Lauttasaaren Vattuniemeen Heikkilänaukiolle suunnitellaan Helsingin ensimmäistä niin sanottua shared space - eli yhteisen katutilan aukiota.
Shared space tarkoittaa, että kaikki liikennemuodot käyttävät samaa yhteistä tilaa, ja esimerkiksi ajorata on kohotettu jalkakäytävien tasoon.
Nopeusrajoitusta alennetaan, mutta se alenee myös luontaisesti.
– Meillähän on kyllä pihakatuja, jotka muistuttavat idealtaan shared spaceja, mutta ovat enemmän hiljaisten asuntokatujen ratkaisuja, kertoo Markku Granholm kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta.
Tavoitteena on tehdä Heikkilänaukiosta Vattuniemen keskeinen oleskelu- ja kohtaamispaikka.
Tampereen teknillisessä yliopistossa on tehty diplomityö jaetun katutilan käytöstä. Siinä todetaan, että alun perin Hollannissa kehitetyssä liikenneratkaisussa käytetään turvattomuuden tunnetta tietoisesti hyväksi.
– Kun kukaan ei anna ohjeita, kenen tulee kulkea ensin tai kenellä on oikeus käyttää mitäkin osuutta kadusta, joutuu tienkäyttäjä pohtimaan omaa sijaintiaan tarkemmin ja havainnoimaan muut tienkäyttäjät paremmin, diplomi-insinööri Ruut-Maaria Mattson kirjoittaa lopputyössään.
Shared space -metodin mukaan suunnitelluilla alueilla liikenneturvallisuus on yleensä parantunut ja alueet ovat muuttuneet viihtyisämmiksi. Tutkimusten mukaan autoilijat ovat jaetussa katutilassa antaneet huomattavasti paremmin tietä jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin vertailukaduilla.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236363-vattuniemessa-kokeillaan-uutta-liikennemallia-kenellakaan-ei-ole-etuajo-oikeutta
Raportti Englannissa tehdystä vastaavasta risteyksestä kertoi, että risteyksen välityskyky pysyi samana eivätkä ruuhkat kasvaneet vaikka 2-kaistaiset tulokadut muutettiin 1-kaistaisiksi ja liikennevalot poistettiin.
Tosin muutoksen jälkeisistä kuvista päättelin, että raskas liikenne oli ohjattu muuta kautta vaikka se ei raportista ilmennyt niinkuin tämän artikkelin lopussakin toivotaan bussilinjojen käyttävän muuta reittiä.
Mielenkiintoinen uusi tuttavuus Suomessa.
Shared space tarkoittaa, että kaikki liikennemuodot käyttävät samaa yhteistä tilaa, ja esimerkiksi ajorata on kohotettu jalkakäytävien tasoon.
Nopeusrajoitusta alennetaan, mutta se alenee myös luontaisesti.
– Meillähän on kyllä pihakatuja, jotka muistuttavat idealtaan shared spaceja, mutta ovat enemmän hiljaisten asuntokatujen ratkaisuja, kertoo Markku Granholm kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolta.
Tavoitteena on tehdä Heikkilänaukiosta Vattuniemen keskeinen oleskelu- ja kohtaamispaikka.
Tampereen teknillisessä yliopistossa on tehty diplomityö jaetun katutilan käytöstä. Siinä todetaan, että alun perin Hollannissa kehitetyssä liikenneratkaisussa käytetään turvattomuuden tunnetta tietoisesti hyväksi.
– Kun kukaan ei anna ohjeita, kenen tulee kulkea ensin tai kenellä on oikeus käyttää mitäkin osuutta kadusta, joutuu tienkäyttäjä pohtimaan omaa sijaintiaan tarkemmin ja havainnoimaan muut tienkäyttäjät paremmin, diplomi-insinööri Ruut-Maaria Mattson kirjoittaa lopputyössään.
Shared space -metodin mukaan suunnitelluilla alueilla liikenneturvallisuus on yleensä parantunut ja alueet ovat muuttuneet viihtyisämmiksi. Tutkimusten mukaan autoilijat ovat jaetussa katutilassa antaneet huomattavasti paremmin tietä jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin vertailukaduilla.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/236363-vattuniemessa-kokeillaan-uutta-liikennemallia-kenellakaan-ei-ole-etuajo-oikeutta
Raportti Englannissa tehdystä vastaavasta risteyksestä kertoi, että risteyksen välityskyky pysyi samana eivätkä ruuhkat kasvaneet vaikka 2-kaistaiset tulokadut muutettiin 1-kaistaisiksi ja liikennevalot poistettiin.
Tosin muutoksen jälkeisistä kuvista päättelin, että raskas liikenne oli ohjattu muuta kautta vaikka se ei raportista ilmennyt niinkuin tämän artikkelin lopussakin toivotaan bussilinjojen käyttävän muuta reittiä.
Mielenkiintoinen uusi tuttavuus Suomessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
> risteyksen välityskyky pysyi samana eivätkä ruuhkat kasvaneet vaikka
> 2-kaistaiset tulokadut muutettiin 1-kaistaisiksi ja liikennevalot poistettiin.
Liikennevalojen poistosta saatu etu välityskyvyssä ulosmitattiin vähentämällä kaistoja... Ratkaisu tuokin.
Aiemmin uskoin, että vähänkin vilkkaamman liikenteen vallitessa liikennevaloista olisi välityskyvyn kannalta hyötyä. Sittemmin huomasin olleeni väärässä. Jopa stadin aamuruuhkassa liikennevaloton risteys veti huomattavasti paremmin kuin liikennevalolliset. Toki tämä tarkoitti ruuhkan kasaantumista seuraaviin liikennevaloihin...
Joskus oli itäistä kantakaupunkia ohjaava tietokone simahtanut ( olikohan Vallilan koneeksi nimitetty ) ja kaikki liikennevalot olivat alueella pimeänä kait 3 vkoa. Liikenne kulki TODELLA sujuvasti enkä muista, että olisi missään näillä alueilla ollut "ruuhka-aikaa".
Toki joku jalankulkija saattoi kokea hankalammaksi kadunylityksen, kun oli erilaista kuin totuttu, mutta tietääkseni mitään piikkiä vahingoissa ei ollut. Oli jalankulkijallekin sujuvampaa ylittää katu, kun ei tarvinnut jumittua punaiseen ukkoon.
Kokonaisuus toimi paremmin, kun ei ollut veren maku suussa ryysimistä seuraaviin punaisiin seisomaan.