Tässä piispa Häkkisen avajaispuhe piispainkokouksesta 9.9.
Se kuvastaa hyvin sitä, miten omissa maailmoissaan piispat elävät ja miten ylivoimaisen edessä he ovat kirkostaeroamisvirran jatkuessa loputtomana ja kirkkoveneen natistessa liitoksissaan.
http://www.kotimaa24.fi/mika-on-kirkkomme-tie-naivettya-vai-sailya-elinvoimaisena/
Laihoiksi lääkkeiksi kirkon näivettymisen esteeksi Häkkinen esittää Raamatussa, dogmeissa ja kirkon (piispan)virkarakenteissa pysymistä:
"Kuten edellä olen todennut, Teinosen mukaan ratkaisevin tekijä Suomen kirkon tulevaisuudelle on uskollisuus apostoliselle uskolle ja konstituutiolle. Ei liene sattuma, että 1900-luvun lopun dogmatiikan professorin ja 200-luvulla eläneen ensimmäisen kristillisen dogmaatikon, kirkkoisä Irenaeuksen opettamat kriteerit ovat yhtenevät. Teinonen korosti dogmaa, Raamattua ja virkaa. Irenaeuksen mukaan totuus on erotettavissa valheesta ja kehälliset asiat olennaisista kolmen kriteerin avulla: 1. Raamattu, 2. uskontunnustus ja keskeinen dogma sekä 3. apostolinen traditio, jonka palvelijana piispan virka toimii.
Dosentti Sammeli Juntunen on korostanut, että mikään kolmesta kriteeristä ei toimi yksin, vaan tarvitsee kahta muuta.Vain näiden kolmen elävässä, käytännön vuorovaikutuksessa voi toteutua kaksi olennaisen tärkeää asiaa. Yhtäältä kirkon tulee pysyä opetuksessaan uskollisena Jumalalle ja hänen alkuperäiselle evankeliumilleen Kristuksesta, toisaalta kirkon opetuksen tulee pysyä merkityksellisenä nykypäivän kysymyksille, ongelmille ja ihmiskunnan yhä lisääntyvälle tiedolle. Mielelläni yhdyn tähän näkemykseen. Siten luterilaisuus voi säilyttää elinvoimaisuutensa ja sisäisen integriteettinsä. Siten Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on reformaation kirkkona tulevaisuus.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuus ei ole ensisijaisesti riippuvainen jäsenkehityksestä, taloudesta tai rakenteista. Kysymys on ennen kaikkea siitä, pysyykö kirkko kirkkona".
- Tästä kuultaa se näkemys, että vapaamielisyys ja moniäänisyys hajoittaa ja näivettää kirkon. Häkkinen näyttäisi haluavan yksiäänisen kirkon, ja varmaan myöspakkojäsenyyden ja -ehtoolliset sekä kinkerit takaisin, vaikka ei sitä ääneen kehtaa sanoakaan. (Extra ecclesiam nulla salus )
Se kuvastaa hyvin sitä, miten omissa maailmoissaan piispat elävät ja miten ylivoimaisen edessä he ovat kirkostaeroamisvirran jatkuessa loputtomana ja kirkkoveneen natistessa liitoksissaan.
http://www.kotimaa24.fi/mika-on-kirkkomme-tie-naivettya-vai-sailya-elinvoimaisena/
Laihoiksi lääkkeiksi kirkon näivettymisen esteeksi Häkkinen esittää Raamatussa, dogmeissa ja kirkon (piispan)virkarakenteissa pysymistä:
"Kuten edellä olen todennut, Teinosen mukaan ratkaisevin tekijä Suomen kirkon tulevaisuudelle on uskollisuus apostoliselle uskolle ja konstituutiolle. Ei liene sattuma, että 1900-luvun lopun dogmatiikan professorin ja 200-luvulla eläneen ensimmäisen kristillisen dogmaatikon, kirkkoisä Irenaeuksen opettamat kriteerit ovat yhtenevät. Teinonen korosti dogmaa, Raamattua ja virkaa. Irenaeuksen mukaan totuus on erotettavissa valheesta ja kehälliset asiat olennaisista kolmen kriteerin avulla: 1. Raamattu, 2. uskontunnustus ja keskeinen dogma sekä 3. apostolinen traditio, jonka palvelijana piispan virka toimii.
