikkien tultava tänne ja vain täällä pärjää. Yrityksetkin tosiaan harhautuivat luulemaan, että kaikki järjestyy poikien lupausten mukaan. Mutta eiväthän pojat siihen pystyneet, muuttovauhti oli ryöstäytynyt käsistä eivätkä mitkään voimavarat riittäneet. Lisäksi varoja tarvittiin liian nopeaksi ryöstäytyneen muuttoliikkeen kurjistamille alueille vielä jääneiden perustuslainkin takaamien peruspalveluiden takaamiseen.
...miksi Lipponen ei rakentanutkaan tuota infraa, vaikka lupasi, kun täällä on edelleen asuntopula ja liikenne täkkii eikä palvelujakaan saa.
...ja mitkä olivat ne yritykset, jotka Lipponen tänne houkutteli pois sieltä, misä niillä olisi ollut parempi toimia?
Kokoomuksella hätä. Tällä tavalla ei kokoomus pärjää.
...
En kyllä enää tarvii todisteita saitin kepulaisten vähäjärkisyydestä, niitä nimittäin tulee joka päivä ihan tarpeeksi muutenkin.