Pakotteet hidastaisivat Venäjän kehityksen
Venäläisten yritysten varat kuluvat velkojen hoitoon, jos niiltä kielletään varainhankinta Euroopasta
Talous 9.9.2014 2:00
Teemu Luukka
Helsingin Sanomat
Maxim Shemetov
EU suunnittelee kieltävänsä muun muassa öljy-yhtiö Gazprom Neftin varainhankinnan Euroopan rahoitusmarkkinoilta.
Venäjän talouskehitys uhkaa pysähtyä uusien pakotteiden takia, arvioi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen neuvonantaja Laura Solanko.
Uutistoimisto Reutersin mukaan EU kieltää öljy-yhtiöiden Rosneftin ja Gazprom Neftin varainhankinnan Euroopan rahoitusmarkkinoilta. Pakotteita määrätään myös Transneftille, joka hallinnoi Venäjän öljyputkia. Maanantaina pakotteiden käyttöönottoa lykättiin.
"Eivät pakotteet Venäjää heti romahduta, mutta tulevaisuuden kasvua uudet pakotteet hidastaisivat merkittävästi. Se on se pelko tässä, että kehitys pysähtyy", Solanko sanoo.
Jo voimassa olevat Venäjän rahoitusta koskevat pakotteet hankaloittavat venäläisten yritysten ja pankkien rahoitusta. Suurin osa yritysten ja pankkien lainoista on otettu ulkomailta.
Öljy-yhtiö Rosneftin lainoista arviolta kaksi kolmasosaa on ulkomailta.
Venäläisille yrityksille ei tule akuuttia maksuvalmiusongelmaa, sillä niillä on lyhytaikaisia saatavia enemmän kuin vastattavia. Kassat eivät kuitenkaan kovin pitkään riitä.
Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten lainahanojen tiukentuminen merkitsisi silti sitä, että kassavarat menisivät merkittävältä osin lainojen maksuun ja korkoihin, koska ne eivät saisi kovin helposti uusia lainoja.
Venäläisillä yrityksillä oli viime kevään lopulla ulkomaista velkaa jopa 432 miljardia dollaria ja pankeilla 214 miljardia dollaria. Ensi vuonna venäläisten pankkien lainoja erääntyy yli 22 miljardia dollaria ja yrityksien lainoja yli 47 miljardia dollaria. Lisäksi venäläiset yritykset maksavat lainojen korkoja kuukausittain noin 1–2 miljardia dollaria.
Valtio on käytännössä velaton.
"Rahat menisivät velkojen hoitoon, eikä investointeihin jäisi rahaa", Solanko sanoo.
Solanko arvelee, että Euroopan ja Yhdysvaltojen rahoituspakotteet vaikeuttavat venäläisten yritysten mahdollisuutta ottaa lainaa myös muualta, kuten Aasiasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat rahoituslaitokset eivät halua joutua vaikeuksiin Yhdysvaltojen pankkiviranomaisten kanssa.
"Onko maailmassa sellaista merkittävää rahoituslaitosta, joka ei toimisi Yhdysvalloissa, eikä sillä olisi konttoria New Yorkissa? Laitoksien pitää miettiä, kumpi kannattaa: suututtaa Yhdysvaltojen pankkiviranomaiset vai antaa lainaa Venäjälle", Solanko sanoo.
Solanko uskoo, että jonkin verran Venäjä saisi rahoitusta ulkomailta, mutta ei välttämättä sellaisilta laitoksilta, jotka järjestävät miljardilainoja. Yritykset voivat saada rahoitusta niin, että ostaja antaa etukäteisrahoitusta.
....
Venäläisten yritysten varat kuluvat velkojen hoitoon, jos niiltä kielletään varainhankinta Euroopasta
Talous 9.9.2014 2:00
Teemu Luukka
Helsingin Sanomat
Maxim Shemetov
EU suunnittelee kieltävänsä muun muassa öljy-yhtiö Gazprom Neftin varainhankinnan Euroopan rahoitusmarkkinoilta.
Venäjän talouskehitys uhkaa pysähtyä uusien pakotteiden takia, arvioi Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen neuvonantaja Laura Solanko.
Uutistoimisto Reutersin mukaan EU kieltää öljy-yhtiöiden Rosneftin ja Gazprom Neftin varainhankinnan Euroopan rahoitusmarkkinoilta. Pakotteita määrätään myös Transneftille, joka hallinnoi Venäjän öljyputkia. Maanantaina pakotteiden käyttöönottoa lykättiin.
"Eivät pakotteet Venäjää heti romahduta, mutta tulevaisuuden kasvua uudet pakotteet hidastaisivat merkittävästi. Se on se pelko tässä, että kehitys pysähtyy", Solanko sanoo.
Jo voimassa olevat Venäjän rahoitusta koskevat pakotteet hankaloittavat venäläisten yritysten ja pankkien rahoitusta. Suurin osa yritysten ja pankkien lainoista on otettu ulkomailta.
Öljy-yhtiö Rosneftin lainoista arviolta kaksi kolmasosaa on ulkomailta.
Venäläisille yrityksille ei tule akuuttia maksuvalmiusongelmaa, sillä niillä on lyhytaikaisia saatavia enemmän kuin vastattavia. Kassat eivät kuitenkaan kovin pitkään riitä.
Eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten lainahanojen tiukentuminen merkitsisi silti sitä, että kassavarat menisivät merkittävältä osin lainojen maksuun ja korkoihin, koska ne eivät saisi kovin helposti uusia lainoja.
Venäläisillä yrityksillä oli viime kevään lopulla ulkomaista velkaa jopa 432 miljardia dollaria ja pankeilla 214 miljardia dollaria. Ensi vuonna venäläisten pankkien lainoja erääntyy yli 22 miljardia dollaria ja yrityksien lainoja yli 47 miljardia dollaria. Lisäksi venäläiset yritykset maksavat lainojen korkoja kuukausittain noin 1–2 miljardia dollaria.
Valtio on käytännössä velaton.
"Rahat menisivät velkojen hoitoon, eikä investointeihin jäisi rahaa", Solanko sanoo.
Solanko arvelee, että Euroopan ja Yhdysvaltojen rahoituspakotteet vaikeuttavat venäläisten yritysten mahdollisuutta ottaa lainaa myös muualta, kuten Aasiasta. Kansainvälisillä markkinoilla toimivat rahoituslaitokset eivät halua joutua vaikeuksiin Yhdysvaltojen pankkiviranomaisten kanssa.
"Onko maailmassa sellaista merkittävää rahoituslaitosta, joka ei toimisi Yhdysvalloissa, eikä sillä olisi konttoria New Yorkissa? Laitoksien pitää miettiä, kumpi kannattaa: suututtaa Yhdysvaltojen pankkiviranomaiset vai antaa lainaa Venäjälle", Solanko sanoo.
Solanko uskoo, että jonkin verran Venäjä saisi rahoitusta ulkomailta, mutta ei välttämättä sellaisilta laitoksilta, jotka järjestävät miljardilainoja. Yritykset voivat saada rahoitusta niin, että ostaja antaa etukäteisrahoitusta.
....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Osa 2;
Venäläinen professori Sergei Guriev arveli elokuussa ruotsalaislehti Dagens Industrissa, että Venäjän omat varat riittäisivät noin neljäksi vuodeksi, jos EU ja Yhdysvallat panevat lainahanat kiinni.
Yritykset saisivat venäläisiltä pankeilta lainaa jonkin verran, mutta ne eivät voi korvata ulkomaisia rahoitusmarkkinoita kuin vain pieneltä osin ja vain ehkä joksikin vuosiksi.
Valtion suuret rahavarat hupenisivat hissukseen, jos pakotteet jatkuvat pitkään. Venäjän raaka-ainevienti on kasvattanut maan keskuspankin valuuttavarannon 467 miljardiin dollariin.
Valuuttavarantoa voi käyttää kriiseihin, sillä Venäjän ei tarvitse enää valuuttavarantoaan ruplan kurssin pönkittämiseen, ainakaan teoriassa. Ruplan arvo on määräytynyt markkinoilla vapaasti jo pari kuukautta. Ensi vuoden alusta lähtien rupla on virallisesti kelluva valuutta.
Rahoituskriisissä Venäjä voi ottaa käyttöön valuuttavarantoon laskettavia valtavia rahastojaan. Toinen on kansallinen hyvinvointirahasto ja toinen reservirahasto. Molemmissa on noin 87 miljardia dollaria rahaa.
Kansallisen hyvinvointirahaston keskeinen tehtävä on turvata venäläisten eläkkeet, joten sen käyttö saattaa hermostuttaa kansaa. Reservirahasto on tarkoitettu taloussuhdanteiden tasoittamiseen, ja se otettaisiin todennäköisesti ensin käyttöön.
Keskuspankki voi rahoittaa jonkin aikaa pankkeja ja pankit yrityksiä, mutta ei loputtomiin.
"Pankit voisivat rahoittaa lyhennyksensä kassavaroilla, purkamalla ylimääräisiä reservitalletuksia keskuspankissa sekä purkamalla suuria talletuksiaan länsipankeissa ja länsivaluutoissa. Pankkien ulkomainen velka on pienempi kuin pankkien ulkomaiset omaisuuserät", Solanko sanoo.
Pidemmän päälle yritysten rahoitusongelmat näkyisivät kansalaisten elämässä. Yritykset eivät laajentaisi liiketoimintaansa, uusia yrityksiä ei perustettaisi, ihmisiä ei palkattaisi töihin ja palkat eivät kasvaisi.
Jos rahastot käytettäisiin loppuun, ainakin eläkkeiden osalta ne pitäisi koota uudelleen.
Noin puolet Venäjän valtion budjetista perustuu öljytuloihin. Jos öljyn hinta nousee tai pysyy nykyisellään, valtio rahoitustilanne pysyy kohtalaisen vakaana. Ukrainan sota ei ole nostanut öljyn hintaa, mutta pahetessaan se voisi auttaa venäjän valuuttatulojen saantia, koska öljyn hinta kallistuisi.
Kyllä russakatkin oppivat kunnioittamaan yleisiä pelisääntöjä kun tulee vilu ja nälkä. Siinä saa Stubbit ja Canerwat Cataloisen kanssa käydä kauppaa sitten venäläisten omilla pelisäännöillä.
Putin hykertelee tyytyväisenä kun näkee kuinka EU:n pikkupojat riitelevät hiekkalaatikollaan.
Mahtaa olla kalpeita poikia Fortumin johdossa ?
"Kyllä russakatkin oppivat kunnioittamaan yleisiä pelisääntöjä kun tulee vilu ja nälkä. "