Palstalla tapahtuu juuri kirjoitusten mukaan. Ettekö näe?
'Katsokaahan, miten paha henki alkaa hyökkäyksensä. Se aikaa hiljalleen irrottaa sitä sidettä, joka kiinnittää ihmisen Jumalaan. Se side on usko Jumalan sanaan. Ensin se sanoo: »Sanoiko Jumala, ettei teidän pidä syödä kaikista paratiisin puista?» Se puhuu aluksi varovaisesti. Se ei sano mitään varmaa, se antaa Eevan harkita ja järkensä avulla ratkaista, onko Jumalan käsky mahdollinen, vai olivatko he vain väärinymmärtäneet hänet.'
'Heti kun Eeva antautui keskusteluun, kohosi sen rohkeus, niin että se varmana asiana väittää: »Ette suinkaan kuole.» Pahan hengen tapa on, että se ensin horjuttaa uskoa, sekoittaa järjen tajuamasta Jumalan sanoja ja tekee ihmisen epätietoiseksi Jumalan tarkoituksesta. Jos se sen saavuttaa, on voitto sen. Jos taas ihminen pysyy varmana vakaumuksessaan, ei mikään himo ole niin voimakas eikä mikään lankeemus niin suuri, että ei kaikkea vielä voitaisi auttaa jälleen hyväksi. Sen paha henki tietää.'
Luther sanoo: »Se koetti puheellaan vietellä Eevan uskomasta Jumalan sanaa, ja sen tehtyään se turmeli ihmisen hyvän tahdon, niin että hän alkoi vastustaa Jumalaa. Se sai ihmisen myös epäilemään Jumalan tahtoa. Siksipä ihmisen käsi tottelematta Jumalan tahtoa nousi tavoittamaan omenaa. Sitten suu ja hampaat vuorostaan olivat tottelemattomat Jumalalle. Lyhyesti sanoen, ellemme usko Jumalaan ja Jumalan sanaan, seuraa kaikki paha! Sillä mikä olisi sen suurempi paha työ, kuin että emme noudata Jumalan tahtoa, vaan tottelemme pahaa henkeä!»
'Tähän siis paha henki tähtäsi sanoessaan: »Sanoiko Jumalala» ja »ette suinkaan kuole?» Itse asiassa se tarkoitti: »Olette todella hölmöjä, jos uskotte Jumalan niin sanoneen, Jumala ei todellakaan välitä siitä, mitä te syötte tai juotte. Ja sitä paitsi, olisitteko te, maailman valtiaat, niin sidotut, että ette saisi syödä kaikista paratiisin puista! Eikö Jumala päinvastoin ole sanonut teille: »Katso, minä annan kaikkinaiset hedelmälliset puut teille ruuaksi.»
Linkistä O. Peltola.
'Katsokaahan, miten paha henki alkaa hyökkäyksensä. Se aikaa hiljalleen irrottaa sitä sidettä, joka kiinnittää ihmisen Jumalaan. Se side on usko Jumalan sanaan. Ensin se sanoo: »Sanoiko Jumala, ettei teidän pidä syödä kaikista paratiisin puista?» Se puhuu aluksi varovaisesti. Se ei sano mitään varmaa, se antaa Eevan harkita ja järkensä avulla ratkaista, onko Jumalan käsky mahdollinen, vai olivatko he vain väärinymmärtäneet hänet.'
'Heti kun Eeva antautui keskusteluun, kohosi sen rohkeus, niin että se varmana asiana väittää: »Ette suinkaan kuole.» Pahan hengen tapa on, että se ensin horjuttaa uskoa, sekoittaa järjen tajuamasta Jumalan sanoja ja tekee ihmisen epätietoiseksi Jumalan tarkoituksesta. Jos se sen saavuttaa, on voitto sen. Jos taas ihminen pysyy varmana vakaumuksessaan, ei mikään himo ole niin voimakas eikä mikään lankeemus niin suuri, että ei kaikkea vielä voitaisi auttaa jälleen hyväksi. Sen paha henki tietää.'
Luther sanoo: »Se koetti puheellaan vietellä Eevan uskomasta Jumalan sanaa, ja sen tehtyään se turmeli ihmisen hyvän tahdon, niin että hän alkoi vastustaa Jumalaa. Se sai ihmisen myös epäilemään Jumalan tahtoa. Siksipä ihmisen käsi tottelematta Jumalan tahtoa nousi tavoittamaan omenaa. Sitten suu ja hampaat vuorostaan olivat tottelemattomat Jumalalle. Lyhyesti sanoen, ellemme usko Jumalaan ja Jumalan sanaan, seuraa kaikki paha! Sillä mikä olisi sen suurempi paha työ, kuin että emme noudata Jumalan tahtoa, vaan tottelemme pahaa henkeä!»
'Tähän siis paha henki tähtäsi sanoessaan: »Sanoiko Jumalala» ja »ette suinkaan kuole?» Itse asiassa se tarkoitti: »Olette todella hölmöjä, jos uskotte Jumalan niin sanoneen, Jumala ei todellakaan välitä siitä, mitä te syötte tai juotte. Ja sitä paitsi, olisitteko te, maailman valtiaat, niin sidotut, että ette saisi syödä kaikista paratiisin puista! Eikö Jumala päinvastoin ole sanonut teille: »Katso, minä annan kaikkinaiset hedelmälliset puut teille ruuaksi.»
Linkistä O. Peltola.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos. Hyvä kirjoitus. Todellakin ihminen tuntee olevansa "vahva" omissa voimissaan ja eritisesti hyvissä voimissaan ollessaan. Sairaana etsii ja useat löytävät Jeesuksen tien vielä vanhuudessakin. Nuorella on ongelmana erityisesti nykyään tuhannet viettelykset. Miten se oli; kun ........ näkee huoneen puhdistettuna , kutsuu apujoukkoja ja taas on kaikki sikin sokin puhtaassa huoneessa.
Vanhuudessa taas, kuten sanotaan papista, joka ikänsä saarnaa korvasyyhyyn itsekullekin ja sitten tulee eläkeiän koittaessa uskoon, niin miten on ajatusten laita?
Samoin perheessä (-nikin) , kun lapset lapsuudessaan eivät saa paljonkaan tietoa Sanasta, niin väittelepä sitten aikuisten lastesi kanssa, kun Sana alkaa vanhemmille avautua oikein. Ja tiedekoulutus aivopesi lapset. Ikävää on huomata, että vastuu oli ja otollinen aika, mutta valui hukkaan. Jäljelle jää esirukous. Jumala tekee ihmeitä. Esirukouksessa on suuri voima perheen sisällä varsinkin.
Hyvä kirjoitus.
Samanlaisia kokemuksia omassa ja ystävien perhepiirissä. Itse olen uskossa ja vahvasti vielä. Aikuiset lapset jopa pilkkaa minua. Mutta ei auta, ei auta, Jeesus lupasi pelastaa heidätkin ja puhdistaa heidän mielenmaailmansa. Herra ei valehtele, joten olen jättänyt lapseni Herran huomaan.