Dosentti Sammeli Juntunen on korostanut, että mikään kolmesta kriteeristä ei toimi yksin, vaan tarvitsee kahta muuta.Vain näiden kolmen elävässä, käytännön vuorovaikutuksessa voi toteutua kaksi olennaisen tärkeää asiaa. Yhtäältä kirkon tulee pysyä opetuksessaan uskollisena Jumalalle ja hänen alkuperäiselle evankeliumilleen Kristuksesta, toisaalta kirkon opetuksen tulee pysyä merkityksellisenä nykypäivän kysymyksille, ongelmille ja ihmiskunnan yhä lisääntyvälle tiedolle. Mielelläni yhdyn tähän näkemykseen. Siten luterilaisuus voi säilyttää elinvoimaisuutensa ja sisäisen integriteettinsä. Siten Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on reformaation kirkkona tulevaisuus.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuus ei ole ensisijaisesti riippuvainen jäsenkehityksestä, taloudesta tai rakenteista. Kysymys on ennen kaikkea siitä, pysyykö kirkko kirkkona".
- Tästä kuultaa se näkemys, että vapaamielisyys ja moniäänisyys hajoittaa ja näivettää kirkon. Häkkinen näyttäisi haluavan yksiäänisen kirkon, ja varmaan myöspakkojäsenyyden ja -ehtoolliset sekä kinkerit takaisin, vaikka ei sitä ääneen kehtaa sanoakaan. (Extra ecclesiam nulla salus )
Vastaukset 28
Vanhimmat
No ei teidän kanssa kyllä mistään mitään tule, kun tämäkin teksti tulkitaan tuolla tavalla. Ja mitä virkaa tuolla on, jos yksi piispa noin sanoo, jos koko muu joukko puhuu muuta. Eikö siellä sitten saa enää olla yhtäkään vähän kristinuskoon päin viittaavaa sanomaa enää ollenkaan? Te olette aivan samanlaisia kuin ateistit. Vaikka ateistien kanssa puhuisi kuinka sovittelevasti, sieltä heitetään vain lokaa päälle. Minkäänlaista keskusteluyhteyttä ei löydy.
Enkä kyllä todellakaan lukenut tekstistä mitään kinkereitä, päinvastoin siellä mainitaan erittäin selkeästi myös nykyaika. Mutta jos toisessa päässä halutaan kirkosta jo kokonaan ilman sanomaa oleva, kyllä tässä vaikeuksia ymmärrettävästi tulee.
Mielestäni sanottiin, että saako kirkko pitää vielä lievennetyn, kaikin puolin laimennetun sanomansa, mutta ei näemmä sitäkään.
On paljon ihmisiä, jotka eivät ole käyneet kirkossa eivätkä tiedä sen toiminnasta mitään. Täten he ymmärrettävästi luulevat, että siellä vielä on kinkerit ja kun media vielä uskottelee tällaista, kun sinne sitten mennään häihin ja muihin vastaaviin, kinkerit ovat niin tiukasti päässä, ettei huomata, että papithan hyppivät ihan yleisön pillin mukaan. Sen, joka käy siellä sitten kerran häissä eläissään. Mitä nyt vielä tarvitaan? Se että toki Raamatusta voidaan yksi lause ehkä lukea, voi toki järkyttää monia syvästi. Mutta noin päällisin puolin, vaikka alttarin taakse ja seinille hyppisitte, teitä taputetaan päähän. Kyllä tämän joukon kanssa, jolla ei itsellään ole mitään itsekritiikkiä enää, on erittäin vaikea saada minkäänlaista yhteyttä. Se on ihan sama, vaikka kuinka syvään yleisölle papit pokkaisivat, mädät tomaatit lentelisivät kuitenkin alttaritaululle ja krusifiksille ja vaikka minne. Ja vaikka papit, kristityt ja muut olisivat pihalla jalkapuussa, ette te olisi tyytyväisiä. Jotain natkutettavaa te löytäisitte. Sinäkin tulit ihan hysteeriseksi lievästi kristinuskoon viittaavasta maininnasta.
Kuule hei. Tuo juutas on ateisti. Vaikuttaa siltä kuin luulisit hänen olevan liberaalikristitty.
Ei vaan tiedän, että puhun yleisön kanssa. Sen, joka nykyään määräilee kirkossa ja on allerginen pienestäkin kristinuskon vivahteesta.
