”Entä me?” kysyi silloin Pietari. ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?”
Matt. 19:27
Jos luopuisin kaikesta, saisinko suuremman siunauksen? Kuultaisiinko rukoukseni tarkemmin? Usko muuttuu niin helposti kaupaksi: kun lausun oikean rukouksen, saan näkyvän vastauksen. Uhraan kaiken, saan palkaksi siunauksen. – Jeesus olisi voinut vihastua Pietarin ymmärtämättömästä kysymyksestä, mutta kärsivällisesti hän jaksaa kasvattaa seuraajaansa: opetuslapset kyllä saavat palkkansa, mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä. Inhimillinen arviointi siunauksesta, onnesta, työstä tai palkinnosta ei osu kohdalleen koskaan. Kun me kohtaamme elämässämme vuorisaarnan surulistan, emme Jeesuksen mukaan ole silloin ollenkaan oudossa paikassa tai Isältämme hukassa, vaan me olemme juuri silloin Jumalan siunauksen alla. Siunausta ei mitata näkyvillä palkinnoilla, vaan Vapahtajan läsnäololla. Sen me saamme. Sro
Matt. 19:27
Jos luopuisin kaikesta, saisinko suuremman siunauksen? Kuultaisiinko rukoukseni tarkemmin? Usko muuttuu niin helposti kaupaksi: kun lausun oikean rukouksen, saan näkyvän vastauksen. Uhraan kaiken, saan palkaksi siunauksen. – Jeesus olisi voinut vihastua Pietarin ymmärtämättömästä kysymyksestä, mutta kärsivällisesti hän jaksaa kasvattaa seuraajaansa: opetuslapset kyllä saavat palkkansa, mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä. Inhimillinen arviointi siunauksesta, onnesta, työstä tai palkinnosta ei osu kohdalleen koskaan. Kun me kohtaamme elämässämme vuorisaarnan surulistan, emme Jeesuksen mukaan ole silloin ollenkaan oudossa paikassa tai Isältämme hukassa, vaan me olemme juuri silloin Jumalan siunauksen alla. Siunausta ei mitata näkyvillä palkinnoilla, vaan Vapahtajan läsnäololla. Sen me saamme. Sro
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kristuksen seuraajat joutuvat maksamaan hintaa.
Sitten otan käteni pois ja saat nähdä minut takaapäin, mutta minun kasvojani ei kukaan saa nähdä.
2 Moos. 33:23
Luther sanoi kunnian teologiaksi uskonnollisuutta, jossa ihminen ei tyydy olemaan Jumalan saviastiana. Kaipaus maistaa Jumalan hyvyyttä on sinänsä terveen uskon merkki. Uskova tahtoo luonnollisesti olla lähellä Herraa. Hän kaipaa Jumalan syvempää tuntemista. Jos kaipaus Jumalan suoraan kokemiseen kuitenkin kahlehtii ja vie mukanaan, siitä tulee kristityn elämän raskas pakkovalta. Tahto saada nopeita ja suoria ja selkeitä vastauksia, ”nähdä Jumala”, ohjaa elämänristin kiertämiseen. Sellainen uskonnollisuus synnyttää harhaoppeja ja polttaa vilpittömät karrelle. Kunnian sijaan meille avataan ristintie. Selkeän kuvan siitä löytää Psalmien kirjojen tunnoista. Psalmit ovat ihmisen kaipuun, ahdingon, rukousten ja kaikenlaisten kokemusten – tai niiden puuttumisen – kuvaajana voittamattomia. Jokainen löytää sieltä tunteittensa tulkin. – Kristitty on se, joka suostuu ottamaan murheensakin Jumalan hyvästä kädestä ja suostuu katselemaan Jumalan kirkkautta takaapäin.Sro
Veikkaan avauksen kirjoittajan olevan täyslutherilainen?
Saattaa olla että nämä palstan "kunnian miehet" eivät kärsi kuulla perin heille outoa teologiaa.
Minulle kirjoitus eli avaus on hyvin tuttua sen kielteisissä kohdissakin.
Onhan hän luterilainen. Suomen Raamattuopiston rehtori. Tietääseni.
Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset.
Room. 13:8
Rakkauden käsky ohjaa kristittyjä oikeaan toimintaan. Oikeiden sanojen sanomiseen, oikeiden tekojen tekemiseen ja oikeiden ajatusten ajattelemiseen. Kaikkeen tähän myös silloin, kun yhtään ei huvittaisi tai jaksaisi tai edes osaisi. Ja vielä silloinkin, kun tajuamme, että meidän sydämessämme ei värähdä pieninkään tunteenpalo toista ihmistä kohtaan. Rakastamisen vaatimus on lakina yllämme, ja sen mukaan on toimittava kaikesta huolimatta. Yksinkertaisesti siksi, että se on Jumalan pyhä käsky. Rakastamisen aloittaminen sitten kun siltä erityisesti tuntuu, tarkoittaa käytännössä ”ei koskaan”. Me tarvitsemme kehotuksen oikeaan toimintaan. Rakastamisen käsky suojelee erityisesti heikoimpia lähimmäisiämme vahvempien mielivallalta. Rakkauden käsky kutsuu asettautumaan hetkeksi toisen asemaan, katselemaan elämää toisen silmin, näkemään samaan suuntaan, jakamaan saman toivon. Sitä voi jopa jossain määrin opetella.Sro
Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.
1 Joh. 4:12
Ihmisen syvä ikävä, kaipaus toisten yhteyteen ja hyväksynnän jano kertovat rakkauden väkevästä voimasta. Jo ihmisten vajaassa maailmassa rakkaus voi olla syvää ja koskettavaa ja kaunista. Siitä huolimatta, että siihen sekoittuu kaikkea omahyväistä. Mitä mahtaakaan avautua sen takaa, että meillä on Jumala, joka ei vain rakasta täydellisesti, vaan on olemukseltaan Rakkaus, kaiken puhtaan ja oikean rakkauden alkulähde? Rakkaus, joka näkee kaiken, tietää kaiken, tuntee läpikotaisin jokaisen ihmisen ja siitä huolimatta jaksaa rakastaa meitä sammumattoman palavasti. Kuka voi tätä käsittää? Aavistuksia voimme saada Jumalan rakkauden syvyydestä hiukan kuin kasvoon osunut sadepisara muistuttaa suuresta valtamerestä, mutta emme juuri enempää. Emme tässä elämässä vielä, mutta tulevassa kyllä. Siellä rakkaus täyttää koko olemuksemme.
Rakkaushan se täyttää koko olemuksemme. Etusivun otsikoista päätellen ainakin.