Aamulehti 19.10 mielipidesivu:
PELTORAIVIOT OVAT VASTOIN EUROOPAN UNIONIN TAVOITTEITA
Oli ilo lukea (Al 9.10) MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtajan Visa Merikosken
vastaus Aamulehdessä aikaisemmin olleisiin kirjoituksiin.
Merikoski on oikeassa siinä, että pirkanmaalaiset viljelijät ovat joutuneet kärsimään muualla harjoitetusta pellonraivauksesta, heidän tukiaan on leikattu pellonraivaajien hyväksi.
Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tehtiin viljelijöille selväksi, että tukien piiriin otetaan vain v. 1991 viljelyksessä tai viljelemättömyyssopimuksen alaisina olevia peltoja.
Kuitenkin lähinnä Pohjamaan tuottajaliittojen ja MTK:n johtokunnan toimesta alettiin raivioille juonia tukia, mitkä otettiin yhteisestä tukipotista muilta leikaten kuten Merikoskikin aivan oikein toteaa.
Syyttävä sormi osoittaa nimenomaan MTK:n suuntaan.
Samat tahot ovat olleet myös juonimassa pohjoisen tuen ehtoihin oleellisen muutoksen. EU-liittymissopimuksessa pohjoisen tuen maksamisen ehtona oli, että tuotanto ei saa siirtyä AB-alueelta C-alueelle eikä tuotanto saa C-alueella
kasvaa. Tähän tuli MTK:n junailemana muutos, nyt tuotanto saa kasvaa C-tukialueella lähes rajatta. Tämä on mahdollistanut myös valtavat pellonraivaukset ja kotieläintuotannon kasvun yhdessä etelästä rosvottujen
investointitukien kanssa.
Lipposen hallituksen maatalousministeri Jari Koskinen neuvotteli EU:n kanssa ensi vuoden alusta toteutuvan LFA-korotuksen, suuruudeltaan 50 e/ha.
Nyt MTK ja Vanhasen hallitus ovat esittäneet EU-komissiolle tuon korotuksen toteuttamista
siten, että kotieläintilojen LFA nousee 125 e/ha, nurmelle tulee vielä tämän päälle 40 e/ha, viljatilojen korotus jää 15 euroon/ha. MTK:n tulkinnan mukaan päädytään keskimäärin 50 e/ha korotukseen.
Tähän asti kotieläintila on saanut viljahehtaarilleen 40 euroa enemmän tukea
kuin viljatila samanlaiselle viljahehtaarille, tänä vuonna tuo ero kasvaa vielä keskimäärin 15 e/ha, viljalajista riippuen.
Tämä on seurausta siitä, että ministeri Korkeaoja muutti viljan kansallisen tuen ympäristötuen lisäosaksi, vaikka EU ei vaatinut muutosta vielä tälle vuodelle.
Asialla oli MTK:n hiljainen hyväksyntä.
EU aikoo leikata ensi vuodesta lähtien cap-tukea 3-5% joka vuosi, aina vuoteen 2012 asti. Yhdessä MTK:n aiheuttaman viljan cap-tuen lähes 10 % leikkauksen kanssa tämä tietää melkoista lovea viljatilojen tukiin.
Viljanviljelijät ovat kummeksuneet sitä, että Agenda2000 -yhteydessä viljatilalle suunniteltu toinen tukeen oikeuttava ympäristölisätoimenpide
jätettiin pois, koska rahaa ei siihen löytynyt. Kuitenkin samanaikaisesti löytyi rahaa kotieläintilojen korkeisiin viljan ympäristötukiin, samoin
raivioitten tukiin.
Kuten Merikoski toteaa, nyt MTK kehottaa merkitsemään pellon vuokrasopimukseen,
kenelle tukioikeus tulee kuulumaan.
On hienoa todeta, että asian ympärille
noussut kohu on pakottanut MTK:n luopumaan keväisestä esityksestään, missä
ehdottomasti kielletiin tukioikeuden palautuminen maanomistajalle vuokrakauden
päättyessä.
EU:n tukiuudistuksen tarkoituksena on ylituotannon ja tukioikeuden piirissä
olevan pellon vähentäminen. Keinoina tähän käytetään mm. sitä, että aina kun peltoa myydään tai vuokrataan, muutama prosentti tukioikeudesta otetaan kansalliseen varantoon.