Esim. tämä Häkkinen ja Sammeli Juntunen hyväksyvät naispappeuden, ja ovat tyytyneet näemmä rukoukseenkin, mutta ei kelpaa.
Joku mainitsi sivumennen kirkon varsinaisen sanoman, ja tultiin hysteerisiksi. Nyt on muka moniäänisyys kadonnut. Eli ilmiselvästi, pientäkään ääntä, hentoa, kristinuskon puolesta ei saa kuulua. Eli siis moniäänisyys: kristinuskon rippeet pois kirkosta. Ja vieläpä ateistit määräämässä tästä. Siis jos ette tiedä, että tätä se moniäänisyys tarkoittaa yleisölle. Ymmärrettävästi olen itse siis seuraavaksi vuorossa häädettävien joukossa. Häkkinen ja Sammeli Juntunen puhuvat asiaa. Mutta kaipa tämä alkoi siitä, kun tehtiin kaikista muista äärifanaatikoita Hesarin ja muiden kätyreiden avulla, joten tässä sitä nyt sitten ollaan. Seuraavaksi vaaditaan, että tuo porukka pitää saada ulos. Et taida olla tilanteen tasalla? Sitten alkaa paniikkireaktio ja kirkolliskokouksessa taas määrätään, että yeah, seuraavaksi tuo porukka ulos. Kirkon ilmiselvästi yrittävät kaapata jotkut muut tahot, mutta libuilla ei vain sytytä. Toki puolestani sinne voidaan järjestää kaiken maailman leikkiosastojakin ihmisille.
Niitä leikkiosastoja, joille kukaan ei sitten tule leikkimään eikä ole kiinnostunutkaan, ja lähteä siltikin kirkosta, vaikka eivät olisi täysiä jumalankieltäjiäkään.
Tämänkö takia kannattaa siis menettää kristinuskon sanoma?
Toki ei ajalle mitään voi, tämän kirkon aika on ilmeisesti sammua. Huvittavinta on, kun jotkut innokkaimmat luulevat tekevänsä uutta kristinuskoa ja ovat iloisia ja onnellisia.
Media on tehokas mustamaalaaja, eikä sitä pidä aliarvioida. Sinne onkin pesiytynyt paljon ateisteja.
>
Eikö todellakin olisi viisaampaa luopua reformaation ikeestä, joka on täysin turha rasite. Eikö olisi viisaampaa luopua Lutherista ja hänen opistaan? Silloin luterilaisuus ei enää olisikaan vain luterilaisuutta, vaan siitä voisi tulla oikea osa Kirkkoa!
Toivoisin viisautta kaikenlaisissa selityksissä näiltä oppineilta viranhaltijoilta, jotka eivät ole oikeita piispoja muuten kuin luterilaisessa mielessä.
Ehdottaisin katoliselle kirkolle pappien selibaatista luopumista. Teille on tullut suksellioltaan sangen omituisia pappeja.
Ajattele nyt, sakramentti teillä ja minkälaisia suksessioltaan omituisia pappeja hakeutunut teille töihin. Ei teidän kirkko kestä enää yhtään skandaalia.
Miten teille saisi vähän viisautta.
Eikö sinua todellakaan yhtään hävetä? Teidän kirkossa on sakramentti, kun pappi vihitään töihin. Siitä on seurannut, tuota selibaatista, jonka voisitte purkaa, koska se ei ole dogmi, 1/3 papeista avoliitossa (esim. taloudenhoitajansa kanssa), 1/3 gay-baareissa, 1/3 lasten ja nuorten kimpussa. Hmmm....No ehkä hieman liioittelen, mutta en paljon. Loput ovatkin sitten käyneet prostituoiduilla ilotalossa. No leikki leikkinä. Todennäköisesti noin 40 % on kestänyt selibaatin, mutta heistäkin monet kärsineet kohtuuttomasti. Pappeja ette tule saamaan, koska kukaan ei halua naimattomuutta enää.
Sen lisäksi se on aiheuttanut sairaalloisen ehkäisyetiikan, eli lapsia 20 köyhälle latinalaisamerikkalaiselle, katulapsia ja hylättyjä. Prostituoduksi myymistä jne. Muista rikoksista en viitsi puhua, kuten mafiosojen kanssa veljeilystä jne.
Ari Puonti kirjoitti viime viikon Ristin Voitossa, että katolisen kirkon suurin osa papeista ovat homoseksuaaleja, koska heterot eivät papeiksi enää ala kun eivät saisi mennä naimisiin. Puonnin mukaan tästä johtuu se, että katolisen kirkon pedofilipapeista 80% on homoseksuaaleja. Toinen vaihtohan olisi että 80% homoseksuaaleista on aina pedofilejä?
Itse asiassa teidän kirkossa, joka puhuu virallisesti avioliiton puolesta, ja se on sakramentti, käytännössä avioliittoa on suorastaan purettu. Tavallinen kansakin on elänyt käytännössä jo aiemmin aina myös vaimon lisäksi myös rakastajatar, nyt se on vain sitten sallittu toisinkin päin.
Toivottavasti tuo vanhurskauttamisjulistus lopultakin aukenisi teille, ei täällä todellakaan kukaan pelastu ilman Kristusta ja vain ja ainoastaan Hänen tähtensä.
Aivan, olen siinä teidän kanssanne aivan samaa mieltä. Seurakuntapappien selibaatilla ei ole mitään perusteita ja se on jo vienyt koko roomalais-katolisen kirkon suuriin vaikeuksiin.
Tavallisten seurakuntapappien kuuluu olla kristinuskon perinteen mukaan naimisissa olevia miehiä, vain kerran avioituneita yhden naisen miehiä. Selibaatissa eläviä pappeja voi tietenkin olla myös seurakunnissa, mutta yleensä he kuuluvat luostareiden papistoon.
Luterilaisuudessa ei tietenkään ole luostareiden papistoa, mutta teidän pitää sitten soveltaa vaikka pappeus ei luterilaisuudessa olekaan sama asia kuin kristinuskossa. Teillä papit voivat myös erota avioliitostaan ja pappeus vain jatkuu. Luterilainen pappeus onkin lähinnä ammatti ja virkamiehen virkatyö.
Kiitos. Onneksi sentään ymmärsit. Ehdin jo tuolla tuoda lisää perusteluita.
Mitä tuohon loppuun sanot, onko tuokaan järkevää, sillä teilläkin on käytännössä eronneita pappeja (on voinut olla useampikin rakastaja papeilla ja usko tai älä , näin Jumala sen näkee) ja vielä pahempia. Katsos kun Jumala näkee kaiken. En väitä, että mitkään erot olisivat hyviä, eikä teidän varmaan kannata lähteä johonkin naispappeuteen sikäli lähteä, että sittenhän niitä eroja tulla alkaa, kun toisen pappispuoliso alkaa kiinnostaa työtoverina. Mutta tämä on vain käytännön määräys, eikä mikään kadotukseen johtava, koska Jumala on kenties tiennyt seuraukset. Toisaalta täällä ollaan alettu naispappeuteen siksi, että meillä taas ei riitä miespappeja ja sen lisäksi tehän Marialla korvaatte sen naisosuuden, meillä ei ole sellaista tarvetta.
Olkaa hyvä vain! Tosin olen nyt ymmärtänyt teidän ymmärtävän jotain aivan väärin. Te kuvittelette tietävänne kenelle kirjoitatte, vaikka teidän kuvitelmanne perustuukin puhtaasti luullun ymmärtämiseen.
Missään vaiheessa en ole itse kertonut teille mitään omasta taustastani, vain ajattelustani, joka taas perustuu asioiden tietämiseen.
Ihan vain selvyyden vuoksi voisitte myös välillä kertoa, miksi te minua oikein luulette?
Mutta tosiaankin. Kristityillä on pyhä Maria, Jumalan Äiti, Jumalan Synnyttäjä, Neitsyt Maria, nimiä on useita. Totta kai kristityt kunnioittavat suuresti Mariaa!
Jos luette rukouksen Jumalan Äidille, ette varmasti tekään voi muuta todeta kuin miten kaunis se on. Jo sen takia on hyvä lukea koko kristikunnan tärkeintä rukousta, koko kristitty Kirkko rukoilee joka päivä samalla tavalla. Ja on hyvin outoa, jos luterilaiset eivät ymmärrä tätä rukousta.
Iloitse, Jumalan Äiti, Neitsyt, armoitettu Maria!
Herra on Sinun kanssasi.
Siunattu olet Sinä naisten joukossa
ja siunattu on Sinun kohtusi hedelmä,
sillä Sinä olet synnyttänyt sielujemme Pelastajan.