Lisäksi vuokrakauden päättymisen jälkeen voi
vuokralainen pitää tukioikeutta käyttämättömänä kolme vuotta, ja vasta sitten se on myytävä.
Paljonko tukioikeudetonta peltoa tällöin on ja mikä on tukioikeuden hinta
pörssissä, jää nähtäväksi.
MTK:n junailemat peltoraiviot ja C-alueen tuotannon kova kasvu lyövät pahasti korville EU:n tavoitteita.
Ruotsi siirtyy jo ensi vuonna tukiuudistuksen piiriin, tällä hetkellä siellä
peltovuokra-asiat ovat sekaisin, vuokrat ovat nousseet ja maanomistajat ovat itse ryhtyneet viljelemään peltojaan.
Myös metsätaloudella on uhkia näkyvissä, metsän kiinteistövero on tulossa.
Eräs keskustan johtohenkilöistä kertoi kesän maatalousnäyttelyssä, että keskusta
aikoo toteuttaa metsän kiinteistöveron heti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Ideana on, että kaupunkilaismetsänomistajien rahoja siirretään rapakuntoisien maaseutukuntien talouden paikkaamiseen. Asialla on tiettävästi
MTK:n hiljainen hyväksyntä, muodollisten vastalauseitten jälkeen.
Nimim. "Etelän viljelijä"
PELTORAIVIOT OVAT VASTOIN EUROOPAN UNIONIN TAVOITTEITA
Oli ilo lukea (Al 9.10) MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtajan Visa Merikosken
vastaus Aamulehdessä aikaisemmin olleisiin kirjoituksiin.
Merikoski on oikeassa siinä, että pirkanmaalaiset viljelijät ovat joutuneet kärsimään muualla harjoitetusta pellonraivauksesta, heidän tukiaan on leikattu pellonraivaajien hyväksi.
Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tehtiin viljelijöille selväksi, että tukien piiriin otetaan vain v. 1991 viljelyksessä tai viljelemättömyyssopimuksen alaisina olevia peltoja.
Kuitenkin lähinnä Pohjamaan tuottajaliittojen ja MTK:n johtokunnan toimesta alettiin raivioille juonia tukia, mitkä otettiin yhteisestä tukipotista muilta leikaten kuten Merikoskikin aivan oikein toteaa.
Syyttävä sormi osoittaa nimenomaan MTK:n suuntaan.
Samat tahot ovat olleet myös juonimassa pohjoisen tuen ehtoihin oleellisen muutoksen. EU-liittymissopimuksessa pohjoisen tuen maksamisen ehtona oli, että tuotanto ei saa siirtyä AB-alueelta C-alueelle eikä tuotanto saa C-alueella
kasvaa. Tähän tuli MTK:n junailemana muutos, nyt tuotanto saa kasvaa C-tukialueella lähes rajatta. Tämä on mahdollistanut myös valtavat pellonraivaukset ja kotieläintuotannon kasvun yhdessä etelästä rosvottujen
investointitukien kanssa.
Lipposen hallituksen maatalousministeri Jari Koskinen neuvotteli EU:n kanssa ensi vuoden alusta toteutuvan LFA-korotuksen, suuruudeltaan 50 e/ha.
Nyt MTK ja Vanhasen hallitus ovat esittäneet EU-komissiolle tuon korotuksen toteuttamista
siten, että kotieläintilojen LFA nousee 125 e/ha, nurmelle tulee vielä tämän päälle 40 e/ha, viljatilojen korotus jää 15 euroon/ha. MTK:n tulkinnan mukaan päädytään keskimäärin 50 e/ha korotukseen.
Tähän asti kotieläintila on saanut viljahehtaarilleen 40 euroa enemmän tukea
kuin viljatila samanlaiselle viljahehtaarille, tänä vuonna tuo ero kasvaa vielä keskimäärin 15 e/ha, viljalajista riippuen.
Tämä on seurausta siitä, että ministeri Korkeaoja muutti viljan kansallisen tuen ympäristötuen lisäosaksi, vaikka EU ei vaatinut muutosta vielä tälle vuodelle.
Asialla oli MTK:n hiljainen hyväksyntä.