Ei minulla ole mitään Mariaa vastaan, tottakai kunnioitan häntä. Mutta mariologianne on aika ylikypsynyt ja aika kulttuurisidonnainen, sitä tarkoitin että teillä on suurempi tarve kehittää madonna-hahmoa ymmärrettävästi sovinistisessa kulttuurissa, jossa usein isäänkin on etäinen suhde, ja äiti on se kiva, joten olette siis tarvinnut naispuolta kirkkoon. Jotkut teistä aikovat mennä Marialla taivaaseen, eli se on siis ylikypsynyt. En sitä sano, saatte pitää sen. Ei tässä mistään taustoista nyt ole puhuttu. Oli ihan hyvä, että ymmärsit tuon selibaattiasian. Kun saataisiin vielä muitakin katolilaisia ymmärtämään ja todella muuttamaan se. Luterilaisessa kirkossa on toki liikaakin sivuutettu Maria, eli meillä on sitten taas alikehittynyt mariologia, tai paremminkin kokonaan pois jäänyt Maria. En silti usko, että Häntä tänne enää lanseerataan uudestaan ja täällä on tosiaan kiireisempää tehtävää tällä hetkellä. Kun jotkut länsimaiset ihmiset saisi nyt uskomaan Kristukseenkin ensin, nythän on niin , että samoin kuin teidän maallistuneet jäsenenne, meidänkin uskovat vain jumaluuteen, mutta he yrittävät hävittää Kristusta ulos kristinuskosta ja jopa jotkut papitkin. Joten varmaan ymmärrät, että vaikka pidättekin kulissilaitosta yllä, valitettavan suuri osa on jättänyt jo koko asian, eikä papeistakaan aina voi tietää, uskovatko he enää yhtään mihinkään. Sikäli ihmettelen, miksi meidän kanssamme riitelet, vai luuletko että kristittyjä on länsimaissa isokin porukka? Ei tässä nyt enää ole aikaa pikkuyksityiskohdista natkuttaa. Mutta kaipa siinä niin käy, että teidän sitkeimpien riitelijöiden kanssa kun sitten lopulta kourallinen on jäljellä, siellä sitten vieläkin halveksutte toisianne ja riitelette ja samalla sitten ollaan jo vainoissakin. Näinhän alkukristityilläkin oli. Siellä oli aina muutamia hankalia jäseniä, jotka saivat kunnon tappelun aikaan pienessä muutenkin vainotussa porukassa.
Koko kristikunnan tärkein rukous. Ei tuo ole kristikunnan tärkein, tarpeellinen kyllä ja kaunis, mutta ei tärkein. Eli Maria taas Kristuksen edelle.
Varmaan lukisin itse enemmän Maria-rukousta, jos ei katolisten ylikypsynyt mariologia olisi saanut itseäni melkeinpä kammoamaan rukousta.
Eikä kristinusko ole pelkkää sievistelyä ja kauniiden rukousten lukemista. Toivottavasti osaat näiden rukousten lisäksi rukoilla jotain myös omin sanoinkin.
Ja muista: Tässä on nyt kyse siitä, että en ole koskaan tullut palstallenne vihjaamaan yhtään mistään liiallisista mariologioistanne, vaan sinä olet nyt luterilaisuus-palstalla, ja tämä ei ole luterilaisuuden parjauspalsta. Aivan kuten teilläkin, teiltä poistetaan, jos sinne joku parjaamaan tulee. Joten en ymmärrä, mistä olet saanut päähäsi, että minun pitäisi vielä nyt sitten täällä olla sanomatta mitään. Erikoisesti kun teidän hedelmänne eivät ole olleet yhtään sen parempia kuin luterilaisuudenkaan. Nimi luterilaisuus ehkä hämää sinua vähän. Olen kristitty, ja sattumoisin luterilainen. En lue Lutheria aamupalaksi. Enkä ala rukoilemaan muitakaan pyhiä, kuten teillä on tapana. Jos on vaiva, rukoilen Jumalaa ja rakasta Kristustani. Minusta olisi hankala, jos jokin vaiva olisi ja minun pitäisi tietää, mitä pyhää tässä nyt pitää rukoilla. Pyhät toki hallitsevat Kristuksen kanssa, mutta minulta näkemättömissä, joten en voi tietää, jos joku erehtyväinen ihminen on kanonisoinut jonkun pyhäksi, joka ei olekaan pyhä.
Kannattaa tutustua tuohon Häkkisen puheeseen. Siinä on paljon asioita, joita itsekin olen täällä esiintuonut.
Miten kirkko selviytyy, niin vastaan että ei mitenkään!
Kirkon papit ovat jo nyt niin omantiensä kulkijoita - kukin metsästää suosiota omilla manöövereillään ja "pelleasuillaan", että ei ole enää voimaa saada papit koulutettua apostoliseen kristinuskoon. Tämän sisäistäminen vaatii elävää Kristus-elämää ja elävää ja koko elämässä näkyvää ja toimivaa uskoa Jeesukseen ja luottamusta Hänen kykyynsä hoitaa ja parantaa ihmisiä. En näe keinoa että tähän tilanteeseen enää päästään kirkon piirissä. Siksi - niin surullselta kuin se tuntuukin - niin uskovien kristittyjen vastuulla on se elävä yhteys Jumalaan ja Hänen tahtoonsta. Kirkko menee ns. kaikenmaailman tietä sinne jonnekin ja tätä ennen kuolinkouristukset ovat aivan kamalia.
Niin nuo suosion etsimiset ovat varmaan sen vuoksi, että useimmilla on ollut jotakuinkin hyvä elämä, heille on puhuttu hyvin, ja he ovat olleet suosittuja. Eivät he tietenkään halua luopua mistään suosiostaan, eikä heistä ole näihin koviin aikoihin. Nyt tarvitaankin enemmän sellaisia ei-hemmoteltuja ihmisiä kirkon töihin. He ovat tottuneet ei-suosioon jne, siis vaikka eivät olisi olleet ihmisten tiedossa kristittyinäkään. Nämä papit ovat yleensä eläneet hyvän ja mielekkään elämän ja nauttineet siitä ylemmässä keskiluokassa. MIksi he siitä haluaisivat luopua. Vielä paremmaksi asian heille tekee, että saa sitten jatkaa pelkkää hauskanpitoa, perustaa leikkijumalia jne. tai välillä sittten muistaa hiukan mainita Jumala jossain välissä, ja viis niistä jotka ovat jääneet jalkoihin (joita maailmassa piisaa täälläkin, eikä heidän tarpeitaan kukaan täytä, se on maapallolla jo mahdotontakin, että kaikki saisivat nami-namielämän tai ainakin siedettävän), sillä elämän päätarkoitus on nautinto ja he ovat "terveen" itsekkäitä ja tietenkin haluvat omansa.
Ja sitä paitsi, koska elämämme alkaa olemaan nami-namia, esim. monen kolmannen maailman ihmisen elämään verrattuna, tietysti tarvitaan myös nami-namikristittyjä (hauska sana Kari Peitsamon keksimä, kun oli puhetta kun Ruotsin arkkipiispa halusi että Lutherista tehtäisiin iloisempi. Kari Peitsamon vastaus: kannattaako tehdä Lutheristakin pelkkää nami-namikristittyä. Tämähän on nyt kova sana. Ollaan nami-namikristittyjä! Sikäli lanseerasin Peitsamolta hauskan sanan käyttöön.
Tehdään Jumalastakin pelkästään Nami-Nami-Nami.
Kirkon viranhaltijat eivät tunnu tajuavan, miten vähän enää kirkon jäsenetkään uskovat Raamattuun ja kristinuskon keskeiseen dogmaan. Ja mitä syytä koulutetuilla ihmisillä olisikaan niihin uskoa ja pysyä aina vain kirkon jäsenenä? Pelastuakseen hel-vetistäkö? Naurettava ajatus.
Ja miten kirkko yhdistäisi yliluonnolliset henkiolentonsa yhä lisääntyvään tietoon? Kaiketi uskottelemalla vastoin totuutta, ettei mikään ole ristiriidassa minkään kanssa.
Aika on ajanut ohi kirkon perusopeista. Asia tuskin on korjattavissa kirkon mieleiseksi. Paluu 1600-luvulle ei ole realistinen tavoite
Jonkinlaiselle seremoniavirastolle elämän taitekohdissa voisi olla kysyntää jatkossakin, mutta sen olisi paras palvella koko väestöä uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta.