EU aikoo leikata ensi vuodesta lähtien cap-tukea 3-5% joka vuosi, aina vuoteen 2012 asti. Yhdessä MTK:n aiheuttaman viljan cap-tuen lähes 10 % leikkauksen kanssa tämä tietää melkoista lovea viljatilojen tukiin.
Viljanviljelijät ovat kummeksuneet sitä, että Agenda2000 -yhteydessä viljatilalle suunniteltu toinen tukeen oikeuttava ympäristölisätoimenpide
jätettiin pois, koska rahaa ei siihen löytynyt. Kuitenkin samanaikaisesti löytyi rahaa kotieläintilojen korkeisiin viljan ympäristötukiin, samoin
raivioitten tukiin.
Kuten Merikoski toteaa, nyt MTK kehottaa merkitsemään pellon vuokrasopimukseen,
kenelle tukioikeus tulee kuulumaan.
On hienoa todeta, että asian ympärille
noussut kohu on pakottanut MTK:n luopumaan keväisestä esityksestään, missä
ehdottomasti kielletiin tukioikeuden palautuminen maanomistajalle vuokrakauden
päättyessä.
EU:n tukiuudistuksen tarkoituksena on ylituotannon ja tukioikeuden piirissä
olevan pellon vähentäminen. Keinoina tähän käytetään mm. sitä, että aina kun peltoa myydään tai vuokrataan, muutama prosentti tukioikeudesta otetaan kansalliseen varantoon.
Lisäksi vuokrakauden päättymisen jälkeen voi
vuokralainen pitää tukioikeutta käyttämättömänä kolme vuotta, ja vasta sitten se on myytävä.
Paljonko tukioikeudetonta peltoa tällöin on ja mikä on tukioikeuden hinta
pörssissä, jää nähtäväksi.
MTK:n junailemat peltoraiviot ja C-alueen tuotannon kova kasvu lyövät pahasti korville EU:n tavoitteita.
Ruotsi siirtyy jo ensi vuonna tukiuudistuksen piiriin, tällä hetkellä siellä
peltovuokra-asiat ovat sekaisin, vuokrat ovat nousseet ja maanomistajat ovat itse ryhtyneet viljelemään peltojaan.
Myös metsätaloudella on uhkia näkyvissä, metsän kiinteistövero on tulossa.
Eräs keskustan johtohenkilöistä kertoi kesän maatalousnäyttelyssä, että keskusta
aikoo toteuttaa metsän kiinteistöveron heti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Ideana on, että kaupunkilaismetsänomistajien rahoja siirretään rapakuntoisien maaseutukuntien talouden paikkaamiseen. Asialla on tiettävästi
MTK:n hiljainen hyväksyntä, muodollisten vastalauseitten jälkeen.
Nimim. "Etelän viljelijä"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomi24 saitin kepusivuilla kirjoittaa tänään nimimerkki "Jarmo" , eräs äärikepulainen, näin:
"Suomessa Metsän kiinteistöveroa ollaan suunnittelemassa vain sellaiselle metsänomistukselle, jossa metsänomistaja ei asu paikkakunnalla. Kiinteistövero olisi kunnan verotuloa.
Toisaalta myös veroa maksava maanomistaja voisi kieltää jokamiehen oikeudet mailtaan. "
Kepulaista hölmöilyä: joillekin veroa, joillekin ei.
Jarmo kirjoittaa höpöjä, että muka toispaikkakuntalaisille vero, muille ei.
Useilla viljelijöilläkin saattaa olla metsää toisen kunnan alueella.
Höpöjä sekin, että jonkin metsälön jokamiehenoikeudet poistetaan, jonkin ei!!!!!
Ei, kyllä kaiken takana on juoni, millä kepu laittaa kaikki metsät kiinteistöverolle ja rahat annetaan rapakuntoisille kepukunnille, kuten Aamulehden kirjoituksessakin mainitaan.
Eikä jokamiehenoikeuksia silti poisteta.
kokoomuksen lyhytaikaisen maatalousministerin Jari Koskisen ministeriaikainen vastaus seuraavaan kysymykseen
"Onko maidontuottajien ja viljanviljelijöiden tukitasot sopusoinnussa työmäärän kanssa?
Jari Koskinen; Kyllä tuet ovat kohtalaisesti sopusoinnussa."