Monille ateisteille on ihan luontevaa, että saavat hyvän elämän itse, ja muu maailma sitten kärsi täällä ihan turhaan. Eivät he kärsi turhaan. Totta kai on Jumala, joka korvaa heille kaiken. Kolmannen maailman katulapset, lapsiprostituoidut, vammaisena syntyneet, muuten hyljeksityt, ja kaiken maailman muissa kärsimyksissä kärsineet ihmiset. Yksinäiset vanhukset, muuten syrjityt, niistä josta kärsimys ei näy (mielenterveys tai muu). Jos joku on niin tyhjä, että riittää tämä maailma, saa ihan rauhassa olla niin tyhjä. Saa olla ihan rauhassa omahyväisessä tyytyväisyydessään ja itsekkyydessään ja toteuttaa rauhassa hyvää elämäänsä täällä. On osansa saanut. Mutta älkää nyt hyvänen aika pakottako muita uskomaan tuollaiseen älyttömyyteen ja ängetkö tuota kaameata maailmankatsomustanne kirkkoonkin.
Erehdyt, että tosiasiat ovat johdettavissa siitä, mikä tuntuu kivalta tai kurjalta.
Tottakai on surullista, että niin moni katulapsi, vammainen, hyljeksitty joutuu kärsimään elämässään niin paljon.
Siitä ei kuitenkaan seuraa, että he saisivat kuolemansa jälkeen korvauksen kaikesta. Niin mukavalta kuin se tuntuisikin, se on pelkää perusteetonta toiveajattelua.
On oikeudenmukainen Jumala olemassa.
Tuo on todellakin kaamea maailmankatsomus täydellisessä tunteettomuudessaan, jossa kaikki ovat vain esineitä, omat lapsetkin. Ja kun joku kuolee, ei kaivata tätä henkilöä, vaan ajatellaan, että siinä se meni.
Se ei ole teiltä mitään muuta, kuin että saatte sillä hiljennettyä omantuntonne äänen. Saatte polkea jalkoihin ja olla auttamatta, olla välittämättä mistään. Saatte elää hyvällä omallatunnolla, pääasia että olette pitäneet puolenne. Ja jotkut vielä ylpeilevät tällaisesta maailmankatsomuksesta. Jotkut vielä kuvittelevat, että maailma paranisi tällä kaamealla maailmankatsomuksella.
Luojan kiitos, on Jumala, joka on antanut viestin, että tämä on väliaikainen maailma, joka katoaa, eikä sitä perustettukaan pysyväksi. Kärsimme täällä ikuisuuteen nähden hetken aikaa, ja tämä vaihe täytyy käydä läpi, mutta pääsemme parempaan paikkaan. Tämän todellisuuden takana on paljon paljon parempi todellisuus, ja se on se, mikä on se oikea.
Totta puhuen, melkeinpä luulisi, että joku hullu tiedemies on kehittänyt laboratoriossa kloonin, jolla ei ole sielua.
Toki ateismin syitä voisi tutkia. Kullakin saattaa olla yksilölliset syyt ja esteet. Joillakin saattaa olla jopa käännettyä pelkoa, epämieluisten asioiden työntäminen mielestä. Kuten että: tuo rakkaani voi kyllä kuolla millä hetkellä tahansa. No seuraavaksi varmaan joku hullu tiedemies haluaa jäädä tälle inhorealistiselle, onneksi väliaikaiselle planeetalle ikuisesti ja kehittää keinoja, miten voidaan elää pitemmän aikaa (vaikka tuskin koskaan ikuista elämää saavuttaa tietenkään). Ei todellakaan ole tarvetta enää pitkittää elämää. Ihminenhän alkaa pian kyllästymään, jo kolmekymppisenä tämän planeetan metkuihin omassakin elämässään, vaikka se olisi jotakuinkin siedettävääkin. Täytyy sanoa, vaikka keskiajalla elämä oli raakaa, oli se ainakin yleensä lyhyempi.
>>Tuo on todellakin kaamea maailmankatsomus täydellisessä tunteettomuudessaan, jossa kaikki ovat vain esineitä, omat lapsetkin. Ja kun joku kuolee, ei kaivata tätä henkilöä, vaan ajatellaan, että siinä se meni.
Aloit valehdella. Syynä on joko ilkeys tai vähäinen äly. Luultavasti molemmat.
On paksu vale, että ateisti olisi tunteeton ihminen, jolle omat lapsetkin ovat vain esineitä. Ja ettei hän kaipaisi kuolleita omaisiani.
Hyi häpeä!
.. ja ettei hän kaipaisi kuolleita omaisiaan.
Hyi häpeä! Valehtelija!